Vuodenvaihteen ennakkoperintätehtävät

Uudet verokortit

Vuoden 2008 verokortit tulevat voimaan 1.2.2008. Tammikuussa käytetään vuoden 2007 lopun verokorttia. Vuodelle 2008 tulevat tuloverolain ja veroasteikkojen muutokset ovat vähäisiä, joten loppuvuoden verokorttien pidätysprosentteihin ei tehdä muutoksia.

Palkanlaskennassa on joskus aiheuttanut hämmennystä tilanne, jossa palkansaajan joulukuun pidätysprosentti on poikkeuksellisen pieni. Näin käy esimerkiksi silloin, kun palkansaaja on ottanut uuden asuntolainan ja hakenut pidätyksen alennuksen vasta aivan vuoden lopussa.

Verohallituksen ohjeissa ei velvoiteta työnantajaa korottamaan vuoden lopun pidätysprosenttia missään tilanteessa. Palkansaajan ennakonpidätys jää kuitenkin tältä osin liian pieneksi ja hän saa jäännösveroja. Harvapa niistä ilahtuu. Tilanne voidaan estää toimittamalla tammikuun ennakonpidätys joulukuun pidätysprosenttia suurempana. Työnantaja voi menetellä näin, mutta vain palkansaajan suostumuksella. Hyvä arvio korotuksen tarpeesta on vuoden 2008 verokortin pidätysprosentti, jos se on jo tiedossa.

Palkansaaja voi edelleen valita, toimitetaanko ennakonpidätys palkkakausikohtaisesti (vaihtoehto A) vai seurataanko tulorajaa helmikuun alusta vuoden loppuun (vaihtoehto B).

Kumulatiivinen ennakonpidätys

Palkansaajan verovuosi on kalenterivuosi. Tästä seuraa, että verokorttien tuloseuranta katkaistaan vuoden vaihteessa.

Työnantaja voi laskea ennakonpidätyksen määrän joko palkkakausikohtaisesti tai kumulatiivisesti. Kumulatiivisessa laskennassa ennakonpidätyksen määrä lasketaan pidemmältä ajalta, pisimmillään koko vuodelta. Laskenta tasaa eri palkkakausien ennakonpidätykset vastaamaan mahdollisimman hyvin koko vuoden ennakonpidätyksen tarvetta.

Kumulatiivinen ennakonpidätyksen laskenta on katkaistava aina, kun palkansaaja esittää uuden verokortin. Tällaisia uusia verokortteja ovat postissa tuleva, 1.2.2008 voimaan tuleva perusverokortti ja muutosverokortti.

Muutosverokortti voidaan laskea koska tahansa verovuoden aikana. Yleensä palkansaaja hakee muutosverokorttia silloin, kun pidätysprosentti on liian suuri. Hänellä on uusia vähennyksiä tai tulojen määrä on arvioitu liian suureksi. Muutosverokortissa on otettu huomioon alkuvuoden tapahtumat, maksetut palkat ja toimitetut ennakonpidätykset. Uusi pidätysprosentti vastaa vain loppuvuoden veron tarvetta. Jos työnantaja ei katkaise kumulatiivista tuloseurantaa, ohjelma laskee alkuvuoden tulojen veron tarpeen uuden pidätysprosentin mukaan, ja ennakonpidätys jää vajaaksi.

Päinvastainen tilanne syntyy silloin, kun A-vaihtoehdon valinnut palkansaaja pyytää työnantajaa korottamaan pidätysprosenttia. Jos työnantaja ei katkaise tuloseurantaa, ohjelma laskee pidätyksen korotetun prosentin mukaan koko alkuvuodelta. Tätä palkansaaja tuskin on tarkoittanut. Siis katkaistaan tuloseuranta.

Kumulatiivista seurantaa ei kuitenkaan katkaista 1.2., jos palkansaaja on esittänyt ajoissa 1.1.2008 voimaan tulleen muutosverokortin.

Portaikkoverokortti

Portaikkoverokorttien tulorajoihin tulee pieniä muutoksia. Portaikkokortin tulorajoja sovelletaan vuositasolla. Jos palkansaajan 1.2.2008 voimaan tuleva verokortti on portaikko, otetaan tammikuun palkat huomioon tulorajoja määritellessä.

Suorasiirrot

Työnantaja voi saada työntekijöittensä ennakonpidätysprosentit verohallinnolta sähköisesti. Ohjeet löytyvät osoitteesta www.vero.fi/artikkeli/2477. Pyyntötiedostot suositellaan lähetettäväksi 31.12.2007. Verohallitus pyrkii vastaamaan sähköisiin pyyntöihin viikon kuluessa. Yksittäisiä pyyntöjä voidaan tehdä 31.1.2008 asti.

Muulla tietovälineellä, esimerkiksi cd:llä tai levykkeellä, tehdyt pyynnöt piti toimittaa 16.11.2007 mennessä Jyväskylän tuotantokeskukseen.

Vuosi-ilmoitukset

Vuosi-ilmoituksia käytetään kahteen tarkoitukseen. Niillä kontrolloidaan työnantajan maksukäyttäytymistä ja kerätään tietoa palkansaajien esitäytetyille veroilmoituksille.

Olennainen osa palkansaajan esitäytetyn veroilmoituksen tiedoista tulee työnantajien vuosi-ilmoituksilta. Jos vuosi-ilmoituksella on virhe, eikä sitä havaita ajoissa, se siirtyy esitäytetylle veroilmoitukselle.

Päivärahamaksun peruste

Vuoden 2006 vuosi-ilmoitukselle tuli uutena kohtana 36, Palkkaerät, joista ei makseta päivärahamaksua. Tämän kohdan täyttämisessä oli jonkin verran virheitä, joissakin tapauksissa siihen oli merkitty jopa koko palkka.

Vuosi-ilmoituksen kohtaa 36 käytetään vain päivärahamaksua määrätessä. Muu verotus toimitetaan vuosi-ilmoituksen muiden tietojen perusteella. Tämän vuoksi eräät palkkaerät merkitään vuosi-ilmoitukselle kahteen kertaan, ensin muita veroja varten kohtaan 14 tai 40 ja päivärahamaksun määräämistä varten myös kohtaan 36. Työsuhdeoptioille ja asuntolainan korkoedulle on omat kohtansa.

Palkan erät, joista ei makseta päivärahamaksua, on lueteltu sairausvakuutuslain 11 luvun 2 §:n 4 momentissa. Kohtaan 36 merkitään seuraavat palkan erät:
• Työnantajalta saatu henkilökuntaetu.

Tällaisia etuja ovat esimerkiksi työpaikkaterveydenhoito, merkkipäivä- ja joululahjat, henkilökunta-alennukset, työnantajan kustantama virkistys- ja harrastustoiminta, työnantajan järjestämä sairaan lapsen hoito ja tietoliikenneyhteys. Yleensä nämä edut ovat verovapaita. Jos etu ei ole tavanomainen ja kohtuullinen, siitä syntyy myös veronalaista etua.

• Henkilöstöannista saatu etu, jos etu on henkilökunnan enemmistön käytettävissä.
• Niin sanotusta synteettisestä optiosta saatu etu tai muu vastaava palkkio.
• Työsopimuslain 2 luvun 14 §:n 1 momentissa tarkoitettu odotusajan palkka.
• Työ- tai virkasuhteen päättämisestä maksettava korvaus ja muu vahingonkorvaus.
• Työ- tai virkasuhteeseen perustumaton yksittäinen luento- ja esitelmäpalkkio.
• Henkilöstörahastolaissa tarkoitettu voittopalkkioerä tai rahastosta nostettu rahasto-osuus.
• Yhtiökokouksen päätöksellä koko henkilöstölle maksettava voittopalkkio.

Kohdassa 36 ilmoitetaan myös palkat, jotka on maksettu henkilölle, joka ei kuulu suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Tällainen henkilö on esimerkiksi Suomeen yhtäjaksoisesti yli kuudeksi kuukaudeksi tuleva työntekijä, joka esittää ao. työnantajaa koskevan todistuksen E 101 tai Kelan todistuksen siitä, että hän ei ole Suomessa vakuutettu.

Kohdassa 36 ei ilmoiteta:
• rahapalkkaa ja luontoisetuja, joista määrätään
• päivärahamaksu
• työsuhdeoptioita, ne ilmoitetaan erikseen kohdassa 35
• asuntolainan korkoetua; se ilmoitetaan
• erikseen kohdassa 30
• kustannusten korvauksia
• työkorvausta, perhe- tai omaishoitajan palkkiota, käyttökorvausta, urheilijan palkkiota
• verovapaita suorituksia.

Vuoden 2007 vuosi-ilmoitukset

Työnantajan vuosi-ilmoitukselle tuli vain yksi muutos vuodelle 2007. Lehti- ja vakuutusasiamiesten sekä myyntiedustajien saamat työkorvaukset ilmoitetaan vain, jos niistä on toimitettu ennakonpidätys. Aikaisemmin ne piti ilmoittaa aina.

Uutta vuodelle 2008: työsuhdematkaliput ja osakepalkkiot

Työsuhdematkalipusta syntyvä veronalainen etu on ilmoitettu jo aikaisemmin omassa kohdassaan. Jos työnantaja maksaa enintään 25 prosenttia lipun hinnasta, ei verotettavaa etua synny. Vuoteen 2007 näissä tapauksissa merkittiin vuosi-ilmoituksiin vain rasti kohtaan 47. Vuodesta 2008 alkaen myös verovapaan edun euromäärä merkitään vuosi-ilmoitukselle. Tietoa tarvitaan, koska edun verovapaa osa pienentää palkansaajan kodin ja työpaikan välisten matkojen matkakustannusten vähennysoikeutta.
Osakepalkkiot merkitään kohtaan 35, työsuhdeoptiot ja osakepalkkiot. Osakepalkkioihin saattaa liittyä myös rahasuoritus, esim. osa osakkeista myydään ja rahat käytetään ennakonpidätyksen toimittamiseen. Myös tämä rahasuoritus merkitään kohtaan 35.

Näin menetellään siksi, että valmistuneen verotuksen tietoja käytetään myöhemmin verokorttien perusteena. Koska osakepalkkio ja siihen liittyvä rahasuoritus eivät ole vuosittain samansuuruisena toistuvia palkan eriä, ei ole perusteltua ottaa niitä uusien verokorttien tulopohjaan. Tämä estetään merkitsemällä molemmat erät tuohon kohtaan.