Antaako vastuuvapaus turvaa osakeyhtiön johdolle?
Edellä mainitut kysymykset ovat varmasti käyneet useankin osakeyhtiön hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan mielessä. Osakeyhtiölain mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä vastuuvapaudesta yhtiön johdolle eli hallituksen jäsenille, hallintoneuvoston jäsenille sekä toimitusjohtajalle. Laissa on siis asetettu yhtiökokoukselle velvoite päättää asiasta toisin kuin alun perin oli kirjattu nykyisen osakeyhtiölain hallituksen esitykseen.
Vastuuvapauden merkitystä on helppo liioitella. Luin joskus eräästä paikallislehdestä yleisönosastokirjoituksen, jossa kuntayhtiön (= kunnan omistama osakeyhtiö) hallituksen puheenjohtaja iloitsi yhtiön hallitukselle myönnetystä vastuuvapaudesta. Onko asiassa ilon aihetta riippuu tietenkin siitä, miten yhtiön asioita on hoidettu. Silloin kun hallitus on toiminut huolellisesti ja yhtiön etua tavoitellen, niin mikäs siinä. Jos sitten taas asioita ei ole hoidettu huolellisesti yhtiön edun mukaisesti, niin ehkä lopullinen armahdus ei ole kuitenkaan koittanut.
Miksi vastuuvapautta ei sitten myönnettäisi? Tyypillisesti kyse on siitä, että osakkeenomistajat varautuvat mahdollisuuteen vaatia yhtiön johdolta korvausta yhtiölle aiheutetuista vahingoista. Toisinaan vastuuvapauden myöntämättä jättämiselle ei kuitenkaan ole sen parempia perusteita kuin tyytymättömyyden osoitus yhtiön johtoa ja sen toimintaa kohtaan.
Asia on kuitenkin lähtökohtaisesti varsin merkityksellinen, koska yhtiön johto voi olla henkilökohtaisessa vahingonkorvausvastuussa yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle tehtävässään aiheutetusta vahingosta. Vastuuvapauden myöntämättä jättäminen ei silti missään nimessä automaattisesti realisoi johdon vahingonkorvausvastuuta. Vastuuvapauden myöntämättä jättämisestä siihen on vielä pitkä matka.
Toisinaan vastuuvapauden myöntämättä jättämiselle ei kuitenkaan ole sen parempia perusteita kuin tyytymättömyyden osoitus yhtiön johtoa ja sen toimintaa kohtaan.
Kenelle vastuuvapaus voidaan myöntää ja mikä on sen merkitys?
Päätös osakeyhtiön johdon vastuuvapaudesta voi koskea niitä henkilöitä, jotka ovat tilikauden aikana kuuluneet yhtiön johtoon eli toimineet hallituksen tai hallintoneuvoston jäseninä tai toimitusjohtajana. Vastuuvapaus tai sen epääminen voidaan ulottaa koskemaan koko johtoa tai vain osaa sen jäsenistä. Vastuuvapaus voidaan evätä kokonaan tai vain tiettyjen toimien tai päätösten osalta. Yhtiökokouksella on asiassa siis varsin laaja harkintavalta.
Laajaa harkintavaltaa kuvastaa myös se, että yhtiökokous voi päättää myöntää vastuuvapauden, vaikka olisi ilmeistä, että yhtiöllä olisi perusteet nostaa korvauskanne vastuuvelvollista vastaan. Tähän voi olla monia syitä, esimerkiksi se, että yhtiö maine voisi kärsiä julkisesta tuomioistuinprosessista.
Myöntäessään vastuuvapauden yhtiö luopuu oikeudestaan vaatia yhtiön johtoon kuuluvalta henkilöltä vahingonkorvausta. On kuitenkin muistettava, että yhtiökokouksella on pitänyt olla vastuuvapaudesta päättäessään tiedossaan olennaisesti oikeat ja riittävät tiedot. Harvoin kuitenkaan yhtiökokouksessa osakkeenomistajille esitetään mahdolliseen vahingonkorvaukseen johtavia laiminlyöntejä tai toimia. Vastuuvapauden myöntäminen ei siis ole kaikissa olosuhteissa sitova.
Tarvittavat tiedot on annettava osakkeenomistajille nimenomaan yhtiökokouksessa. Tiedot voidaan antaa tilinpäätöksessä, toimintakertomuksessa tai muulla tavoin kokouksessa esittäen. Käytännössä tilinpäätös ja toimintakertomus sisältävät vain harvoin riittävästi tietoja yhtiön johdon vastuuedellytysten arviointiin.
Vaikka osakkeenomistajilla on yhtiökokouksessa kyselyoikeus, yhtiökokouksella tai osakkeenomistajilla ei ole mitään oma-aloitteista velvollisuutta erikseen selvittää mahdollisia yhtiön johdon väärinkäytöksiä, laiminlyöntejä tai muuta vahinkojen aiheuttamista. Velvollisuus tuoda vastuuvapauden arvioinnissa tarvittavat tiedot yhtiökokouksen tietoon kuuluu yksinomaan yhtiön johdolle itselleen.
Vastuuvapauden myöntäminen ei estä myöskään osakkeenomistajaa omaan lukuunsa tai kolmatta tahoa, kuten velkojaa, nostamasta kannetta heille aiheutuneista vahingoista. Vastuuvapauden myöntäminen ei sido myöskään konkurssipesää eikä tietyin edellytyksin yrityksen saneerauksesta annetussa laissa tarkoitettua selvittäjää.
Käytännössä tilinpäätös ja toimintakertomus sisältävät vain harvoin riittävästi tietoja yhtiön johdon vastuuedellytysten arviointiin.
Milloin johdon riski voisi kasvaa?
Minkä tyyppisissä yhtiössä ja tilanteissa vastuuvapauden myöntämättä jättämiselle on suurin riski? Varmasti vähiten todennäköistä tämä on silloin, kun yhtiön hallitus koostuu kokonaan tai ainakin pääosin osakkeenomistajista ja erityisesti, jos yhtiössä ei ole montaakaan yhtiön johtoon kuulumatonta osakkeenomistajaa. Vastaavasti riski on korkeampi, jos yhtiön johto on omistajistaan erillinen eli niin sanottu ulkopuolinen hallitus. Riski kasvaa, mitä enemmän yhtiöön kohdistuu erilaisten omistajaryhmien ristiriitaisia odotuksia ja mitä hajautuneempi yhtiön omistus on, eli osakkeenomistajien joukko on melko laaja.
Riskiä lisää, jos yhtiön toiminnan tarkoitus on yhtiöjärjestyksen mukaan jokin muu kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Osakeyhtiölain olettamasäännöksestä poikkeava yhtiön toiminnan tarkoitus voi olla esimerkiksi hyödykkeiden tuottaminen omakustannehintaan osakkeenomistajille (mankala-periaate) tai muuten voittoa tavoittelematon yhtiö. Hyvinä esimerkkeinä edellä mainituista ovat monet alueelliset puhelin-, sähkö- tai valokuituyhtiöt. Näistä löytyy myös usein osakkeenomistajaryhmiä, joilla on poikkeavia näkemyksiä hallituksen ajaman strategia tai toimien kanssa. Tämän kaltaisissa yhtiöissä on myös tyypillistä, että hajanainen omistajakunta ei ole kykenevä muodostamaan yhdenmukaista omistajastrategiaa, johon hallitus voisi toiminnassaan nojautua. Tämän kaltainen maasto luo myös helpommin tilanteita, joissa hallituksen ympärille kiristyy erilaisia nyörejä, ja sen lisäksi, että vastuuvapauden myöntämisen perusteet voidaan kyseenalaistaa aiheellisesti, se voi toimia myös valtataistelun lyömäaseena. Saman kaltainen asetelma on löydettävissä myös kuntien omistamista osakeyhtiöistä.
Hallituksen riski on lähtökohtaisesti leivottu myös tilanteeseen, jossa koko hallitus vaihdetaan kerralla. Uuden hallituksen on helpompi kyseenalaistaa edellisen hallituksen toimia kuin niin sanotun vanhan hallituksen. Koko hallituksen vaihtamiseen tuskin normaalissa tilanteessa kukaan edes ryhtyisi. Tällöin taustalla lienee yhtiössä käynnissä oleva valtataistelu tai muu tyytymättömyys yhtiön johdon toimintaa kohtaan.
Luonnollisesti vastuuvapauden myöntämättä jättäminen voi tulla eteen missä yhtiössä vaan. Erityiset vaaranpaikat ovat samoja, jotka potentiaalisesti johtavat myös johdon vahingonkorvausvastuun syntymiseen. Tällaisia tilanteita tai laiminlyöntejä ovat muun muassa riskienhallinnan laiminlyönti, yhtiön varojen huolimaton tai lainvastainen käyttö, oman pääoman menettämisestä tehtävän rekisterimerkinnän laiminlyönti, yhtiön edun vastaiset toimet lähipiirin hyväksi, osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkominen tai vaikka kirjanpidon laiminlyönti ja puutteellisesti annetut veroilmoitukset.
Yhtiön johdon vahingonkorvausvastuun hallinnassa on tärkeää pitää ohjenuorana aina ja kaikessa päätöksenteossa yhtiön etu ja lojaliteetti kaikkia osakkeenomistajia kohtaan sekä hyvä dokumentointi päätösten ja päätösten valmistelun osalta. Olkoonkin niin, että lojaliteetti käsitteenä ei ole yksiselitteinen, jos yhtiössä on hyvin erilaisia osakkeenomistajaryhmiä.
Yhtenä nostona ottaisin esille myös yrityskaupat. Osakeyhtiön osake-enemmistön vaihtumiseen liittyy myös lähes aina yhtiön hallituksen ja usein myös toimitusjohtajan vaihtaminen. Melko tavallista onkin, että kauppakirjassa sovitaan vastuuvapauden myöntämisestä ennen kauppaa tilivelvollisina toimineille henkilöille seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tällainen sopimus ei luonnollisesti ole yhtiökokousta sitova, mutta sen noudattamatta jättämisestä voisi aiheutua sopimusoikeudellisia seuraamuksia.
Vastuuvapauden myöntämisestä huolimatta jopa itse yhtiö voi esittää myöhemmin yhtiön johdolle vahingonkorvausvaatimuksen sen tehtävässään aiheuttamasta vahingosta.
Onko vastuuvapauden myöntämisellä erityistä merkitystä?
Kuten edellä on mainittu, vastuuvapauden myöntämisestä huolimatta jopa itse yhtiö voi esittää myöhemmin yhtiön johdolle vahingonkorvausvaatimuksen sen tehtävässään aiheuttamasta vahingosta, ellei yhtiökokoukselle ole esitetty vastuuvapauden arvioimiseksi olennaisesti riittäviä ja oikeita tietoja. Puhumattakaan siitä, että vastuuvapauden myöntäminen ei sido myöskään yksittäistä osakkeenomistajaa, muuta vahinkoa kärsinyttä tahoa tai vaikkapa konkurssipesää. Tästä syystä vastuuvapauden myöntämisellä ei ole erityistä painoarvoa. Tilanne on toki toisin yhtiön osalta, jos yhtiökokouksella katsottaisiin olleen olennaisesti riittävät ja oikeat tiedot vastuuvapauden arvioimiseksi ja ilmeisestä johdon vahingonkorvausvelvollisuudesta huolimatta, vastuuvapaus myönnettäisiin. Tällöin ei yhtiö itse sitä voisi enää perua.
Osakeyhtiölaissa kuitenkin edellytetään vuosittain asian käsittelyä. Sitä vastoin tilintarkastuslaki ei ole enää vuoden 2007 jälkeen sisältänyt tilitarkastajan velvollisuutta antaa lausuntoa osakeyhtiön johdon vastuuvapaudesta. Näkisin, että ainakin yksi syy tähän on se, että vastuuvapaudesta päättäminen on haluttu yksiomaan jättää yhtiökokouksen arvioitavaksi. Toki tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessaan otettava kantaa moneenkin asiaan, joka voi johtaa yhtiökokousta päätöksenteossa tiettyyn suuntaan ja antaa sille paljonkin tietoa vastuuvapauden edellytysten arviointiin. Tilintarkastajan on esimerkiksi huomautettava tilintarkastuskertomuksessa, jos yhteisön hallituksen, hallintoneuvoston tai vastaavan toimielimen jäsen, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka toimitusjohtaja tai muu vastuuvelvollinen on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhteisöä kohtaan.
Se, että osakeyhtiölaissa yhtiökokoukselta edellytetään päätöstä vastuuvapaudesta, korostaa myös yhtiön johdon velvollisuutta itsenäisesti ja oma-aloitteisesti tuoda yhtiökokouksen tietoon myös yhtiön johdolle itselleen epäedulliset seikat, jotka ovat tarpeen vastuuvapauden edellytysten arvioinnissa.
Voidaan kuitenkin todeta, että ainakaan mitään erityistä ja kaikesta vastuusta vapauttavaa merkitystä yhtiön johdolle myönnetyllä vastuuvapaudella ei ole. Yhtiön johdon vastuun kannalta paljon tärkeämpää on se, miten yhtiön asioita on hoidettu ja miten päätöksenteko on dokumentoitu.
Kanteen nostaminen
Yhdellä tai useammalla osakkeenomistajalla yhdessä on tietyin edellytyksin oikeus ajaa kannetta vastuuvelvollisia kohtaan vahingonkorvauksen suorittamiseksi yhtiölle. Jos vastuuvelvollinen on saanut yhtiökokouksen päätöksellä vastuuvapauden, kanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa yhtiökokouksen päätöksestä tai kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun erityisestä tarkastuksesta annettu lausunto on esitetty yhtiökokouksessa tai hakemus tarkastuksen määräämiseksi on hylätty.
Lähtökohtaisesti kysymys on tilanteesta, jossa osakkeenomistaja ei ole ollut myöntämässä vastuuvapautta yhtiökokouksessa tai on jättänyt siitä eriävän mielipiteen äänestettyään ensin sitä vastaan. Erikseen säädetään, että muuhun kuin rangaistavaan tekoon perustuva kanne on nostettava vastuuvelvollisia vastaan viiden vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jona kanteen perusteena oleva päätös tehtiin tai kanteen perusteena olevaan toimenpiteeseen ryhdyttiin. Jälkimmäinen koskee tilanteita, joissa vastuuvapaus on yhtiön toimesta myönnetty mutta myöhemmin ilmenee, että yhtiökokouksella ei ole ollut päätöstä tehdessään oikeita ja riittäviä tietoja.
Konkurssipesää tai yrityksen saneerauksesta annetussa laissa tarkoitettua selvittäjää koskee kahden vuoden määräaika kanteen nostamiselle.
