CTA Paikka

Arvopapereiden arvonalentuminen kirjanpidossa ja verotuksessa

Vajaa vuosi sitten alkaneen koronaepidemian vuoksi tilinpäätöksiä laadittaessa esiin saattaa tulla aiempaa enemmän tilanteita, joissa yhtiön omistamien arvopapereiden arvo on laskenut. Tässä artikkelissa käydään läpi arvopapereiden arvonalentumiseen liittyviä näkökohtia niin FAS-tilinpäätösmääräysten mukaisen kirjanpidon kuin verotuksenkin kannalta.
6.1.2021 Karri Nieminen

Kirjanpidossa arvopaperit kuuluvat useimmiten pysyvien vastaavien erään sijoitukset tai vaihtuvien vastaavien vaihto-omaisuuteen. Pysyvien vastaavien tarkoituksena on tuottaa tuloa jatkuvasti useana tilikautena, ja niillä on usein kytkös yhtiön suoritetuotantoon. Pysyviin vastaaviin kuuluvat muun muassa osuudet saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä sekä pitkäaikaisiksi tarkoitetut sijoitukset muihin arvopapereihin.

Vaihto-omaisuusarvopaperit on puolestaan pääsääntöisesti hankittu myyntitarkoituksessa, eli tarkoituksena on luovuttaa ne sellaisinaan ja hyötyä niiden arvonnoususta. Vaihto-omaisuutta ovat esimerkiksi aktiivista ja suunnitelmallista arvopaperikauppaa harjoittavan yhtiön arvopaperit riippumatta siitä, onko kyse yhtiön pää- vai sivutoiminnasta.

Arvopaperit voivat poikkeuksellisesti kuulua rahoitusomaisuuteen, jos ne on esimerkiksi saatu maksuna saamisesta tai varoja on sijoitettu tulevaisuuden hankkeen rahoittamiseksi ja jos arvopaperit on tarkoitus käyttää lähitulevaisuudessa rahoitusvaroina. Pääsääntöisesti arvopaperit voivat kuulua rahoitusomaisuuteen vain rajoitetun ajan, jonka jälkeen ne tulisi siirtää pysyviin vastaaviin. Jotta kassavaroiksi tarkoitettujen arvopapereiden voitaisiin katsoa kuuluvan pidempään rahoitusomaisuuteen, tulisi kyse olla vähäriskisiksi katsottavista arvopaperisijoituksista.

Arvonalentumisen huomioiminen kirjanpidossa

Kirjanpidossa käyvän arvon ja kirjanpitoarvon välinen ero kirjataan kuluksi lähtökohtaisesti aina, kun käypä arvo on kirjanpitoarvoa alhaisempi. Siten kirjanpidossa myös realisoitumattomat arvonalentumiset vaikuttavat ajantasaisesti yhtiön tulokseen. Pörssiosakkeiden osalta arvostus tulee tehdä tilikausittain siten, että arvo tilinpäätöksessä on enintään osakkeiden pörssikurssin mukainen arvo tilinpäätöspäivänä. Myös muiden arvopapereiden osalta arvonalennus huomioidaan tuloslaskelmalla, vaikka niiden osalta arvostaminen voikin olla hankalampaa.

Kirjanpidossa käyvän arvon ja kirjanpitoarvon välinen ero kirjataan kuluksi lähtökohtaisesti aina, kun käypä arvo on kirjanpitoarvoa alhaisempi.

Kirjanpitolain mukaan pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalennus kirjataan kuluksi, jos arvopapereiden todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämän tulon arvioidaan olevan pysyvästi poistamatonta hankintamenoa pienempi. Jos kyseessä on pitkäaikainen sijoitus, siihen liittyviä tulonodotuksia vastaa parhaiten tilinpäätöspäivän todennäköinen luovutushinta. Arvonalennus tehdään kirjaamalla arvonalennusrahoituskuluksi.

Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden osalta kirjausta ei tarvitse lain mukaan tehdä, jos arvonlasku on tilapäinen. Pysyvällä arvonalentumisella tarkoitetaan sitä, että on todennäköistä, että arvopapereista ei saada niiden pitoaikana kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää. Siten pysyvältä arvonalennukselta ei edellytetä lopullisuutta, ja tätä arviota tehtäessä on huomattava varovaisuusperiaatteen noudattaminen. Mikäli arvonalennusta ei kirjata sen tilapäisyyden vuoksi, tulisi arvopapereiden käypä arvo kuitenkin kirjata liitetietoihin (KILA 1836/2009).

Lisäksi pysyviin vastaaviin kuuluvien reaalisijoitusten osalta on hyvä huomata, että niiden omistamisen arvo ei aina yksiselitteisesti vastaa markkina-arvoa. Tilanteessa, jossa yhtiöiden välillä on toiminnallinen yhteys, saattaa arvopapereilla olla ne omistavalle yhtiölle – kyseisten yhtiöiden toiminta kokonaisuutena huomioiden – yksittäisen arvopaperin arvon ylittäviä tulonodotuksia. Näissä tilanteissa markkina-arvo ei yksiselitteisesti määritä ylärajaa kirjanpitoarvolle, mutta tässäkin tulee huomioida varovaisuusperiaate.

Vaihto-omaisuuteen kuuluvien arvopaperien osalta arvonalennus kirjataan kuluksi, mikäli vaihto-omaisuuden todennäköinen hankintameno tai luovutushinta on tilikauden päättyessä hankintamenoa pienempi. Vaihto-omaisuusarvopapereiden osalta arvonalennus tulee vähennetyksi tuloslaskelmalla epäkuranttiusvähennyksenä varastonmuutoksen kautta.

Rahoitusomaisuuden osalta arvonalentuminen tulee kirjattavaksi, jos arvopaperin todennäköinen käypä markkinahinta tilinpäätöspäivänä on hankintamenoa alhaisempi. Vaihtoehtoisesti rahoitusarvopaperit voidaan mikroyrityksiä lukuun ottamatta arvostaa kirjanpitolain 5 luvun 2a §:n mukaisesti käypään arvoonsa. Arvonalennus tehdään kirjaamalla arvonalennus rahoituskuluksi.

Kirjanpidossa arvopaperit arvostetaan aina tilinpäätöspäivän mukaisesti. Poikkeuksellisissa tilanteissa arvopapereiden arvossa voi tapahtua merkittäviä muutoksia tilinpäätöspäivän ja tilinpäätöksen allekirjoittamisen välillä. Tällöin on hyvän kirjanpitotavan mukaista ilmoittaa tiedot arvonmuutoksista
liitetiedoissa.

Myös arvonalennusten osalta tulee sovellettavaksi kirjanpidon olennaisuusperiaate, jota noudattaen merkitykseltään vähäisiä arvonalentumisia ei ole aina tarpeen kirjata kuluksi. Kuitenkin varovaisuusperiaatteen mukaisesti ja arvopapereiden muodostaessa merkittävän osan tilinpäätöksen kokonaiskuvasta, tapauskohtaisesti myös pienet arvonalentumiset tulee huomioida.

Arvopapereiden omaisuuslajit verotuksessa

Käyttöomaisuus ja muu omaisuus / TVL-tulolähde
Aiemmin kirjanpidossa pysyvien vastaavien arvopaperit kuuluivat verotuksessa joko elinkeinotoiminnan tulolähteen (EVL) käyttöomaisuuteen, henkilökohtaiseen tulolähteeseen (TVL) tai maatalouden tulolähteeseen (MVL). Tulolähdejaon poistumisen myötä osayhtiöillä ja useimmilla muilla yhteisöillä on 1.1.2020 ja sen jälkeen päättyneiden tilikausien osalta vain elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulolähde. Näillä toimijoilla ei siis ole enää jatkossa TVL-tuloa, mutta sen sijaan elinkeinoverolakiin on lisätty uusi muun omaisuuden omaisuuslaji. Siirtymässä lähtökohtana on, että aiemmin TVL-tulolähteeseen kuuluneet arvopaperit kuuluvat jatkossa EVL-tulolähteen muun omaisuuden omaisuuslajiin.

Tulolähdejaon poistuminen ei kuitenkaan koske yleishyödyllisiä yhteisöjä, julkisyhteisöjä, muita TVL 21, 21 a ja 21 b §:ssä tarkoitettuja osittain verovapaita yhteisöjä, ulkomaisia kuolinpesiä eikä asunto-osakeyhtiötä ja keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä. Muutos ei myöskään koske muita kuin yhteisöjä eli esimerkiksi luonnollisia henkilöitä, liikkeen- ja ammatinharjoittajia, avoimia yhtiöitä, kommandiittiyhtiöitä ja yhteisetuuksia. Näillä toimijoilla on jatkossakin TVL-tulolähde eikä lainkaan EVL-tulolähteen muun omaisuuden omaisuuslajia.

Osakeyhtiöiden, osuuskuntien, säästöpankkien ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden verotuksessa osakkeiden jako käyttöomaisuuteen ja muuhun omaisuuteen on keskeistä muun muassa EVL 6 b §:n käyttöomaisuusosakkeiden verovapaata luovutusta koskevan säännöksen vuoksi. Tämä ei useimmiten koske pörssiosakkeita, sillä ne kuuluvat pääsääntöisesti muuhun omaisuuteen tai vaihto-omaisuuteen riippuen sijoitusten kestosta.

Edellytyksenä osakkeiden kuulumiselle käyttöomaisuuteen on se, että omistuksella on toiminnallinen yhteys osakkeiden omistajan elinkeinotoimintaan. Toiminnallisen yhteyden edellytyksen täyttymiseksi yhtiöiden välillä tulisi olla liiketoimintaa tai osakeomistuksen tulisi muulla tavoin edistää
osakkeenomistajan liiketoimintaa. Pelkkä osakkeiden omistaminen ja hallinta ei muodosta sellaista toiminnallista yhteyttä, jonka perusteella osakkeet voisivat kuulua käyttöomaisuuteen.

Edellytyksenä osakkeiden kuulumiselle käyttöomaisuuteen on se, että omistuksella on toiminnallinen yhteys osakkeiden omistajan elinkeinotoimintaan.

Usein käyttöomaisuusosakkeita ovat muun muassa omistavan yhtiön omaa elinkeinotoimintaa edistävien markkinointi-, myynti- ja alihankintayhtiöiden osakkeet. Oikeuskäytännössä on katsottu, että pelkkä hallinnollinen yhteys, eli esimerkiksi emoyhtiön edustajan toimiminen tytäryhtiön hallituksen jäsenenä, ei riitä sellaisenaan luomaan toiminnallista yhteyttä. Mikäli yhtiöiden välillä tarjotaan esimerkiksi hallinto-, konsultointi- tai rahoituspalveluja, on kyse aina tapauskohtaisesta kokonaisarviosta. On hyvä huomata, että vaikka yksittäinen palvelu ei riittäisi luomaan toiminnallista yhteyttä, saattavat useat seikat yhdessä muodostaa riittävän toiminnallisen yhteyden (esim. KHO 2012:73 ja KHO 2012:74). Toiminnallinen yhteys voi muodostua myös välillisesti eli esimerkiksi tytäryhtiöiden välisen toiminnallisen yhteyden kautta (esim. KHO 2019:61).

Mikäli toiminnallisen yhteyden edellytys ei täyty, kuuluvat osakkeet verotuksessa pääsääntöisesti muun omaisuuden omaisuuslajiin / TVL-tulolähteeseen.

Muut omaisuuslajit
Kirjanpidossa vaihto-omaisuuteen kuuluvat arvopaperit kuuluvat verotuksessa lähtökohtaisesti elinkeinotoiminnan vaihto-omaisuuteen. Vastaavasti kirjanpidon rahoitusarvopaperit kuuluvat verotuksessa rahoitusomaisuuteen. Sijoitusomaisuutta voi olla vain raha-, vakuutus- ja eläkelaitoksilla, ja kyseinen omaisuuslaji on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle.

Arvopapereiden arvonalentumisen huomioiminen verotuksessa

Verotuksessa arvonalennuskirjaus on pääsääntöisesti vähennyskelpoinen kirjanpidon kulukirjauksen kanssa samanaikaisesti vain vaihto-omaisuusarvopapereiden osalta. Muutoin lähtökohtana on alla esitetyin poikkeuksin se, että arvonalentuminen tulee verotuksessa vähennyskelpoiseksi vain luovutuksen tai lopullisen arvonmenetyksen yhteydessä.

Lopullisella arvonmenetyksellä tarkoitetaan pääsääntöisesti yhtiön konkurssia. Konkurssin myötä arvopapereiden arvonmenetys voidaan vähentää viimeistään silloin, kun konkurssipesän lopputilitys annetaan. Oikeuskäytännön mukaan menetys voi olla vähennyskelpoinen jo aiemmin, mikäli on selvää, että jako-osuutta ei ole tulossa (KHO 2011:55). Mikäli konkurssi raukeaa varojen puutteessa, voidaan arvonmenetys vähentää, kun yhtiö on poistettu kaupparekisteristä.

Verotuksessa arvonalennuskirjaus on pääsääntöisesti vähennyskelpoinen kirjanpidon kulukirjauksen kanssa samanaikaisesti vain vaihto-omaisuusarvopapereiden osalta.

Arvonalentumisen vähennysoikeuden rajoitukset saattavat kannustaa yrityksiä realisoimaan arvoaan menettäneet arvopaperit. On kuitenkin tärkeä muistaa, että luovutustappio on vähennyskelpoinen vain, mikäli se on aito. Esimerkiksi lähipiirissä nimellisellä hinnalla toteutetut kaupat eivät välttämättä täytä tätä kriteeriä.

Käyttöomaisuus
Käyttöomaisuuteen kuuluvan muun arvopaperin kuin osakkeen osalta voidaan arvonalennus ottaa huomioon verovuosittain, mikäli arvopaperin käypä arvo on olennaisesti hankintamenoa alempi. Verosäännös on kuitenkin kirjanpitosäännöstä tiukempi, mikä voi aiheuttaa eron kirjanpidon ja verotuksen välille. Muiden toimijoiden kuin osakeyhtiöiden ja useimpien muiden yhteisöjen verotuksessa osakkeen arvonalennus on mahdollista ottaa huomioon luovutuksen tai lopullisen arvonmenetyksen yhteydessä.

Osakeyhtiön, osuuskunnan sekä säästöpankin ja keskinäisen vakuutusyhtiön käyttöomaisuuteen kuuluvan osakkeen osalta arvonalennus on mahdollista ottaa huomioon vain siinä tilanteessa, että kyseessä ei ole EVL 6 b §:n mukaan verovapaasti luovutettavissa oleva osake ja silloinkin vain rajoitetusti alla esitetyn mukaisesti ja vain luovutuksen tai lopullisen arvonmenetyksen yhteydessä.

Osakeyhtiöt ja muut edellä mainitut yhteisöt voivat tietyin edellytyksin luovuttaa verovapaasti käyttöomaisuusosakkeitaan elinkeinoverolain 6 b §:n mukaisesti. Käyttöomaisuusosakkeiden verovapaa luovutus edellyttää vähintään kymmenen prosentin omistusta luovutettavan yhtiön osakepääomasta. Lisäksi osakkeet on tullut omistaa vähintään vuoden ajan yhtäjaksoisesti siten, että ajanjakson päättymisestä on kulunut enintään vuosi. Säännös koskee tietyin rajoittein myös osakeyhtiöön rinnastuvia yhtiöitä EU- ja verosopimusvaltioissa.

Verovapaasti luovutettavissa olevien osakkeiden osalta luovutustappio tai arvonalentuminen ei ole vähennyskelpoinen. Mikäli EVL 6 b §:n verovapaussäännös ei sovellu, voidaan käyttöomaisuusosakkeiden osalta luovutustappio tai lopullinen menetys vähentää vain käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitoista verovuotena ja viitenä seuraavana vuotena. Lisäksi tilanteessa, jossa luovutus on veronalaista alle vuoden omistuksen vuoksi, luovutustappion määrää vähennetään luovutettavien osakkeiden perusteella saadulla osingolla, konserniavustuksella ja muulla vastaavalla erällä.

Asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön tai niihin rinnastuvan osakeyhtiön osakkeita ei voi luovuttaa verovapaasti EVL 6 b §:n nojalla, eikä niiden luovutustappion vähennyskelpoisuutta ole rajoitettu vain käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittoihin. Pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön osakeomistusten on lähtökohtaisesti katsottu kuuluvan yhtiön käyttöomaisuuteen. Pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön luovutusvoitot ja -tappiot eivät kuitenkaan kuulu elinkeinoverolain 6 b §:n soveltamisen piiriin siltä osin, kuin osakkeet kuuluvat pääomasijoitustoiminnan piiriin.

Muu omaisuus / TVL-tulolähde
Elinkeinotoiminnan muuhun omaisuuteen kuuluvien arvopapereiden osalta arvonalentumisen vähennyskelpoisuus edellyttää luovutusta tai lopullista arvonmenetystä. Lisäksi osakkeiden osalta luovutustappiot ja lopulliset arvonmenetyksetovat vähennyskelpoisia vain muun omaisuuden luovutusvoitoista verovuotena ja viitenä seuraavana vuotena. Rajoitus ei koske EVL-tulolähteen asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön ja niihin rinnastettavan yhtiön osakkeita, vaan näiden osalta luovutustappion voi vähentää kaikista elinkeinotoiminnan tuloista.

Poikkeuksellisesti yhteisöillä, joilla ei enää jatkossa ole TVL-tulolähdettä, voidaan vuoden 2020 alussa vähentämättä olevat TVL-luovutustappiot vähentää voimaantulosäännösten perusteella käyttöomaisuuskiinteistöjen tai veronalaisten käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksesta syntyneestä voitosta siltä osin, kun niitä ei voida vähentää muun omaisuuden luovutusvoitoista.

TVL-tulolähteeseen kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset ovat myös vain rajoitetusti vähennyskelpoisia eli vähennys voidaan tehdä vain silloin, kuin kyse on luovutustappiosta tai lopullisesta arvonmenetyksestä ja vain TVL-tulolähteen luovutusvoitoista verovuotena ja viitenä seuraavana vuotena.

Lisäksi on hyvä huomioida, että mikäli yrityksellä on arvopapereita, jotka kuuluvat muuhun kuin tulonhankkimistoimintaan, eivät arvopapereiden luovutustappiot ole vähennyskelpoisia. Esimerkkinä tällaisista arvopapereista voidaan esittää golf-osakkeet. Kuitenkin siltä osin, kuin omaisuuden käytöstä maksetaan käypää korvausta tai sitä käsitellään luontoisetuna, kuten esimerkiksi yksityiskäytössä olevan yhtiön omistaman asunto-osakkeen kohdalla voidaan toimia, katsotaan omaisuuden olevan tulonhankkimiskäytössä.

Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuusarvopapereiden osalta arvonalennus on verovähennyskelpoinen samanaikaisesti tilinpäätökseen varastonmuutoksena kirjatun epäkuranttiusvähennyksen kanssa.

Rahoitusomaisuus
Elinkeinotoiminnan rahoitusomaisuuteen kuuluvan arvopaperin osalta arvonalennus on mahdollista ottaa huomioon vain luovutuksen tai lopullisen arvonmenetyksen yhteydessä.

Asiantuntijana
Karri Nieminen managing partner, Fiscales Oy
KirjanpitoUusimmat Artikkelit
Katso kaikki