CTA Paikka
CTA Paikka

Yrityksen maksu­kyvyttömyys­menettelyt

Korona on tuonut yritysten selviytymisen ajankohtaiseksi. Paljon spekuloidaan sillä, että tuleeko konkurssiaalto ja milloin se tulee. Mitä sitten tapahtuu, jos yritys ajautuu konkurssiin tai yrityssaneeraukseen?
7.1.2021 Jussi Saarijärvi

Konkurssi ja yrityssaneeraus ovat yritykselle suunnattuja maksukyvyttömyysmenettelyjä. Maksukyvyttömyyttä voi olla joko tilapäinen maksukyvyttömyys tai se voi luonteeltaan kroonisempaa. Jälkimmäinen täytyy ratkaista maksukyvyttömyysmenettelyllä. Maksukyvyttömyys itsessään tarkoittaa sitä, että yritys on kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.

Saneerauksessa ja konkurssissa on joitain keskeisiä käsitteitä, jotka ovat tietyiltä osin yhteneväisiä molemmissa menettelyissä. Saneerauksessa puhutaan menettelyn aloittamisesta, joka tarkoittaa sitä ajankohtaa, jolloin tuomioistuin on tehnyt päätöksen saneerausmenettelyn aloittamisesta. Konkurssissa taas puhutaan konkurssiin asettamisesta. Konkurssi alkaa, kun tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin. Molemmissa menettelyissä on erityyppisiä velkoja. Kun saneerausohjelmassa tehdään maksusuunnitelmaa tai konkurssissa jakoluetteloa, ovat parhaassa asemassa aina vakuudelliset velat, eli niin sanotut panttivelkojat. Seuraavana tulevat muut etuoikeudettomat velat, eli niin sanotut tavalliset velat, joista ei ole annettu vakuutta. Viimesijaiset velat ovat esimerkiksi konkurssin alkamisen jälkeiseltä ajalta kertyvä korko, jota etuoikeus ei koske. Lisäksi ovat vielä niin sanotut massavelat, jotka ovat konkurssi- tai saneeraushakemuksen vireille tulon jälkeen syntyneet velat. Nämä velat täytyy maksaa niiden erääntyessä.

Yrityssaneeraus

Yrityssaneeraus on velallisen näkökulmasta mahdollisuus jatkaa yritystoimintaa taloudellisista vaikeuksista huolimatta, mikäli liiketoiminta on kannattavaa ilman saneeraustoimenpiteitä tai niiden jälkeen. Menettelyä voi hakea velallinen itse, velkoja tai useampi velkoja yhdessä. Saneerausmenettelyllä katkaistaan velkaantuminen ja velat järjestellään maksuohjelman muotoon. Joissain tapauksissa velkoihin voi kohdistua akordi, eli velkojen määrää leikataan. Tavallisesti akordi on jotain kolmasosan ja 70 prosentin väliltä. Eli 10 000 euron pääomasta 70 prosentin akordin jälkeen maksetaan takaisin 3 000 euroa.

Yrityssaneeraus on velallisen näkökulmasta mahdollisuus jatkaa yritystoimintaa taloudellisista vaikeuksista huolimatta, mikäli liiketoiminta on kannattavaa ilman saneeraustoimenpiteitä tai niiden jälkeen.

Saneerattaviin velkoihin kuuluvat käytännössä kaikki ennen saneeraushakemuksen vireille tuloa syntyneet velat. Saneerausmenettely aloitetaan käräjäoikeuden päätöksellä ja saneeraukselle määrätään selvittäjä. Selvittäjä tekee yhdessä yrityksen, jota menettely koskee, kanssa perusselvityksen, jossa kartoitetaan tarvittavat toimenpiteet yritystoiminnan tervehdyttämiseksi ja laaditaan veloille maksuohjelma. Käräjäoikeus vahvistaa maksuohjelman ja se on yleensä pituudeltaan 5–10 vuotta.

Saneerausmenettelylle on myös esteitä. Tavallisin aloittamisen esteistä lienee, että saneerausmenettelyllä ei todennäköisesti pystytä poistamaan maksukyvyttömyyttä kuin tilapäisesti, ja sen uusiutumista ei voida sillä estää.

Velkojan näkökulmasta saatavan perintä katkeaa käytännössä siihen, kun velallisen saneeraushakemus on tullut vireille. Juridisessa mielessä saatavan perintää voidaan jatkaa niin kauan kuin saneerausmenettely on aloitettu, ellei yritys, jota menettely koskee, hae erillistä perintäkieltoa. Käytännössä kuitenkin saneeraukseen hakeutuminen kertoo siitä, että yrityksen maksukyky on heikentynyt niin paljon, ettei perinnällä enää saada tuloksia aikaan.

Saneerauksen alettua siitä lähtee tieto kaikille olemassa oleville velkojille. Selvittäjä pyytää määräpäivään mennessä ilmoittamaan velkojien saatavat merkittäväksi saneerausvelkoihin. Viivästyskoron ja muiden maksuviiveen kestosta riippuvien seuraamusten kertyminen katkeaa menettelyn aloittamiseen, joten saatavalle voi ilmoittaa viivästyskorkoa saneerausmenettelyn aloituspäivään saakka.

Konkurssi

Konkurssi on mystinen ja pelottava asia, johon liitetään usein epäonnistumisen tunteita. Konkurssi on kuitenkin velallisennäkökulmasta yksinkertaisimmillaan tapa lopettaa yritystoiminta siinä tapauksessa, kun yrityksen velat ovat varoja suuremmat. Konkurssia voi hakea velallinen itse tai velkoja. Konkurssi edellyttää aina maksukyvyttömyyttä, jolla tarkoitetaan sitä, että velallinen on muutoin kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.

Päätöksen konkurssin aloittamisesta tekee käräjäoikeus, joka määrää myös pesänhoitajan. Pesänhoitaja ottaa haltuunsa pesän omaisuuden ja hallinnon. Pesänhoitaja tekee yhdessä velallisyrityksen hallinnon kanssa velallisselvityksen ja pesäluettelon, joka sisältää luettelon pesän varoista ja veloista. Pesänhoitaja lähettää velkojille kehotuksen valvoa saatavansa määräpäivään mennessä. Edellä mainittujen perusteella pesänhoitaja laatii jakoluetteloehdotuksen ja myöhemmin jakoluettelon, jonka käräjäoikeus vahvistaa. Velkojien jako-osuudet voidaan tilittää, kun pesän rahaksimuutto sen mahdollistaa ja on varmaa, että näitä varoja ei tarvita enää konkurssimenettelyssä.

Konkurssi edellyttää aina maksukyvyttömyyttä, jolla tarkoitetaan sitä, että velallinen on muutoin kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.

Velkojan näkökulmasta velallisen konkurssi harvoin on hyvä asia. Kuitenkin joskus voi olla tarpeen hakea velallista konkurssiin, jotta tämä ei velkaannu lisää, ja näin ollen tuleva mahdollinen jako-osuus pienenee entisestään. Velkoja voi hakea velallisen konkurssiin asettamista käräjäoikeudelta, mikäli velallinen on maksukyvytön ja saatava on selvä ja riidaton. Vähäisellä saatavalla ei konkurssimenettelyä kannata kuitenkaan hakea, koska käräjäoikeus ottaa huomioon saatavan koon suhteessa konkurssimenettelyn kustannuksiin ja saavutettavaan hyötyyn ja voi näin ollen jättää hakemuksen tutkimatta. Mikäli konkurssiin asetetun yhtiön varat eivät riitä edes konkurssimenettelyn läpiviemiseen, on käräjäoikeuden tehtävä päätös konkurssin raukeamisesta, ellei joku velkojista ota kuluja vastatakseen.

Mikäli konkurssipesään kohdistuu jotain erityisiä selvitystarpeita, voi käräjäoikeus konkurssiasiamiehen esityksestä päättää, että konkurssi jatkuu julkisselvityksenä. Tällöin pesänhoitajan määräysvalta ja velkojien päätösvalta pesässä päättyy ja hallintoa määrätään hoitamaan konkurssiasiamiehen toimesta
pesänhoitajan kelpoisuuden täyttävä henkilö, eli julkisselvittäjä.

Miten tilitoimisto voi olla avuksi maksukyvyttömyysmenettelyissä?

Kirjanpitäjä on usein henkilö, jonka puoleen yrittäjä kääntyy siinä tapauksessa, kun yrittäjän asiakas hakeutuu saneeraukseen tai asetetaan konkurssiin. Tällöin kirjanpitäjällä olisi hyvä olla tiedossa ainakin molempien menettelyjen perusprosessi, jotta tämä osaa neuvoa asiakastaan saatavansa valvonnassa.

Oikeusministeriön alainen Oikeusrekisterikeskus ylläpitää rekisteriäyrityssaneerauksista ja konkursseista. Rekisteri on julkinen ja maksuton tietolähde, johon rekisteröidään tiedot saneerausja konkurssihakemuksista, päätökset menettelyjen aloittamisesta sekä pesänhoitajatiedot konkurssissa ja selvittäjätiedot saneerauksissa.

Kirjanpitäjällä olisi hyvä olla tiedossa ainakin molempien menettelyjen perusprosessi, jotta tämä osaa neuvoa asiakastaan saatavansa valvonnassa.

Menettelyn alettua molemmissa tapauksissa ensimmäinen toimenpide on ilmoittaa – selvittäjälle saneerauksessa tai pesänhoitajalle konkurssissa – saatavan määrä menettelyn alkamispäivään saakka. Ilmoitus voi olla vapaamuotoinen ja sisältää tiedot velkojasta, saatavan pääomasta, pääomalle menettelyn aloittamispäivään saakka kertyneestä viivästyskorosta ja muista viivästysseuraamuksista. Lisäksi on hyvä ilmoittaa yhteyshenkilö, joka vastaa saatavaan liittyviin kysymyksiin tarvittaessa sekä maksuyhteystiedot mahdollisen jako-osuuden tilitystä varten. Konkurssissa pesänhoitaja pyytää erikseen velkojia vielä valvomaan saatavansa määräaikaan mennessä. Saatava valvotaan valvontakirjelmällä ja sen sisältövaatimus määritetään konkurssilain 12 luvun 7§:ssä.

Konkurssimenettelyssä pesänhoitaja toimittaa velkojille tiedoksi pesäluettelon, velallisselvityksen ja jakoluetteloehdotuksen. Saneerausmenettelyssä selvittäjä tekee perusselvityksen ja maksuohjelmaehdotuksen, joista ainakin jälkimmäinen toimitetaan tiedoksi velkojille. Kyseiset asiakirjat eivät vaadi velkojalta toimenpiteitä, jos velkojan saatavat on otettu oikean määräisinä ja oikealla etusijaisuudella huomioon.

Konkurssimenettelyssä mahdollisten velkojien lausuntojen jälkeen pesänhoitaja toimittaa jakoluettelon käräjäoikeuteen vahvistettavaksi. Saneerausmenettelyssä maksuohjelma toimitetaan käräjäoikeuden vahvistettavaksi. Kun käräjäoikeus on vahvistanut saneerausmenettelyn maksuohjelman, voidaan ohjelma aloittaa ja ohjelman mukaisia maksuja alkaa suorittamaan. Konkurssissa jakoluettelon vahvistamisen jälkeen ei vielä välttämättä aloiteta varojen jakamista vaan konkurssissa ne tilitetään sitten, kun realisaatio on valmis ja on selvää, ettei varoja tarvita enää konkurssimenettelyn läpiviemiseen.

Konkurssiasioissa merkittävin sovellettava laki on Konkurssilaki, mutta sen lisäksi on tärkeää huomioida myös laki takaisinsaannista konkurssipesään. Tämän lain pykälät saattavat vaikuttaa suuresti sekä velkojaan että velalliseen konkurssissa.

Takaisinsaantilaissa puhutaan määräpäivästä. Määräpäivällä tarkoitetaan sitä ajankohtaa, jolloin konkurssihakemus on tullut vireille käräjäoikeuteen. Mikäli tavanomaisia velkoja maksetaan myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen konkurssihakemuksen vireille tuloa, voivat saatavat kuulua takaisinsaannin piiriin. Jos velkoja maksetaan epätavallisin maksuvälinein tai pesän varoihin nähden huomattavilla summilla, voi maksu peräytyä takaisin konkurssipesälle. Jos maksun saaja on velallisen läheinen, voi maksu peräytyä konkurssipesälle, mikäli sen on tehty myöhemmin kuin kaksi vuotta ennen konkurssihakemuksen vireille tuloa. Samat aikamääreet pätevät myös siinä tapauksessa, että maksu saadaan ulosmittauksella.

Maksun peräytyminen tarkoittaa sitä, että maksun saaja on velvollinen palauttamaan saadun maksun huolimatta siitä, että kyseessä on ollut kiistaton saatava. Keskeistä oikeustoimen peräytymisessä on, että maksut eivät ole tavanomaisia. Jos velallinen maksaa kirjanpitäjän laskun 150 euroa, voidaan puhua vielä tavanomaisesta maksusta, mutta jos velallinen maksaa kaksi kuukautta ennen konkurssihakemuksen vireille tuloa kaikki erääntyneet laskut kirjanpitäjälleen esimerkiksi 3 000 eurolla, ei puhuta enää tavanomaisesta maksusta ja maksu voidaan peräyttää konkurssipesään.

Takaisinsaantitilanteissa on syytä muistaa, että maksujen palautuminen ei ole välttämättä ainoa seuraamus. Velallinen voi tietyissä tilanteissa syyllistyä myös rikoslain 39 luvun mukaisiin velallisrikoksiin. Esimerkiksi tilanteessa, jossa osakeyhtiö on maksukyvytön, osakkeenomistaja lainaa osakaslainana merkittävän summan rahaa yhtiöstä, voidaan tämä tulkita velallisen epärehellisyydeksi, huolimatta siitä onko osakkeenomistajalla tarkoitus maksaa laina takaisin tai ei.

Konkurssitoimenpiteitä

Konkurssi on velalliselle hyvä keino katkaista velkaantuminen ja lopettaa kannattamattomaksi muuttunut yritys. Mikäli yritystä ei ole mahdollista saada kannattavaksi, ei sen lisärahoittaminen esimerkiksi henkilökohtaisia vakuuksia vastaan kannata, koska riskit kasvavat liian suuriksi. Tällöin konkurssiin hakeutuminen on hyvä vaihtoehto. Yrityksen tullessa maksukyvyttömäksi, tai silloin kun sillä on välitön uhka tulla sellaiseksi, on parasta informoida asiasta kaikkia velkojia.

Jos maksukyvyttömyys on tosiasia ja konkurssi uhkaa, tulee huolellisesti harkita kaikki toimenpiteet, joilla vaikutetaan yhtiön talouteen. Varojen siirtäminen velkojien ulottumattomiin, tavanomaisesta poikkeavat varojen siirrot omistajille tai näiden lähipiirille, varojen salaaminen tai jonkun tietyn velkojan suosiminen maksuissa voivat tulevassa konkurssissa johtaa rikosoikeudelliseen prosessiin ja pahimmassa tapauksessa vankeusrangaistukseen.

Jos olet velkojana konkurssissa, tulee muistaa ilmoittaa saatavat ja maksuyhteystiedot pesänhoitajalle. Tilanteen etenemistä on hyvä välillä seurata ja kysyä pesänhoitajalta tilannetta. Velallisselvityksen ja pesäluettelon saatuasi tarkasta, että tiedot ovat oikein vähintään oman saatavasi osalta. Täysimittainen konkurssimenettely kestää yleensä vähintään kuukausia ja pesän koosta riippuen jopa vuosia. Mikäli sinulla on paljon saatavia konkurssipesästä, kannattaa keskustella kirjanpitäjän kanssa niiden kirjaamisesta luottotappioksi ja arvonlisäverojen hakemista takaisin.

Asiantuntijana
Jussi Saarijärvi Perintäritari Oy
YritysjuridiikkaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki