Eläkeuudistus astuu voimaan ensi vuodesta
On hyvä muistuttaa jo alkuun, että eläkeuudistuskaan ei muuta eläkkeen kertymisen perusprinsiippiä: eläkettä karttuu eniten työstä. Yrittäjän eläke perustuu puolestaan työtuloon. Mitä pidempään ja suuremmalla työtulolla yrittäjä töitä tekee, sen parempi eläke. Pitkä työura hyvällä palkalla takaa myös työntekijälle parhaan mahdollisen eläkkeen.
Vuodesta 2005 alkaen eläkettä kertyy myös palkattomista ajoista. Opiskelu, vanhempainvapaa tai esimerkiksi työttömyys kerryttää eläkettä, mutta ei yhtä paljon kuin työnteko.
Eläkettä kertyy jatkossa aina 1,5 prosenttia vuodessa
Eläkeuudistuksen tuomista muutoksista yski olennaisin on, että eläkettä karttuu jatkossa aina 1,5 prosenttia vuodessa. Siis saman verran kaikenikäisille. Tosin siirtymäaikana vuoteen 2025 saakka 53–62-vuotiaille kertyy eläkettä 1,7 prosenttia vuodessa.
Näin ollen on entistä olennaisempaa, että yrittäjä pitää työtulonsa oikealla tasolla koko yrittäjäuransa ajan – työtulon nostaminen vasta eläkeiän lähestyessä ei riitä turvaamaan yrittäjälle kohtuullista eläkettä.
Myös yrittäjän eläkemaksut ovat samansuuruiset eri-ikäisillä yrittäjillä – tosin vasta vuodesta 2025 alkaen.
Eläkeuudistuksen myötä nyt voimassa oleva niin sanottu superkarttuma (4,5 prosenttia) poistuu vuoden 2017 alusta. Työskentely pidempään kannattaa eläkeuudistuksen jälkeenkin. Silloin karttunutta eläkettä nostetaan 0,4 prosenttia jokaista eläkkeen lykkäyskuukautta kohden.
Eläkeikä nousee asteittain
Laajasti on tiedossa, että eläkeikä nousee. Vuonna 2018 alin eläkeikä on 63 vuotta 3 kuukautta. Siitä eteenpäin eläkeikä nousee joka vuosi kolmella kuukaudella, kunnes vuonna 2025 alin eläkeikä on 65 vuotta ja ylin 70 vuotta. Eläkkeelle voi jäädä valitsemanaan ajankohtana alimman ja ylimmän vanhuuseläkeiän välillä. Lykkäyskorotuksen 0,4 %/kk saa heti alimman eläkeiän täyttämisen jälkeen.
Vuodesta 2030 alkaen eläkeikä muuttuu edelleen. Se sidotaan elinajan kehitykseen ja vahvistetaan jokaiselle ikäluokalle erikseen. Tulevia eläkeikiä ja eläkkeen määriä voi arvioida esimerkiksi verkosta löytyvien laskureiden avulla.
Osa-aikaeläke poistuu, tilalle tulee osittainen vanhuuseläke
Nykyinen osa-aikaeläke on poistumassa vuodenvaihteessa, ja sen tilalle tulee 1.1.2017 alkaen osittainen varhennettu vanhuuseläke yli 61-vuotiaille. Määrä on joko 25 tai 50 prosenttia karttuneesta eläkkeestä.
Osittaisen vanhuuseläkkeen ”erikoisuus” on, että se ei ole sidottu työmäärän vähentämiseen. Yrittäjä tai työntekijä voi nostaa osittaista vanhuuseläkettä ja tehdä työtä täysipäiväisesti tai ei yhtään – tai mitä tahansa siltä väliltä. Osittaista vanhuuseläkettä voi nostaa myös työtön henkilö.
Kannattaa kuitenkin havaita, että eläkkeen osittaminen pienentää lopullista eläkettä pysyvästi. Pienennys tehdään varhennusvähennyksenä, joka on 0,4 % jokaista varhentamiskuukautta kohti.
Jos työntekijä haluaa keventää työkuormaansa siirtymällä osittaiselle eläkkeelle, hän voi hakea eläkettä ilmoittamatta siitä työnantajalle. Aiemmin työnantaja oli osa-aikaeläkkeen suhteen keskeisessä roolissa, mutta osittaisessa vanhuuseläkkeessä näin ei enää ole. Työntekijän on kuitenkin sovittava osa-aikaisesta työstä aina työnantajan kanssa erikseen, eikä eläkkeen hakeminen velvoita työnantajaa tarjoamaan osa-aikaista työtä. Työssä jaksamisen kannalta on toki toivottavaa, että osittaista työtä pyrittäisiin aina mahdollisuuksien mukaan järjestämään.
Työuraeläke tulee, työkyvyttömyyseläke säilyy
Eläkeuudistus tuo mukanaan myös kokonaan uuden eläkelajin, työuraeläkkeen. Työuraeläkkeitä voidaan myöntää käytännössä ensimmäisen kerran vasta vuonna 2018, koska eläkkeen voi saada vasta 63-vuotiaana ja tällöin vanhuuseläkeikä on ensimmäisen kerran korkeampi.
Työuraeläkkeen kriteerit ovat varsin tiukat. Työuraeläkkeen voi saada, jos takana on vähintään 38 vuoden työhistoria rasittavassa ja kuluttavassa työssä sekä työkykyyn vaikuttava sairaus. Työuraeläkkeen määrä on hieman heikompi kuin työkyvyttömyyseläkkeen. Työkyvyttömyyseläke säilyy ja sen taso paranee hieman. Muutos johtuu siitä, että vanhuuseläkeiän noustessa myös työkyvyttömyyseläkkeiden pääteikä nousee vähän (pääteikä on ikä, johon saakka eläke lasketaan). Työkyvyttömyyseläke voi olla myös osittainen, jolloin työssäkäyntiä voi jatkaa eläkkeen rinnalla.
Työnantajan on hyvä muistaa, että varhaisessa vaiheessa havaittu työkyvyttömyyden uhka on mahdollista torjua ammatillisen kuntoutuksen avulla. Tällöin työntekijälle etsitään yhteistyössä työeläkeyhtiön kanssa uusia tehtäviä tai autetaan työntekijää kouluttautumaan täysin uuteen ammattiin. Näin työtekijä saadaan palautettua uudestaan työmarkkinoille.
Jo 17-vuotias työntekijä eläkevakuutetaan
Eläkeuudistuksen myötä työntekijän vakuuttamisen alaikäraja muuttuu 17 ikävuoteen. Nyt töissä oleva
17 vuotias pitää siis vakuuttaa heti tammikuun alusta samoin kuin tulevan kesän kesäapulaiset. Yrittäjillä vakuuttamisen alaraja säilyy nykyisessä 18 ikävuodessa.
Vakuutusmaksu vakiintuu ja eläkettä karttuu koko palkkasummasta
Työntekijän vakuutusmaksu kiinnitetään 24,4 prosentin tasolle useammaksi vuodeksi. Kilpailukykysopimuksen myötä työntekijän suoraan palkastaan maksama osuus tulee olemaan 6,15 prosenttia tai 7,65 prosenttia. Työnantajan maksama osuus on tällöin hieman aiempaa alempi.
Vielä tänä vuonna työntekijän eläkekertymää laskettaessa palkasta vähennettiin tämä työntekijän itsemaksama vakuutusmaksun osa (vuonna 2016 5,7 prosenttia). Ensi vuoden alusta alkaen tätä vähennystä ei enää tehdä, vaan eläke lasketaan täysin samasta palkasta joka on ansaittu. Asia on avattu yllä olevassa esimerkissä.
TYEL-vakuutusmaksu jaettuna työntekijän ja työnantajan vastuuosuuksiin.
Eläkettä laskettaessa vähennetään vuosipalkasta työntekijän maksama osuus. Jatkossa vähennystä ei enää tehdä, ja eläkettä kertyy koko palkasta.
