Yritystoiminnan julkinen rahoitustuki Suomessa
Valtion yrityksille suunnatun rahoitustuen kokonaismäärä oli vuonna 2002 noin 540 miljoonaa euroa. Tästä suoria avustuksia oli yli 90 % eli hieman yli 500 milj. euroa. Aluetukeen ja energiahuoltoon käytettiin kumpaankin n. 30 % tuesta ja pk-yrityksille siitä kohdennettiin vajaa neljännes (http://taloudenrakenteet.vatt.fi).
Rahoitustuki jaetaan tukilajin mukaan avustuksiin, korkotukeen, korkotuettuihin lainoihin, takuu- ja takauskorvauksiin sekä pääomatukeen. Suomessa julkinen rahoitustuki yrityksille kanavoituu pääasiassa Finnvera Oyj:n, TE-keskusten ja Tekesin kautta. Nämä organisaatiot välittävät yrityksille myös EU-rahoitusta. Vuonna 2004 Finnvera Oyj:n kotimaisen rahoitustoiminnan volyymi oli lähes 900 milj. euroa, josta vähän yli puolet oli pankkien ja muiden rahoituslaitosten luotoille myönnettyjä takauksia. Tekes sijoitti tutkimus- ja kehitysprojekteihin yli 400 milj. euroa, josta 237 milj. euroa kohdistui yritysten hankkeisiin.
Kilpailluilla toimivilla markkinoilla ei elinkeinopolitiikassa yleensä tarvita julkista rahoitustukea. Tukien voidaan jopa ajatella alentavan hyvinvoinnin tasoa niiden vääristäessä kilpailua tuotteiden ja palvelujen suhteellisten hintojen ja kustannusten kautta. Markkinoilla, joilla on havaittavissa markkinapuutteita eli haitallisia ulkoisvaikutuksia, voidaan julkisen tuen avulla mahdollisesti poistaa puutteita ja myötävaikuttaa taloudelliseen kehitykseen. Markkinapuutteet voivat johtua esimerkiksi informaation heikkouksista ja epäsymmetrisyyksistä, yrityksen sijainnista tai aikaisemmasta taloudellisesta kehityksestä.
Informaatiopuutteita esiintyy erityisesti aloittavilla yrityksillä. Niillä ei ole vielä vakiintunutta toimintahistoriaa ja näin ollen ne eivät välttämättä saa markkinoilta rahoitusta normaaleilla ehdoilla. Yritysten sijainnista johtuvia markkinapuutteita voidaan korjata aluepoliittisilla tukijärjestelmillä. Aikaisemman toiminnan seurauksena yritys voi ajautua kriisiin. Laajan, koko yhteiskuntaa koskettavan kriisin – jollaisena voidaan pitää esim. 1990-luvun alkupuolen pankkikriisiä – haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää tarjoamalla kriisiyrityksille julkista rahoitustukea.
Talouden kehitystä vauhditetaan myös vaikuttamalla taloudelliseen toimeliaisuuteen ns. positiivisten ulkoisvaikutusten kautta. Positiivisia ulkoisvaikutuksia luovat mm. tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostaminen, osaamisen kehittäminen ja kansainvälistymisen edistäminen.
Yrityksille myönnettävä tuki voi olla joko suoraa tai välillistä. Suora tuki myönnetään yksittäiselle yritykselle tai yritysryhmän ollessa hakijana tämän ryhmän hankkeelle. Suora tuki voi olla joko vastikkeetonta tai vastikkeellista. Vastikkeetonta tukea on sellainen rahoitus, esimerkiksi investointiavustus, jota ei tarvitse maksaa takaisin tuen myöntäjälle, jos noudatetaan ko. tuen ehtoja. Vastikkeelliseen tukeen liittyy ainakin osittainen takaisinmaksuvelvoite.
TE-keskusten kautta myönnetyt tuet
TE-keskusten kautta yrityksille myönnettäviä rahoitustukia ovat pk-yritysten investointi- ja kehittämistuki, käynnistystuki, yrityshautomotuki, energiatuki, maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin tuki ja kuljetustuki (Taulukko 1). Kaikkea TE-keskuksen yrityksille myöntämää rahoitustukea tulee hakea ennen hankkeen käynnistämistä. Toisaalta näitä avustuksia hakevien on syytä varmistua siitä, että niillä on riittävästi käyttöpääomaa, sillä tuet maksetaan aina jälkikäteen hankkeen toteutuneiden kustannusten perusteella.
Investointituen tarkoitus on edistää sellaisia yritysten kilpailukykyä parantavia investointihankkeita, joiden arvioidaan parantavan oleellisesti työllisyyttä, tuottavuutta ja elinkeinorakennetta sekä lisäävän yritysten kansainvälistymistä. Kehittämistuen tarkoituksena on tukea pk-yritysten kehittämis- tai kansainvälistymishankkeiden toteuttamista ja kehittää yritysten kilpailukykyä, liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymistä.
Käynnistystukea myönnetään nykyisin käytännössä yrityshautomotukena hautomoissa toimiville yrityksille, jotka voivat käyttää tukea toimitilojen ja laitteiden vuokrien sekä toimistopalvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Energiatuki on tarkoitettu energiansäästöselvityksiin ja -investointeihin sekä kotimaisten polttoaineiden käytön edistämiseen. Tavoite 1 -alueen maakunnissa sijaitsevat pk-yritykset voivat saada myös kuljetustukea.
Starttirahaa voidaan TE-keskusten työvoimatoimistoista myöntää alkaville yrittäjille 10 kuukauden ajaksi 500 – 650 €/kk. Vuoden 2005 alusta alkaneen kokeilun aikana starttirahaa voidaan myöntää työttömien tai työttömyysuhan alaisten henkilöiden lisäksi palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyville edellyttäen, että heillä ei ole palkkatuloja tai muita vastaavia etuuksia.
Tekes myöntää rahoitusta teknologiayritysten perustamiseen, tutkimus- ja kehittämis-, tuotteistus- ja pilotointihankkeisiin, projektien valmisteluun, teknologiastrategian laatimiseen, teknologiaohjelmiin, teknologiaklinikoiden toimintaan ja kansainvälistymispalveluihin (Taulukko 2). Alkaville yrityksille ja uusille liiketoiminnoille tarkoitettuja tukimuotoja ovat Tuli, Tutkimuksesta liiketoimintaan -ohjelma ja Alkavien yritysten liiketoiminnan kehittämisrahoitus Liksa. Tuli-rahoituksella tuetaan tutkijoiden tutkimuslähtöisten liiketoimintaideoiden kartoittamista, arviointia ja kehittämistä. Tekesin ja Sitran yhteistä projektirahoitusta Liksaa voidaan käyttää teknologiahankkeen kaupallistamiseen liittyvän tiedon ja palvelujen hankintaan. Teknologiayrityksen perustamiseen voi saada Tekesistä pääomalainaa, jolla rahoitetaan yrityksen käynnistämisvaiheen kustannuksia. Tuki on ns. vähämerkityksellistä eli de minimis -ehdon mukaista tukea. Rahoitus on tarkoitettu juuri perustetuille tai perustettaville yrityksille, jossa työskentelevien on omistettava vähintään puolet yrityksestä.
Rahoitusta tutkimukselle
Tutkimus- tai tuotekehityshankkeissa (T&K) Tekes voi rahoittaa tietyn prosenttiosuuden hyväksyttävistä kustannuksista, myöntämällä joko tuotekehitysavustusta, tuotekehityslainaa ja pääomaehtoista tuotekehityslainaa tai yhdistelemällä näitä tuki- ja rahoitusmuotoja. T & K -hankerahoitus luokitellaan, pitkäjänteisiin ja haasteellisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, tuotteiden, tuotannon ja palvelujen kehittämishankkeisiin sekä tuotteistus- ja pilotointihankkeisiin. Valmistelurahoituksella pk-yritys voi teettää selvityksiä, joilla tuetaan yrityksen T&K -hankkeiden valmistelua, uusien teknologialähtöisten liiketoimintojen käynnistämistä, kansainvälisen T&K-yhteistyön valmistelua, teknologiastrategian laadintaa, tietotekniikan hyödyntämissuunnitelmia ja tutkimustulosten käyttöönottoa (Tupas-palvelu).
Finnveran Oyj:n rahoitustuotteet jaetaan lainoihin, takauksiin ja takuurahoitukseen. Lainatuotteet on tarkoitettu erityisesti pk-yrityksille. Pääosa näistä tuotteista torjuu markkinapuutteita. Finnveran lainatuotteita ovat investointi- ja käyttöpääomalaina, kehittämislaina, naisyrittäjälaina, pienlaina, pääomalaina, ympäristölaina ja yrittäjälaina (Taulukko 3). Näistä tuotteista positiivisia ulkoisvaikutuksia luovia ovat kehittämislaina ja ympäristölaina. Finnvera Oyj:n myöntämiä takauksia ovat, Finnvera-takaus ja kasvutakaus, kansainvälistymistakaus, pientakaus, alustakaus ja ympäristötakaus.
Investointi- ja käyttöpääomalainalla rahoitetaan yritysten käyttöomaisuuden hankintaa sekä investoinneista ja kasvusta aiheutuvaa lisääntyvää käyttöpääomatarvetta. Laina on tarkoitettu erityisesti pk-yrityksille, jotka voivat saada lainaan korkotukea. Kehittämislainan kohteina voivat olla erityisesti pk-yritysten tuote- ja menetelmäkehitykseen, tieto- tai laatujärjestelmien uudistamiseen, tuotteiden kaupallistamiseen tai viennin käynnistämiseen liittyvät hankkeet. Sekä investointi- ja käyttöpääomalainan että kehittämislainan korko määräytyy asiakkaan riskin ja tarjottavien vakuuksien perusteella.
Naisyrittäjälaina ja pienlaina ovat rinnakkaisia tuotteita, joiden korko-, vakuus- ja takaisinmaksu ominaisuudet ovat hyvin samankaltaisia. Naisyrittäjälaina ja pienlaina voidaan myöntää toiminnassa olevalle tai toimintaansa aloittelevalle yritykselle, jossa työskentelee enintään 5 henkilöä. Yrittäjälaina on yksityishenkilölle myönnettävä henkilökohtainen laina, joka on tarkoitettu alkavan yrityksen oman pääoman merkitsemiseen, oman pääoman kasvattamiseen, yrityskauppoihin tai sukupolvenvaihdoksiin. Pääomalainassa puolestaan hakijana on yritys, jonka taseeseen pääomalaina ainakin toistaiseksi merkitään oman pääoman ehtoisena rahoituksena. Pääomalaina ei edellytä vakuuksia, mistä syystä siihen liittyy suuri riski ja korko on korkea.
Ympäristölainan kohteena ovat sellaiset ympäristöteknologian investoinnit, joiden raaka-aineisiin tai muihin aineellisiin tuotantopanoksiin, tuotteen valmistukseen ja energiankulutukseen, päästöjen alentamiseen, tuotteiden käyttöominaisuuksiin tai työympäristön parantamiseen liittyvät positiiviset ympäristövaikutukset ovat merkittäviä.
Finnvera-takaus on tarkoitettu yritysten rahoitustarpeiden vakuudeksi pk-yrityksille sekä erityisin perustein myös suuryrityksille. Finnveran kasvutakaus puolestaan myönnetään normaaleja takausehtoja edullisemmin enintään 100 henkilöä työllistävien kasvavien ja innovatiivisten yritysten investointien ja käyttöpääoman rahoituksen vakuudeksi. Pientakaus on tarkoitettu aloittaville tai enintään 50 henkilöä työllistäville yrityksille niiden pankkilainojen vakuudeksi. Ympäristötakaus on vesiensuojelu-, ilmansuojelu- sekä jätteidenhyödyntämisinvestointien rahoitukseen annettava vakuus, jonka voivat saada kaiken kokoiset yritykset.
Edellä esitellään TE-keskusten, Tekesin ja Finnveran käyttämiä rahoitusinstrumentteja. Näiden organisaatioiden lisäksi Pohjoismainen projektivientirahasto Nopef ja Sitra toimivat julkisen tukirahoituksen järjestäjinä. Nopef myöntää pääosin pk-yrityksille kansainvälistymisen tai projektiviennin esitutkimukseen korotonta lainaa, joka voidaan muuttaa tueksi, jos hanke ei toteudu. Sitra puolestaan on yhteistyössä Tekesin kanssa Liksa -rahoituksen järjestämisessä.
Markkinoiden toimivuuden parantamisen ja tätä kautta markkinapuutteiden vähentämisen tulee olla terveen talouspolitiikan perusta. Joitakin markkinapuutteita ei täysin pystytä poistamaan ja tästä syystä tarvitaan myös julkista tukea. Markkinahäiriöiden välttämiseksi pitäisi tuen myöntämisessä edetä täysin vastikkeellisen tuen suuntaan. Positiivisten ulkoisvaikutusten edistäminen tuottaa harvemmin markkinahäiriöitä ja on omiaan edistämään innovaatiotoimintaa ja osaamisintensiivisen liiketoiminnan kehittämistä.
Rahoituksen ehdot (takaisinmaksuajat, tuen määrä jne.) muuttuvat lainsäädännön ja normiston muuttuessa, mistä syystä kannattaa hakea ajantasainen kuvaus joko tuote-esitteistä tai tukiorganisaatioiden kotisivuilta: www.finnvera.fi, www.tekes.fi, www.te-keskus.fi.