Osakeyhtiön liiketoiminta siirtyy: Vero-oikeudellinen näkökulma
Artikkelisarjassa tarkastellaan osakeyhtiön liiketoiminnan siirtoa eri näkökulmista. Tähän mennessä ovat ilmestyneet seuraavat osat:
- Yhtiöoikeudellinen näkökulma
- Kirjanpidollinen näkökulma
- Vero-oikeudellinen näkökulma
- Arvonlisäverotuksen näkökulma
- Työoikeuden näkökulma
Tässä artikkelissa keskitytään osakeyhtiön liiketoiminnan siirtymisen verokysymyksiin sulautumisen, jakautumisen ja purkautumisen suhteen. Liiketoiminta voidaan näiden lisäksi siirtää myös liiketoimintasiirrolla, jota tässä artikkelisarjassa ei käsitellä.
Sulautuminen
Osakeyhtiöiden sulautumista koskevia verosäännöksiä (EVL 52 a ja 52 b §) sovelletaan järjestelyyn, jossa sulautuvan osakeyhtiön kaikki varat ja velat siirretään vastaanottavalle osakeyhtiölle ja jossa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena osakeomistuksensa suhteessa vastaanottavan yhtiön osakkeita. Vastike saa olla myös rahaa, kuitenkin enintään kymmenen prosenttia vastikkeena annettavien osakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta tai osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa. Sulautumisen verosäännöksiä sovelletaan myös tilanteessa, jossa sulautuva yhtiö vastikeosakkeita antamatta siirtää kaikki varansa ja velkansa sellaiselle vastaanottavalle yhtiölle, joka omistaa kaikki sulautuvan yhtiön osakkeet, tai tuollaisen yhtiön kokonaan omistamalle osakeyhtiölle.
Näiden edellytysten täyttyessä sulautumiseen sovelletaan tuloverotuksessa jatkuvuusperiaatetta. Sulautuvan yhtiön vähentämättä olevat hankintamenot siirtyvät vähennettäväksi vastaanottavan yhtiön verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi vähennetty sulautuvan yhtiön verotuksessa. Sulautuvalle yhtiölle ei aiheudu varojen siirtymisestä verotettavaa tuloa eikä siirtyvän liiketoiminnan liikearvo tuloudu. Vastaanottavalle yhtiölle siirtyvistä kiinteistöistä tai arvopapereista ei myöskään tarvitse maksaa varainsiirtoveroa. Sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan verotuksessa osakkeiden vaihtamista vastaanottavan yhtiön osakkeisiin ei pidetä veronalaisena luovutuksena. Sulautumisvastikkeena saatujen osakkeiden hankintamenoksi luetaan sulautuneen yhtiön osakkeiden hankintamenoa vastaava määrä. Voidaankin sanoa, että EVL 52 a ja b §:n edellytysten täyttyessä sulautuminen on veroneutraali järjestely, josta ei aiheudu välittömiä veroseuraamuksia. Verosäännösten vaatimukset täyttävää sulautumista ei verotuksessa käsitellä purkautumisena, vaikka yhtiöoikeudellisesti sulautuva yhtiö purkautuukin.
Sulautumisen yhtiöoikeudelliset ja vero-oikeudelliset vaatimukset eroavat erityisesti sulautumisvastikkeen kohdalla. Jotta sulautuminen täyttää EVL:ssä säädetyt edellytykset, sulautumisvastikkeena tulee käyttää vastaanottavan yhtiön osakkeita. Osakkeiden lisäksi vastikkeena voidaan käyttää vain rahavastiketta edellä mainitun kymmenen prosentin enimmäismäärän puitteissa. Rahavastikkeen enimmäismäärä lasketaan nimellisarvosta tai osakkeita vastaavasta osuudesta maksetusta osakepääomasta, eikä siis osakkeiden käyvästä arvosta. Osakkeiden ja mainitun rahavastikkeen lisäksi vastikkeena ei saa käyttää mitään muuta omaisuutta. Vastikeosakkeiden jakosuhteen tulee olla sama kuin mikä oli osakkeenomistajien omistussuhde sulautuvassa yhtiössä. Tästä voidaan poiketa vain siltä osin, mikäli joku tai jotkut osakkeenomistajat saavat edellä mainitun rahavastikkeen, mutta muut saavat vastikkeeksi omistuksensa suhteessa vastaanottavan yhtiön osakkeita.
Jos vastaanottava yhtiö on jo sulautuvan yhtiön osakkeenomistaja, vastaanottava yhtiö ei voi antaa itselleen sulautumisvastiketta. Sulautumisvastike annetaan silloin sulautuvan yhtiön muille osakkeenomistajille, näiden osakeomistuksen suhteessa (KHO 2011:2).
Jakautuminen
Sulautumisessa vastaanottavalle yhtiölle siirtyvät kaikki sulautuvan yhtiön varat ja velat. Jos vastaanottavalle yhtiölle sitä vastoin halutaan siirtää vain tietty osakeyhtiön liiketoiminta varoineen ja velkoineen, mutta yhtiön muut varat ja velat halutaan siirtää toiselle osakeyhtiölle tai jättää siirtävälle osakeyhtiölle itselleen, tällainen järjestely voidaan toteuttaa jakautumisella.
Jakautuminen voidaan toteuttaa kahdella tavalla: 1) kokonaisjakautumisena, jossa jakautuvan yhtiön kaikki varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle osakeyhtiölle, sekä 2) osittaisjakautumisena, jossa vain jakautuvan yhtiön tietyt varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle osakeyhtiölle, mutta jakautuva yhtiö jää itse yhtiönä edelleen olemaan.
Osittaisjakautumisen toteuttamiselle on EVL:ssä asetettu yhtiöoikeudellisia vaatimuksia tiukemmat edellytykset. Osittaisjakautumisessa vastaanottavalle osakeyhtiölle tulee siirtää sellaisenaan yksi tai useampi liiketoimintakokonaisuus. Toisaalta siirtävälle yhtiölle itselleen tulee jäädä vähintään yksi liiketoimintakokonaisuus. Tämä merkitsee, että osittaisjakautuminen voidaan toteuttaa vain sellaisessa osakeyhtiössä, jossa on vähintään kaksi liiketoimintakokonaisuutta. Liiketoimintakokonaisuudella tarkoitetaan sellaista yhtiön varojen ja velkojen kokonaisuutta, joka hallinnollisesti muodostaa itsenäisesti toimeentulevan taloudellisen yksikön. Liiketoimintakokonaisuus määritellään tapauskohtaisesti, mutta se voi muodostua vaikkapa erillisestä toimialasta (yhtiössä, jolla on useita toimialoja), eriytetystä tuotantovaiheesta (esimerkiksi valmistustoiminta) tai alueellisesta kokonaisuudesta (esimerkiksi liiketoiminta Pirkanmaalla). Yksittäistä hyödykettä (esimerkiksi tuotantorakennusta) ei yleensä hyväksytä liiketoimintakokonaisuudeksi. Osittaisjakautumisessa kaikki siirrettävään liiketoimintakokonaisuuteen kuuluvat varat ja velat tulee siirtää vastaanottavalle yhtiölle. Toisaalta muita kuin tähän liiketoimintakokonaisuuteen kuuluvia varoja ja velkoja ei saa siirtää. Osittaisjakautumisessa vastaanottavalle yhtiölle siirrettäviä varoja ja velkoja ei siten saa määrittää vapaasti.
Sallittu jakautumisvastike on EVL:ssa säädelty samoin kuin edellä sulautumisen kohdalla on selostettu. Jakautuvan yhtiön osakkeenomistajille voidaan antaa jakautumisvastikkeena vain vastaanottavan yhtiön osakkeita osakeomistuksen suhteessa tai rahavastiketta edellä todetun kymmenen prosentin enimmäismäärän puitteissa. Muuta jakautumisvastiketta ei saa käyttää.
Kun jakautumiselle EVL:ssa asetetut edellytykset täyttyvät, jakautumiseen sovelletaan tuloverotuksessa jatkuvuusperiaatetta. Vastaanottavalle yhtiölle siirtyvien varojen vähentämättä olevat hankintamenot siirtyvät vähennettäväksi vastaanottavan yhtiön verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi vähennetty jakautuvan yhtiön verotuksessa. Jakautumisessa vastaanottavalle yhtiölle siirtyvistä kiinteistöistä tai arvopapereista ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa. Jakautuvan yhtiön osakkeenomistajan verotuksessa osakkeiden vaihtamista vastaanottavan yhtiön osakkeisiin ei pidetä veronalaisena luovutuksena. Jakautuvan yhtiön osakkeen alkuperäinen hankintameno jaetaan vastaanottavien yhtiöiden (osittaisjakautumisen kohdalla vastaanottavien yhtiöiden ja jakautuvan yhtiön) osakkeiden hankintamenoksi käypien arvojen suhteessa. EVL:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä myös jakautuminen on veroneutraali järjestely, joka ei aiheuta välittömiä veroseuraamuksia jakautuvalle yhtiölle eikä sen omistajille.
Purkautuminen
Purkautumisen verosäännöksiä sovelletaan paitsi selvitysmenettelyn kautta tapahtuviin purkautumisiin, myös sellaisiin OYL:n mukaisiin sulautumisiin ja jakautumisiin, jotka eivät täytä EVL:ssa asetettuja edellytyksiä.
Toisin kuin sulautumisessa ja jakautumisessa, purkautumisessa ei sovelleta jatkuvuusperiaatetta. Kun purkautuvan yhtiön omaisuus siirtyy jako-osana osakkeenomistajalle, purkautuvaa yhtiötä verotetaan omaisuuden luovuttamisesta. Omaisuuden luovutushinnaksi purkautuvan yhtiön verotuksessa katsotaan käypä arvo, eli omaisuuden todennäköinen luovutushinta. Tällöin omaisuudesta mahdollisesti tehdyt vähennykset (kuten poistot) palautuvat verotettavaksi tuloksi, ja lisäksi verotetaan omaisuuden arvonnousu. Käypään arvoon arvostaminen koskee kaikkea osakeyhtiön aineellista omaisuutta ja lisäksi sellaista aineetonta omaisuutta, joka on erikseen luovutettavissa (esimerkiksi liikenneluvat ja kustannusoikeudet). Sitä vastoin yhtiön liiketoimintaan liittyvää, yhtiön itsensä kehittämää liikearvoa ei purkautumisessa lueta veronalaiseksi tuloksi.
Purkautuvasta yhtiöstä omaisuutta jako-osana saava osakkeenomistaja saa lukea omaisuuden hankintamenoksi saman määrän, joka on tuloutettu purkautuvan yhtiön verotuksessa luovutushintana.
Omaisuuden arvostusajankohta on purkautumispäivä eli se päivä, jolloin selvitysmies esittää lopputilityksen yhtiökokouksessa. Jos osakkeenomistajalle on kuitenkin luovutettu omaisuutta jako-osan ennakkona, arvostus tapahtuu ennakon tosiasiallisena luovutuspäivänä.
Purkautuvalle vahvistetut tappiot eivät siirry jako-osan saajan verotuksessa vähennettäväksi. Jos purkautumisessa yhtiölle realisoituva tulo ei riitä tappioiden vähentämiseen, ylimenevä osa jää purkautumisen jälkeen kokonaan vähentämättä. EVL:n vaatimukset täyttävissä sulautumisissa ja jakautumisissa tappiot sitä vastoin voivat tietyillä edellytyksillä siirtyä vähennettäväksi vastaanottavan yhtiön verotuksessa.
Purkautumisessa osakkeenomistajan katsotaan luovuttavan purkautuvan yhtiön osakkeensa. Luovutusta verotetaan osakkeiden luovutusvoittoverotusta koskevien säännösten mukaan. Luovutushinnaksi katsotaan jako-osana saadun netto-omaisuuden (varat – velat) määrä käyvin arvoin laskettuna. Voitto lasketaan vähentämällä tästä osakkeen hankintameno. Jos purkautuvan yhtiön osakkeet kuuluivat jako-osan saaneen osakeyhtiömuotoisen osakkeenomistajan käyttöomaisuuteen, ja jos EVL 6b §:ssä säädetyt käyttöomaisuusosakkeen verovapaan luovutuksen vaatimukset muun muassa omistusajasta ja omistusosuudesta täyttyvät, purkautumisessa syntyvä luovutusvoitto on osakkeenomistajalle verovapaa. Toisaalta jos purkautumisesta syntyy purkutappio, tappio on näiden edellytysten täyttyessä vähennyskelvoton.
Osakkeenomistajan on maksettava myös varainsiirtovero purkautumisen jako-osana saamistaan kiinteistöistä ja arvopapereista käyvän arvon mukaan.