Hyydyttääkö koronapandemia osingonjaon?
Varojenjaon rajoitukset – maksukykytesti suuntaa tulevaisuuteen
Osakeyhtiö voi jakaa varoja muun muassa osingonjakona, vapaan oman pääoman rahastosta tai yhtiön omia osakkeita hankkimalla.
Osakeyhtiön varojenjaon on läpäistävä kaksi testiä: tasetesti ja maksukykytesti. Testit ovat keskeinen osa osakeyhtiön velkojiensuojajärjestelmää. Perinteinen osakeyhtiön voitonjaon edellytys on vapaan oman pääoman riittävyyden osoittava verraten kaavamainen tasetesti (OYL 13:5). Tasetesti pohjautuu yhtiön voitonjakokelpoisten varojen riittävyyden arviointiin ja yhtiön taseen analysointiin. Testi kurkottaa menneisyyteen.
OYL 13:2:n maksukykytestistä on säädetty yhtiön velkojien suojaksi, ja se koskee kaikkia varojenjakotilanteita. Maksukykytesti on varojenjaon lisärajoitin. Testin mukaan varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Testi on siis kaksiosainen. Ensimmäinen kohta suuntaa nykyhetken tarkasteluun, kun taas jälkimmäinen kohta edellyttää asian tarkastelua tulevaisuuden näkökulmasta.
On selvää, että ainoastaan menneisyyteen kurkottavien tunnuslukujen avulla maksukykyä ei voi arvioida. Maksukykytestin keskeinen tavoite on varmistaa, että myös tilinpäätöshetken jälkeen tapahtuneet muutokset ja erityisesti yhtiön tulevaisuuden maksukyky tulee varoja jaettaessa huomioiduksi.
Maksukyvyn arviointi käytännössä
Maksukyvyn arviointi perustuu vahvasti tapauskohtaiseen (in casu) kokonaisarviointiin yhtiön taloudellisesta tilasta. Maksukyvyn arvioinnin osa-alueet ovat mallinnettavissa seuraavasti.
Maksukykytestin tavoitteena on, että osakeyhtiö kykenee jatkamaan toimintaansa normaalisti voitonjaon jälkeen eli muun muassa suoriutumaan veloistaan ja velvoitteistaan.
Maksukyvyn arviointi ei ole käytännössä yksiselitteistä. Maksukykyä ei esimerkiksi ole mahdollista arvioida millään yksittäisellä taloudellisella tunnusluvulla eikä kyse ole yhtiön tilapäisen maksukyvyttömyyden mittaamisesta. Varsinaista listausta esimerkiksi käytettävistä taloudellisista tunnusluvuista tai laskelmista ei ole mahdollista laatia. Kuitenkin erityisesti johdon käytössä olevat tulevaisuuteen suuntaavat taloudelliset tunnusluvut ja kassavirtalaskelmat kertovat yhtiön maksukyvystä enemmän kuin perinteiset, menneisyyteen kurkottavat tunnusluvut.
Yhtiön toiminnan ennakoitavia riskejä ja epävarmuustekijöitä ovat muun muassa yhtiön ajankohtaiset sopimus- ja veroriidat sekä niistä todennäköisesti aiheutuvat taloudelliset seuraamukset. Ne saattavat heikentää yhtiön tulevaa maksukykyä huomattavasti. Myös realisoitumattomat arvonkorotukset voivat vääristää osakeyhtiön todellista maksukykyä, minkä vuoksi maksukykytesti saattaa olla tärkeässä roolissa osingonjaon rajoittajana. Yhtiön hallitus ei voi sivuuttaa tällaisia maksukykyyn liittyviä epävarmuustekijöitä osingonjakoesitystä tehdessään.
Osakeyhtiön suhdanneherkkyys ja yhteiskunnan taloustilanne luonnollisesti vaikuttavat siihen, miten herkästi yhtiön taloudellinen asema voi heiketä kriisitilanteissa. Maailmanlaajuisella koronapandemialla on merkittäviä vaikutuksia yhtiöiden taloudelliseen asemaan.
Koronapandemia korostaa
maksukykyarvion merkitystä
Normaalitilanteessa maksukyvyn arviointi saattaa olla suoraviivaista ja mutkatonta. Silloin kun yhtiön taloudellinen tilanne on vakaa eikä näköpiirissä ole taloudellisia epävarmuustekijöitä, maksukykytestin suorittaminen ei esimerkiksi vaadi kattavia analyysejä yhtiön maksukyvystä. Maksukyvyn arvioinnin rooli kuitenkin korostuu silloin, kun yhtiö on epävarmassa taloudellisessa tilanteessa tai näköpiirissä on yhtiön maksukykyä heikentäviä riskejä. Maksukykytestin merkitystä epävarmojen aikojen varojenjaossa korostettiin myös yhteisöjen kokousten lykkäämistä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 45/2020 vp, s. 22). Moni osakeyhtiö toimii jatkuvasti maksukyvyn rajamailla. Tällöin on yhtiön velkojien intressissä, että maksukykyä arvioidaan riittävän huolellisesti varojenjaon yhteydessä.
Kaikkien yhtiöiden maksukykyyn koronapandemialla ei ole mitään vaikutusta, ja ne voivat jatkaa toimintaansa ja voitonjakoa normaaliin tapaan. Kriisin myötä monen yhtiön taloudellinen asema on kuitenkin nopeasti ja radikaalisti heikentynyt tilikauden päättymisen jälkeen. Epävarmoina aikoina osakeyhtiöiden maksukykyä on tarkasteltava huolellisesti varojenjakotilanteissa. Tilannetta hankaloittaa koronapandemian ajallisesti ennakoimaton kesto, jossa sekä kansallisen että kansainvälisen kysynnän heikkeneminen vaikuttaa nopeasti tuhansien suomalaisten yhtiöiden maksukykyyn.
Normaalitilanteessa maksukyvyn arviointi saattaa olla suoraviivaista ja mutkatonta.
Ennalta-arvaamattomia taloudellisia vaikutuksia ei maksukyvyn arvioinnissa voi ottaa huomioon eli jälkiviisastelulla ei ole maksukyvyn arvioinnissa sijaa. Koronapandemian aiheuttamat taloudelliset vaikutukset ovat kuitenkin jo nyt tiedossa eli riskit ovat tältä osin nähtävissä. Kyse ei siis enää ole ennakoimattomasta tilanteesta. Mikäli yhtiö on esimerkiksi menettänyt merkittäviä asiakkuuksia tai tilauskanta on romahtanut, yhtiön maksukyky voi heikentyä nopeastikin.
Maksukykyarvioinnin aikaikkunaa eli maksukyvyn ajallista ulottuvuutta ei ole yksiselitteisesti määrätty, vaan se määräytyy tapauskohtaisesti. Maksukyvyn arviointia ei pidä tehdä ainoastaan lyhyen aikaperspektiivin näkökulmasta, vaan arvioinnin ajanjakso on ennemminkin keskipitkän aikavälin tarkastelussa. Esimerkiksi koronapandemian taloudellisten vaikutusten osalta arviointia ei voida tehdä ainoastaan lyhyen tähtäimen arviointina.
Vastuu maksukyvyn arvioinnista
ja arvioinnin ajankohta
Maksukykytestin vastainen osingonjako on laitonta varojenjakoa yhtiöstä. Maksukykytestin vastaisen jaon seurauksena voi tulla kyseeseen varojen palautusvelvollisuus tai vahingonkorvausvelvollisuus.
Pääsääntöisesti vastuu maksukyvyn arvioinnista osingonjaon yhteydessä on osakeyhtiön hallituksella ja toimitusjohtajalla. Näillä tahoilla on paras tietämys yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja talouden muutoksista. Hallituksen on tehtävä maksukyvyn arviointi silloin, kun se tekee voitonjakoesityksen yhtiökokoukselle. Maksukyky tulee luonnollisesti myös osakkeenomistajien arvioitavaksi varojenjaosta päätettäessä yhtiökokouksessa. Maksukyvyn arviointi saatetaan joutua tekemään myös voitonjaon täytäntöönpanohetkellä. Koronapandemian myötä yhtiön taloudellisessa tilanteessa saattaa nopeastikin tapahtua muutoksia eli mainittujen ajanjaksojen välillä yhtiön taloudellinen asema on voinut muuttua.
Tilintarkastajakaan ei voi sivuuttaa maksukykytestiä tarkastusta suorittaessaan. Maksukyvyn arviointia voitonjaon yhteydessä ei kuitenkaan ole luontevaa sälyttää puhtaasti yhtiön tilintarkastajalle. Tilintarkastajan mahdollisuus arvioida yhtiön taloudellista tilaa tulevaisuuden epävarmojen tapahtumien näkökulmasta on haasteellinen. Tilintarkastajan on kuitenkin huomautettava tilintarkastuskertomuksessa selkeästi maksukykytestin vastaisesta varojenjakoehdotuksesta.
Tilintarkastajalla on talouteen ja tilinpäätökseen liittyvän erityisasiantuntemuksensa perusteella kyky tunnistaa ilmeinen maksukykytestin vastaisuus erityisesti silloin, kun yhtiön maksukyky on muutoinkin heikko tai epävarma. Tilintarkastajan katsotaan pitäneen hallituksen tekemää voitonjakoesitystä laillisena, mikäli asiasta ei ole huomautettu tarkastuskertomuksessa. Koronapandemian myötä maksukyvyn arviointivelvollisuus on myös tässä suhteessa korostunut.
Luonnollisesti myös osakeyhtiöille asiantuntija-apua tarjoavien tahojen tulee tuntea maksukykytestin ominaisuudet varojenjaon rajoittajana.
Mitä pitäisi käytännössä tehdä?
Monet yhtiöt voivat jakaa varoja aivan normaalisti myös koronapandemian aikana, mikäli yhtiön taloudellinen tilanne sen sallii. Maksukyvyn arviointiin pitää poikkeusolosuhteissa kiinnittää huomiota varojenjakoprosessin eri vaiheissa nimenomaan sellaisten yhtiöiden osalta, joiden maksukykyyn koronapandemialla on vaikutuksia. Yhtiössä voidaan tarvittaessa toimia esimerkiksi seuraavasti:
- Osingonjaon lykkääminen myöhempään ajankohtaan.
- Jo tehdyn voitonjakoesityksen peruuttaminen/muuttaminen tai esitettävän osingon määrän sopeuttaminen (alentaminen).
- Yhtiökokous voi OYL 13:6.2:n nojalla valtuuttaa hallituksen päättämään osingonjaosta myöhempänä ajankohtana.
- Maksukykytestin dokumentointi.
Osakeyhtiöissä saatetaan tehdä päätös osingonjaon lykkäämisestä tai jo tehdyn voitonjakoesityksen peruuttamisesta tai muuttamisesta, mikäli koronapandemia on aiheuttanut yhtiölle maksukykyvaikeuksia. Osassa yhtiöissä näin on tänä keväänä jo toimittukin. Valtuutusta puolestaan käytetään usein erityisesti silloin, kun yhtiön rahoitusasema ei yhtiökokoushetkellä ole selvä tai maksuvalmius on heikentynyt, ja osingonjakoa koskeva päätöksenteko halutaan jättää tuonnemmaksi. Luonnollisesti maksukyky on myöhemmin voitonjaosta päätettäessä arvioitava.
Huolimattomasta maksukyvyn arvioinnista voi seurata yhtiön johdolle OYL 22:1:n perusteella vahingonkorvausvastuu, jos esimerkiksi velkojille on aiheutunut vahinkoa laittoman varojenjaon seurauksena. Huolellisen toimintansa todentamiseksi yhtiön johdon kannattaa pyrkiä osoittamaan ennakolta, että se on arvioinut yhtiön maksukykyä riittävän huolellisesti ennen varojen jakamista. Yhtiön johdon pitää huomioida maksukyky voitonjaon yhteydessä, mutta velvollisuutta nimenomaisen maksukykylausunnon antamiseen sillä ei ole. Välttääkseen vahingonkorvausvastuunsa johdolla on kuitenkin tarvittaessa velvollisuus osoittaa arvioineensa yhtiön maksukykyä huolellisesti ennen osingonjakoa. Koronapandemiasta johtuen huolellisella maksukyvyn arvioinnilla ja dokumentoinnilla yhtiön johto voi välttyä tulevilta tulkintaongelmilta. On lisäksi huomattava, että yhtiön johto ei saa panna täytäntöön sellaista yhtiökokouksen päätöstä, joka vaarantaa yhtiön maksukyvyn.
Seuraava numero:
Tilisanomien elokuun numerossa Ruohonen käsittelee hallinnon tarkastusta juuri julkaistun teoksensa Tilintarkastaja osakeyhtiön hallinnon tarkastajana (2020) pohjalta.
