23. lokakuuta 2017

Seura meitä Facebookilla Seura meitä Twitterilla Tilaa syöte

Share/Save

Tilintarkastuksen rajat

Julkaistu 19.10.2016


Kuva: Roope Permanto

  • Jari Jokinen

Tilintarkastus on uudistunut viime aikoina paljon. Osa uudistuksista on lähtöisin Euroopan unionista ja osa kansallisesta sääntelystä. Tilintarkastuksen rajat vaihtelevat EU:n sisällä, sillä pienten yritysten osalta rajat ovat jäsenvaltioissa kansallisesti päätettävissä.

Tilintarkastusalalla on tapahtunut monenlaisia uudistuksia sekä sääntelyn että esimerkiksi alan valvonnan ja tutkintojen suhteen.

Uuden sääntelyn haltuunotossa on oma haasteensa. Samalla on kuitenkin tärkeää tarkastella, mitä tilintarkastukselta käytännössä odotetaan, ja viedä digimaailman uudistuksia eteenpäin. Lisäksi toimintatapojen kehittyminen ja muuntuminen haastavat niin taloushallinnon ammattilaisia kuin tilintarkastajia.

Vaikka uusi tilintarkastuslaki on ollut voimassa vasta kuluvan vuoden alusta, sitä on jo ehditty kertaalleen muuttaa. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö asetti huhtikuussa virkamiestyöryhmän selvittämään tilintarkastuslain lisämuutostarpeita. Tietyt yksittäiset kansalliset muutostarpeet ovat nousseet esiin EU-säännösten käyttöönottoprosessin myötä. Niitä ei ollut mukana hallituksen lakiesityksessä, jonka eduskunta hyväksyi kesäkuussa.

Nyt työryhmän selvittettäviä asioita ovat muun muassa hallinnon tarkastus tilintarkastuksen kohteena, tilintarkastusvelvollisuuden rajat ja toimintakertomuksesta luopumisen vaikutukset siitä riippuen, tehdäänkö vastaavat muutokset myös kirjanpitolakiin vai säilytetäänkö toimintakertomusta koskeva sääntely. Tavoitteena on sääntelyn keventäminen ja ristiriitaisten säädösten purkaminen.

Samalla on otettava huomioon mahdollisten muutosten vaikutukset sijoittajien, julkista valtaa edustavien omistajien ja Verohallinnon toimintaan.

– Tilintarkastusuudistusten yksi periaatteellisimmista muutoksista on sääntelyn vaikutuksen eriytyminen suhteessa yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen [ns. PIE-yhteisöt, kuten pörssiyhtiöt, luottolaitokset ja vakuutusyhtiöt] ja muiden yhteisöjen tilintarkastukseen, toteaa Suomen Tilintarkastajat ry:n toiminnanjohtaja Sanna Alakare.

– Tämä näkyy etenkin uusissa tilintarkastuskertomuksissa. Listayhtiöiden kertomuksissa avataan enemmän niitä merkittävimpiä riskejä tilinpäätöksen kannalta ja tilintarkastuksen kannalta key audit matters -asioissa. Siten tähän saakka standardoidut kertomustekstit muuttuvat ensi vuonna pörssiyhtiöissä monipuolisemmiksi ja yrityskohtaisesti räätälöidymmiksi.

Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi pitää tärkeänä, että tilintarkastus kehittyy ja erilaisten yritysten tilannetta ja tarvetta tilintarkastukseen mietitään.

– Pienempiä yrityksiä tarkasteltaessa on hienoa, että EU:ssakin haetaan siihen segmenttiin paremmin sopivaa mallia ja toimintaympäristöä, sanoo Ahvenniemi.

 

 

Pakottavan sääntelyn merkitys

Tilinpäätösdirektiivin puitteissa tehtiin yksinkertaistamista ja otettiin huomioon hallinnollisen taakan keventäminen. 

– Suomessa ne otettiin käyttöön periaatteessa niin laajasti kuin oli mahdollista. Kaikkiaan sääntelyn perusperiaatteilla ja sääntelyn määrällä on suuri merkitys siinä suhteessa, mitkä ovat yritysten toimintaedellytykset ja miten Suomi saadaan nousuun, Ahvenniemi kuvaa.

– Nyt pitäisi pystyä katsomaan riittävän pitkälle eteenpäin. On tärkeää, ettei synny liikaa pakottavaa sääntelyä, josta ei ole kenellekään mitään hyötyä. Tässä kohtaa Suomi voisi olla ”erilainen nuori”.

Tilintarkastuksen osalta Ahvenniemi painottaa, että on tärkeää arvioida, millaisille yrityksille pitää asettaa lakisääteinen velvollisuus teettää tilintarkastus – eli miltä osin on siis hyvä lisätä joustavuutta ja mahdollisuutta arvioida itse tilintarkastuksen tarpeellisuus sekä siitä saatavat hyödyt.

– EU-tasolla tilintarkastussääntely on lisääntynyt. Onkin tärkeää huolehtia tilintarkastuksen tuomasta lisäarvosta yhtiön osakkeenomistajille. Samanaikaisesti on hyvä muistaa, että taloudellisen raportoinnin luotettavuus ja tilintarkastajan riippumaton rooli, ja sen varmistaminen, hyödyttävät laajasti ja kustannustehokkaasti eri sidosryhmiä, Sanna Alakare toteaa puolestaan.

Tilintarkastukseen liittyvät rajat ovat EU-maissa erisuuruisia. Pohjoismaissa ne ovat alhaalla. 

– Kysymys on paljolti siitä, missä rajat ovat nyt, eli mihin ne lähes kymmenen vuotta sitten asetettiin. Nyt on uusi vaihe, ja tavoitteenasettelu on tärkeää. Oma haasteensa on lähteä määrittelemään rajoja pakon kautta, jolloin kaikki velvoitetaan tekemään samalla tavalla riippumatta siitä, kokeeko yritys tästä olevan konkreettista hyötyä tai arvoa yritykselle. Taloushallinnon kontrollien on joka tapauksessa oltava hyvässä kunnossa – on sitten tilintarkastusta tai ei, pohtii Ahvenniemi.

Suomi ei ole enää lintukoto, jonne globaalin kehityksen vaikutukset eivät ulottuisi. Sääntelyn kehittämisessä onkin hyvä pitää mielessä, miltä Suomen sääntelykokonaisuus näyttää eurooppalaisessa viitekehyksessä. Poikkeammeko muista ja saavatko muut maat tarpeetonta kilpailuetua, joka voitaisiin välttää? 

– Hyötynäkökulma ja suunta kaikkia koskevasta pakosta suurempaan valinnanvapauteen ja harkintaan pienissä yrityksissä ovat tärkeitä linjauksia, sanoo Ahvenniemi.

EU-sääntely antaa pienten yritysten osalta liikkumavaraa, ja erityisesti isot teollisuusmaat ovat hyödyntäneet sitä tilintarkastuksen pakottavuuden rajoja asettaessaan.

– Yritykselle tilintarkastaja on myös riippumaton keskustelukumppani, jolta voi saada esimerkiksi vertailutietoa muista saman alan tai kokoluokan yrityksistä, toteaa Alakare. 

Ahvenniemi puolestaan painottaa, että tilinpäätösten ja talousinformaation osalta oikeellisuutta ajateltaessa on tärkeää, että yrityksen talousasiat ovat osaavan taloushallinnon ammattilaisen käsissä. Sen jälkeen voidaan kysyä, tuoko tilintarkastus vielä lisäarvoa ja luottamusta kaiken toimivuuteen. Suomalaisista yrityksistä kolme neljäsosaa on mikroyrityksiä, joiden liikevaihto on alle 700 000 euroa, tase alle 350 000 euroa, ja henkilöstön määrä alle 10.

– Lähinnä mieleen tulee kaksi tilannetta, joissa tilintarkastusta usein tarvitaan pienissä yrityksissä: rahoittajien sitä vaatiessa tai osakkaiden tarpeista johtuen, kun yrityksessä on useita osakkaita, toteaa Ahvenniemi.

Suurimmissa teollisuusmaissa, kuten Saksassa ja Englannissa, on päädytty siihen, että tilintarkastusvelvollisuus on suurilla ja keskisuurilla yrityksillä. Pienille ei ole säädetty tilintarkastusvelvollisuutta, vaikka näin voisikin tehdä. Näissä maissa tilintarkastuspakko ei koske yrityksiä, joissa liikevaihto on tilinpäätösdirektiivin asettamissa rajoissa: liikevaihto on 12 miljoonaa euroa, tase kuusi miljoonaa euroa, ja työntekijämäärä 50, ja näistä arvoista enintään yksi ylittyy. Nämä ovat tilintarkastusdirektiivin mukaiset rajat direktiivin tarkoittamille pienille yrityksille.

– Jos näitä lukuja lähdetään vertaamaan eri maiden kesken, pitää ymmärtää kunkin maan yritysrakenne. Pohjoismaissa on paljon pienyrityksiä. Laaja tilintarkastusvelvollisuus on monien sidosryhmien kannalta hyvä asia ja taloudellisen raportoinnin luotettavuus on itseisarvo sinänsä, toteaa Alakare.

Tilintarkastuksen merkitys pk-yrityksille

Sanna Alakareen mielestä tilintarkastuksen tekeminen rajapyykit alittaville yrityksille on tärkeää juuri luotettavuuden näkökulmasta. 

– Olemme saaneet myönteistä palautetta siitä, että tilintarkastajan kanssa voi puhua asioista, joista ei voi esimerkiksi perheyhtiön muiden perheenjäsenten kanssa puhua. Siksi luotettava ulkopuolinen kumppani on tärkeä, jatkaa Alakare.

Juha Ahvenniemi myöntää, että tämä on tärkeä näkökulma, mutta taloushallinnon palveluyrityksiltä, kuten auktorisoiduilta tilitoimistoilta on tänä päivänä saatavilla laajasti talouden hallinnan kokonaispalvelua.

– Taloushallinnossa mennään kohti reaaliaikaa, ja verottajankin proaktiivinen rooli esimerkiksi verotarkastuksissa on tärkeä. Näin ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa, tilintarkastus on valitettavan usein jälkikäteistä, lisää Ahvenniemi.

Reaaliaikaisessa ja sähköisessä taloushallinnossa on Alakareen mielestä vielä hyvä tunnistaa ja tiedostaa, mitä tietoa järjestelmät tuottavat ja missä pitää kehittyä. Siihen tarvitaan varmentajia ja kokonaisuuksien hahmottamista.

– Olemme myös yhdessä muiden pohjoismaisten kollegojemme kanssa pitäneet tärkeänä pk-yritysten tilintarkastusten kehittämistä ja peräänkuuluttaneet pk-näkökulman huomioimista entistä paremmin myös kansainvälisten stardardien laatimisessa, jatkaa Alakare.

Suomi on tietotekniikassa maailman johtavia maita, mutta ollaanko sääntelyssä ja muissa rakenteissa samoilla sijoilla? Se jää nähtäväksi.

 

Varmennettua tietoa

Sääntelyn purkamisessa, tilinpäätösvelvollisuuden rajoissa ja muussakin taloushallinnon velvollisuuksissa on monia eri ulottuvuuksia. On tärkeää saada luotettavaa tietoa rasittamatta yrityksiä kuitenkaan liikaa. Kyse on määrätyllä tavalla nuorallatanssista: taitava akrobaatti ei tee mitään ylimääräistä tai uhkarohkeaa ja varmistaa turvaverkkonsa, kokematon tai osaamaton saattaa joutua suuriin vaikeuksiin. Tässä tanssissa koulutuksella on suuri merkitys.

– Tilintarkastuksen osalta sääntelyn, yritysten ja toimintaympäristön muutosten haltuunotossa on paljon tehtävää. Digitaalisuus on yksi keskeinen asia. Myös tilintarkastajan uudistuva raportointi on pian nähtävissä pörssiyhtiöiden kautta. Näissä yrityksissä myös tarkastusvaliokunnan työskentely kehittyy ja tulevaisuus näyttää, miten vuoropuhelu tilintarkastajien kanssa uudistuu, luettelee Alakare.

Myös Ahvenniemi korostaa sekä sääntelyn että digitalisaation osalta koulutuksen merkitystä.

– Tietotekniikassa on tulossa paljon uutta. Samalla pitäisi vielä huolehtia substanssiosaamisesta, joten paljon on omaksuttavaa. Uusia, mielenkiintoisia taloushallinnon palveluja tulee koko ajan markkinoille.

Auktorisoitu tilitoimisto ja tilintarkastaja takaavat taloushallinnon moitteettomuuden, mutta varsinkaan pienemmillä yrityksillä ei ole varaa tai halua niitä hyödyntää.

 

TEM:n työryhmällä tiukka aikataulu

Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän suhteen taloushallinnon toimijat ovat odottavalla kannalla.

– Toivon, että muutoksia katsotaan kokonaisvaltaisesti: miten asiat vaikuttavat talouden dynamiikkaan ja miten bisnes pyörii. Olisi tärkeää tunnistaa myös taloudellisen raportoinnin luotettavuuden merkitys ja vaikutus yhteiskuntamme toimivuuteen, toteaa Sanna Alakare.

– Työryhmässä on käsiteltävänä myös tilintarkastuksen kohteen selkiyttäminen liittyen hallinnollisten asioiden tarkastukseen. Hallinto voidaan poistaa laista erillisenä tarkastuksen kohteena hyvän tilintarkastustavan kattaessa sen jo riittävästi. Samalla on myös hyvä täsmentää huomautusvelvollisuuden sisältöä, jatkaa Alakare.

– Lainsäädäntö on usein tehty niin, ettei yrityksiä ole segmentoitu. Think small first- eli mieti ensin pieniä yrityksiä -ajattelusta on puhuttu vasta 10–15 vuotta. Tästä näkökulmasta edessä on paljon sääntelyn purkamista. Onneksi siihen suuntaan ollaan nyt menossa, sanoo Juha Ahvenniemi.

TEM:n työryhmällä on todella tiukka aikataulu, ja alustavat alan toimijoiden kuulemiset ovat vasta tulossa. Oletus on, että uusi lakiesitys olisi valmis vuoden kuluttua syksyllä. Voimaan se tulisi aikaisintaan vuonna 2018. 

 





Kirjaudu sisään
LukijapalvelutMediakorttiYhteystiedotPalaute