Tuotannollisten investointien korotetut verotuspoistot

Laki on osa hallituksen viime keväänä antamaa elvytyspakettia, jolla halutaan edistää työllisyyttä ja investointien aikaistumista. Laki kaksinkertaistaa kalenterivuosina 2009 tai 2010 käyttöön otettujen tehdas- tai työpajarakennusten sekä tehtaaseen tai työpajaan sijoitettavien uusien koneiden ja laitteiden poisto-oikeudet verovuosina 2009–2010.

Rakennuksesta tehtävä poisto saa olla enintään 14 prosenttia ja koneiden ja laitteiden poisto enintään 50 prosenttia.

Poisto tehdään verotuksessa poistamattomasta hankintamenosta, joten esimerkiksi koneiden ja laitteiden kohdalla se tarkoittaa, että enimmäispoiston euromäärä puolittuu verovuodelle 2010, jos verovuodelta 2009 on jo tehty täysi poisto.

Konsernikokonaisuus ja korotetut poistot

Konsernit muodostavat yhden taloudellisen kokonaisuuden. Verohallinnon ohjeen (28.10.2009 Dnro 667/345/2009) mukaan konserniyhtiön voidaan sallia tekevän korotetut poistot esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa yhtiö on vuokrannut laissa tarkoitetun käyttöomaisuuden toiselle konserniyhtiölle sen harjoittamaa toimintaa varten. Verohallinto siis sallisi tällaisen konserniajattelun huomioonottamisen lakia sovellettaessa. Muissa tilanteissa on pääsääntönä, että rakennusten ja koneiden tulee olla yrityksen omassa käytössä.

Tehdas tai työpaja

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi mietinnössään (VaVM 1/2009 vp), että vaikka lain nimenä on tuotannollisten investointien korotetut poistot ja soveltamisalaa koskevassa 1 §:ssä puhutaan tuotannollisessa toiminnassa käytettävistä rakennuksista, lain soveltamisalana on 2 §:n mukaisesti tehtaat ja työpajat.

Valiokunnan mukaan lain soveltamisessa ei siis lähdetä liikkeelle tuotannollisen toiminnan määrittelystä, vaan siitä, mitä pidetään verotuksessa tehtaana tai työpajana. Merkitystä ei ole esimerkiksi yrityksen koolla, sijainnilla tai toimialalla. Tosin tehdas ja työpaja jo määritelmällisesti sulkevat monia aloja lain ulkopuolelle.

Hallituksen esityksen mukaan (HE 6/2009) mukaan tehtaan tai työpajan määrittelyssä voidaan käyttää tulkinta-apuna aikaisempien veronhuojennuslakien perusteella syntynyttä oikeuskäytäntöä.

Verohallinnon ohjeessa on tarkasteltu oikeuskäytäntöä ja esitetty, että esimerkiksi tuotannollisen toiminnan välittömään käyttöön tarkoitettuja raaka-aineita tai puolivalmisteita varten varattu osa tiloista voidaan lukea tuotantotiloiksi. Muutoin varastotilat eivät ohjeen mukaan kuulu korotettujen poistojen piiriin. Myös tuotantotoimintaan osallistuvien työntekijöiden sosiaalitilat rinnastetaan tehdas- tai työpajatilaksi, mutta ei muulle henkilöstölle varattuja sosiaalitiloja.

Rakentaminen

Tehtaan tai työpajan hankintamenosta tehtävän poiston edellytyksenä on, että rakentaminen on aloitettu 1.1.2009 tai sen jälkeen. Rakentaminen katsotaan aloitetuksi, kun rakennuksen perustustyöt on aloitettu. Perustustöiksi ei katsota mahdollisia kaivuu- tai louhintatöitä.

Rakentamisella tarkoitetaan tuotannollisten investointien väliaikaisista korotetuista poistoista annetun lain 3 §:n 2 momentin mukaan toimia, joihin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan on haettava uudisrakennuksen rakentamiseen oikeuttava rakennuslupa.

Verohallinnon ohjeessa on tarkennettu, että korotettuihin poistoihin oikeuttavaa rakentamista ovat myös rakennuksen rakentamiseen verrattavat korjaus- ja muutostyöt, rakennuksen laajentaminen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen, rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen.

Lakia ei siis ole rajattu vain uuden rakennuksen hankintamenojen poistamiseen, vaan sitä sovelletaan myös esimerkiksi nykyisten tehdas- tai työpajatilojen laajennusrakentamisesta aiheutuneiden menojen vähentämiseen verotuksessa.

Uudet koneet ja laitteet

Laki antaa mahdollisuuden tehdä korotetut poistot tehtaassa tai työpajassa käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista. Käytettyinä hankitut koneet tai laitteet on rajattu korotettujen poistojen ulkopuolelle.

Mitä sitten ovat tehtaassa tai työpajassa käytettävät koneet tai laitteet? Edellä on kerrottu, että muun muassa tuotantotoimintaan osallistuvien työntekijöiden sosiaalitilat rinnastetaan tehdas- tai työpajatilaksi. Näin voitaneen ajatella, että korotettujen poistojen käyttöala ulottuu esimerkiksi mainittuihin sosiaalitiloihin sijoitettavien koneiden ja laitteiden hankintamenoihin.

Uusia koneita ja laitteita ei tarvitse ”juurruttaa” tehdas- tai työpajatilaan. Verohallinnon ohjeen mukaan korotetut poistot voisi tehdä myös vapaasti siirrettävistä koneista, kuten esimerkiksi trukeista ja pyöräkuormaajista. Pysyvästi ulkona käytettävät koneet eivät ohjeen mukaan kuuluisi korotettujen poistojen piiriin – ne eivät ole lain edellyttämiä tehtaassa tai työpajassa käytettäviä koneita.

Ohjeessa on esitetty myös kanta, jonka mukaan huomattavat koneiden tai laitteiden uudistamismenot voivat kuulua korotettujen poistojen piiriin. Edellytykseksi on esitetty, että investointi osa tuotantoprosessia. Esimerkkinä on nostettu esiin paperikoneen eräiden osien uusiminen.

Laki ei aseta erityisiä edellytyksiä itse tehtaalle tai työpajalle, jossa uutta konetta tai laitetta käytetään. Näin esimerkiksi tehtaan tai työpajan rakentamis- ja käyttöönottoajankohdalla ei ole merkitystä ajatellen oikeutta tehdä niissä käytettävien uusien koneiden tai laitteiden hankintamenoista korotettuja poistoja. Tehtaan tai työpajan ei siis tarvitse olla uusi, vaikka niissä käytettävien koneiden tai laitteiden pitää olla uusia.

Kalenterivuodesta poikkeava tilikausi

Laissa puhutaan sekä kalenterivuodesta että verovuodesta. Poiston kohteena oleva omaisuus on pitänyt ottaa käyttöön kalenterivuosina 2009–2010 ja siitä voi verovuosina 2009–2010 tehdä korotetut poistot. Säännösten soveltamisessa pitää siis olla tarkkana, jos yrityksen tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta.

Hallituksen esityksessä asia on nostettu esiin esimerkillä. Jos rakennus on otettu käyttöön kalenterivuoden 2010 lopussa, mutta meneillään oleva verovuosi päättyy kalenterivuoden 2011 puolella, korotettua poistoa ei saa tehdä lainkaan.

Tilanne voi olla esimerkin mukainen, jos yrityksen tilikausi on vaikkapa 1.2.2010–31.1.2011, ja rakennus on otettu käyttöön kalenterivuonna 2010 tilikauden alkamisen jälkeen. Korotettua poistoa ei voi tehdä, koska kyse olisi verovuoden 2011 poistosta.

Saattaa olla, että yrityksen tilikausi on jo päättynyt kuluvan vuoden aikana ennen lain voimaantuloa ja että yritys on jo laatinut tilinpäätöksen. Näissä tilanteissa korotettujen poistojen vaatiminen edellyttää uutta tilinpäätöstä ja veroilmoituksen antamista ennen yrityksen verotuksen päättymistä.

Poistot hyödykekohtaisesti

Hallituksen esityksen mukaan kone tai laite, johon korotettua poistoa sovelletaan, muodostaa erillisen poistokohteen. Se osa hankintamenosta, jota ei ole poistettu verovuosina 2009–2010, siirtyy vähennettäväksi elinkeinoverolain säännösten mukaisesti osana irtaimen käyttöomaisuuden niin sanottua menojäännöstä.

Verohallituksen ohjeen mukaan koneiden tai laitteiden mahdolliset myynnitkin käsitellään hyödykekohtaisesti verovuosina 2009–2010 ja myyntihinnat vähennetään koneen tai laitteen verotuksessa poistamattomasta hankintamenosta. Mahdollinen voitto on luovutusvuoden veronalaista tuloa.

Poistot kirjanpitosidonnaisia

Poistojen vähentäminen verotuksessa edellyttää, että vastaavat poistot on vähennetty kuluna myös yrityksen kirjanpidossa. Kirjanpidon ja verotuksen poistot sovitetaan yhteen poistoeron avulla. Kirjanpitolain edellyttämien suunnitelmien mukaisten poistojen lisäksi tuloslaskelmaan kirjataan siis tarvittava määrä poistoeron lisäystä. Annettu laki edellyttää, että yrityksellä on esittää luotettava selvitys rakentamisen aloittamisen sekä rakennuksen, koneen tai laitteen käyttöönottamisen ajankohdasta. Koneiden ja laitteiden hankintamenot on verovelvollisen kirjanpidossa niin selvästi eriteltävä, että ne ovat helposti erotettavissa muista menoista.

Lopuksi

Jää nähtäväksi, missä määrin yritykset tekevät uusinvestointeja tässä taloudellisessa tilanteessa. Voi olla niin, että korotetut poistot eivät ole edes tarpeen, jotta verotettava tulo asettuu halutulle tasolle. Pikemminkin yrityksissä joudutaan miettimään, miten tilauskirjat saadaan täyteen ja rahaa tulemaan sisään kuin, että olisi erityistä tarvetta verotuksen optimointiin.

Lakia sovelletaan tuotannollisiin investointeihin, joten sen soveltamisala on kapea. Investointipäätöksiin, rakentamiseen ja rakennusten käyttöönottoonkin lain voimassaoloaika on varsin lyhyt. Näin varsinkin, kun laki tuli vasta voimaan komission käsittelyn jäljiltä ja tietynlainen epävarmuus vallitsi ennen komission hyväksyntää. Tosin jo hallituksen esityksessä arvioitiin, että esityksen mukaista huojennusta ei katsottane kielletyksi valtiontueksi.

Kyseessä on siis yksi toimi talouden elvyttämiseksi, mutta lain vaikuttavuus jää arvioitavaksi myöhemmin. Hallituksen esityksessä on arvioitu, että laki alentaisi verotuottoa 65 miljoonaa euroa vuodelta 2009 ja 83 miljoonaa euroa vuodelta 2010.