Osakeyhtiön liiketoiminta siirtyy: Työoikeuden näkökulma

Työsopimuslain mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Liikkeen luovutuksen kohteena tulee olla sellainen henkilöiden tai muiden tekijöiden muodostama organisoitu kokonaisuus, jonka avulla voidaan harjoittaa omaan tavoitteeseensa tähtäävää taloudellista toimintaa. Liikettä luovutettaessa yritys tai sen luovutettava osa pysyy samana, vaikka työnantaja-asema vaihtuu.

Liikettä luovutettaessa työsuhteet siirtyvät suoraan lain nojalla luovuttajalta luovutuksensaajalle. Työsopimuksen ehdot säilyvät entisinä. Luovuttajaa sitova työehtosopimus sitoo luovutuksensaajaa työehtosopimuksen voimassaoloajan, jonka jälkeen sidonnaisuus määräytyy normaalisääntöjen mukaisesti.

Sekä luovuttaja että luovutuksensaaja saavat irtisanoa työntekijän työsopimuksen vain työsopimuslaissa tarkoitetuin asiallisin ja painavin perustein, jotka perustuvat joko henkilökohtaisiin syihin tai kollektiiviperusteisiin. Liikkeen luovutus ei ole luovuttajalle eikä luovutuksensaajalle irtisanomisperuste.

Työntekijän kannalta liikkeen luovutus antaa erityisen mahdollisuuden irtaantua työsopimus-sidonnaisuudesta – myös määräaikaisesta työsopimuksesta – ilman irtisanomis­perustetta erityistä irtisanomisaikaa noudattaen. Työ­sopimuslaissa on lisäksi erikseen todettu työntekijän oikeus päättää työsopimus siksi, että hänen työehtonsa heikkenevät olennaisesti liikkeen luovutuksen johdosta. Luovutuksen­saaja on tällöin vastuussa työsuhteen päättymisestä.

Liikkeen luovutuksen tunnistaminen

Ratkaisevaa liikkeen luovutuksen tunnistamisen arvioinnissa on se, onko kysymys identiteettinsä luovutuksessa säilyttävän taloudellisen kokonaisuuden luovutuksesta. Luovutuksen tulee koskea taloudellista kokonaisuutta, joka on järjestetty vakiintuneella tavalla ja jonka toiminta ei rajoitu tietyn työn suorittamiseen. Kokonaisuuden käsitteellä tarkoitetaan sellaista henkilöiden ja muiden tuotannontekijöiden muodostamaa organisoitua kokonaisuutta, jonka avulla voidaan harjoittaa omaan tavoitteeseensa tähtäävää taloudellista toimintaa. 

Liikkeen luovutuksessa luovutettavan liikkeen tulee pysyä luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Tämän arviointi edellyttää kussakin yksittäistapauksessa tehtävää kokonaisarviota. Yksikön identiteetin määräytymisperusteita ovat muun muassa henkilökunta, johto, työn organisointi, toimintatavat ja käytössä olevat tuotantolaitokset. Identiteetin säilymisen arviointiin vaikuttavat myös se, minkä tyyppisestä yrityksestä tai liiketoiminnasta on kyse, onko aineellista omaisuutta luovutettu, mikä on aineettoman omaisuuden arvo luovutushetkellä, onko olennainen osa henkilökunnasta otettu uuden yrityksen palvelukseen, onko asiakaskunta siirtynyt, millainen on uuden liiketoiminnan samankaltaisuus vanhaan verrattuna ja mikä on toiminnan mahdollisen keskeytyksen kesto.

Osoituksena identiteetin säilymisestä ovat erityisesti liike­toiminnan tosiasiallinen jatkaminen tai uudelleen aloittaminen. Toisaalta liikkeen luovutus voi toteutua myös tilanteessa, jossa luovutettu yritys- tai liiketoiminnan osa ei säily organisatorisesti – mutta kuitenkin muutoin – itsenäisenä. Tämä tapahtuu sillä edellytyksellä, että luovutettujen tuotannon­tekijöiden välinen toiminnallinen yhteys säilyy ja että tämän yhteyden ansiosta luovutuksensaaja voi käyttää näitä tuotannontekijöitä samanlaisen tai vastaavanlaisen taloudellisen toiminnan jatkamiseen.

Taloudellinen kokonaisuus voi tietyillä toimialoilla toimia ilman, että sillä olisi merkittävää aineellista tai aineetonta liike­omaisuutta. Tällöin identiteetin säilyminen ei lähtökohtaisesti riipu tällaisten omaisuuserien luovutuksesta. Myös sellaiset seikat kuin organisaatio, toiminta, rahoitus, hallinto ja sovellettavat oikeussäännöt voivat olla tietylle taloudelliselle kokonaisuudelle ominaisia siten, että niiden muuttuminen yksikön luovutuksen yhteydessä merkitsee identiteetin muuttumista.

Liikkeen luovutuksessa liiketoiminnan siirtymisen tulee perustua vanhan ja uuden työnantajan väliseen oikeudellisesti merkittävään välittömään (sopimus) tai välilliseen yhtey­teen (kolmannen myötävaikutus, yhteisymmärrys). Liikkeen luovutuksen edellytyksenä ei ole, että kysymys olisi nimenomaiseen sopimukseen perustuvasta luovutuksesta.

Luovutushetkellä voimassa olevat työsuhteet siirtyvät

Liikkeen tai sen osan luovutuspäivänä pidetään päivää, jona luovutuksensaaja on alkanut käyttää tosiasiallista määräysvaltaa liikkeen toiminnan osalta. Määräysvalta ei siirry esimerkiksi pelkästään toimintojen siirtämistä koskevalla periaatepäätöksellä, vaan myös työnantajuuden tulee tosiasiallisesti vaihtua. Luovutuspäivän ei tarvitse olla sama päivä kuin yrityskaupan. 

Työntekijöiden asema määräytyy liikkeen luovutuksen tosiasiallisena ajankohtana vallinneen oikeudellisen tilan ja silloin voimassa olleiden työsuhteiden perusteella riippumatta siitä, mitä luovuttaja ja luovutuksensaaja ovat keskenään työsuhteiden siirtymisestä tai siirtymättä jäämisestä sopineet.

Luovuttajan suorittama työsopimuksen irtisanominen päättää työsuhteen riippumatta käytetystä perusteesta ja sen laillisuudesta, jos työsuhde ei ole voimassa luovutushetkellä. Eri asia on, että luovutuksensaajaa sitoo irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuus.

Mikäli vanha yrittäjä kuitenkin irtisanoo työntekijän liikkeen luovutuksesta johtuen päättymään luovutuspäivää lähellä olevana päivänä, työsuhteiden päättyminen ei välttämättä estä työsuhteiden siirtymistä. Arvioitaessa sitä, johtuiko irtisanominen liikkeen luovutuksesta, tulee ottaa huomioon erityisesti irtisanomisen ajallinen läheisyys liikkeen luovutukseen, sekä se, palkkasiko luovutuksensaaja saman henkilöstön. Niillä työntekijöillä, jotka luovuttaja on työsuhdeturvan kiertotarkoituksessa irtisanonut vähän ennen yrityksen luovutusta ja joita luovutuksensaaja ei ole ottanut palvelukseensa, on liikkeen luovutuksen toteutuessa oikeus vedota lainvastaisuuteen luovutuksensaajaa vastaan.

Liikkeen luovutuksessa vain luovutettavaan kokonaisuuteen pysyvästi kuuluvat työntekijän työntekovelvoitteen mukaiset tehtävät siirtyvät. Tilapäisesti luovutettavassa ­toimintakokonaisuudessa työtä tehneen työntekijän työsuhde ei kuulu liikkeen luovutuksen piiriin. 

Työsopimuksen alkuperäiset ehdot eivät välttämättä ratkaise luovutettavaan kokonaisuuteen kuulumista. Työtehtävät voivat työsuhteen aikana muuttua tai vakiintua myös toisiksi. Jos luovutuksen kohteena on yrityksen tietotekniikka­osasto ja osastolla työskentelee ATK-henkilöiden lisäksi yrityksen yhteistä sihteeristöä ja siivoushenkilöstöä, ratkaisevaa on se, keiden työsuhteet liittyvät luovutuksen kohteena olevan tieto­teknisen osaamisen muodostaman resurssikokonaisuuden piiriin. Jos siivoojat ja sihteerit työskentelevät asianomaisella osastolla vain ”lainassa” toisilta osastoilta, heidän työsuhteensa eivät kuulu luovutuksen piiriin. 

Ratkaisevaa on työntekijöiden luovutushetken mukainen kuuluminen luovutettavaan kokonaisuuteen. Luovutuksensaaja ei voi kieltäytyä ottamasta työntekijöitä palvelukseensa sen takia, että luovuttaja on vasta ”viime hetkillä” siirtänyt työnjohto-oikeutensa nojalla työntekijöitä luovutettavaan kokonaisuuteen.

Työsuhteiden siirtyminen liikkeen luovutuksen yhtey­dessä ei edellytä luovutuksensaajan tietoisuutta siirtyvistä työsuhteista. Työnteko voi olla luovutushetkellä keskeytynyt esimerkiksi lomautuksen taikka perhe- tai muun työsuhdevapaan takia. Siirtymättä jäämiseen liittyvät tapahtumat voivat ajallisesti sijoittua vuosienkin taakse. Luovutuksensaaja ei vapaudu velvollisuudestaan työllistää luovutuksessa suoraan lain nojalla siirtynyt työntekijä kauppakirjaan otetulla ehdolla siirtyvistä työntekijöistä.

Siirtymisen vastustaminen ja sopiminen

Laissa ei ole säädetty työntekijän valintaoikeudesta olla siirtymättä luovutuksen yhteydessä. Työsuhteet siirtyvät suoraan lain nojalla uudelle yrittäjälle työntekijän tahdosta riippumatta, mikäli hänen työnsä kuuluu luovutettavaan kokonaisuuteen. Työntekijällä on kuitenkin oikeus irtisanoa työ­sopimuksensa päättymään luovutuspäivästä, ellei hän halua siirtyä luovutuksessa tai sopia luovuttajan kanssa tämän palvelukseen jäämisestä.

Jos työntekijä vastustaa siirtymistä eikä saavu luovutus­hetken jälkeen luovutuksensaajan palvelukseen, hänen työsuhteensa voidaan katsoa purkaantuneeksi. Kieltäytymisoikeus työstä työntekijällä kuitenkin on, jos hänellä ei työsopimuksensa ehtojen mukaan ole ollut velvollisuutta vastaanottaa tarjottua työtä luovutuksensaajan palveluksessa. 

Luovutuksensaajalla ei ole oikeutta suostua ottamaan työntekijöitä palvelukseensa vain uusin työehdoin. Jos luovutuksensaaja ei työntekijää tällaisen työstä kieltäytymisen takia ota palvelukseensa, työsuhteen katsotaan päättyvän luovutuksensaajan toimenpiteestä. 

Jäädessään omasta tahdostaan vakituisesti luovuttajatyönantajan palvelukseen työntekijä suhteessa luovutuksensaajaan tosiasiassa irtisanoo työsuhteensa päättymään luovutuspäivästä. Siirtymättä jäämisen täytyy kuitenkin perustua työntekijän tietoisuuteen siitä, että hänellä olisi ollut mahdollisuus siirtyä.

Koska työsopimuslain liikkeen luovutusta koskeva sääntely on pakottava, siitä ei voida poiketa työntekijöille epäedulliseen suuntaan. Näin ollen kenenkään suostumusta ei voida asettaa edellytykseksi laissa työntekijöille annettujen oikeuksien toteutumiselle. Liikkeen luovuttaja, luovutuksensaaja tai henkilöstön edustajat eivät voi vastoin työntekijän tahtoa sopia työtehtävien siirtymisestä tai siirtymättä jäämisestä.