CTA Paikka

Matti Inha
Luottolama ehkäistään valtion tuella

– Suomen yritykset, suomalainen pankkijärjestelmä ja koko suomalainen julkinen talous on tähän asti ollut hyvässä tilanteessa.
10.3.2009

Heidi Gedik

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajan Matti Inhan mukaan maailmalla riehuva finanssikriisi ei ole saapunut Suomeen, mutta se vaikuttaa suuresti Suomen pankkeihin.

– Suomen yritykset, suomalainen pankkijärjestelmä ja koko suomalainen julkinen talous on tähän asti ollut hyvässä tilanteessa. Olemme kuitenkin mukana avoimessa ja kansainvälisessä kilpailuympäristössä sekä hyvin riippuvaisia viennistä. Tätä kautta kriisi rantautuu Suomen yrityksiin väkisinkin, Matti Inha toteaa.

Hänen mukaansa suuri yllätys on kuitenkin ollut se, miten nopeasti kriisin vaikutukset ovat saapuneet Suomeen. Nopeat käänteet ja erittäin raju tilauskirjojen sekä vienti- ja bisnesnäkymien heikkeneminen ovat olleet todella huonoja uutisia.

Meneillään olevaa kriisiä verrataan useimmiten Suomen omaan, kotitekoiseen lamaan 1990-luvun alussa.

– Silloinkin jouduttiin torjumaan luottolamaa, Inha toteaa.

Ongelmana jälleenrahoitus

Pankeille on kaikissa tilanteissa tärkeää, että niiden kansainväliset jälleenrahoitusmarkkinat toimivat moitteettomasti. Finanssikriisin alkamisen jälkeen pitkäaikainen jälleenrahoitus on loppunut lähes kokonaan.

– Pankit eivät ole saaneet – ainakaan järkevällä hinnalla – pitkäaikaista jälleenrahoitusta, koska joukkovelka-

kirjamarkkinat ovat romahtaneet totaalisesti. Tämä vaikuttaa siihen, kuinka paljon pankit itse pystyvät antamaan lainoja yrityksille.

Lyhytaikaiset, alle vuoden pituiset rahamarkkinat ovat toimineet vähän paremmin, mutta sielläkin rahoitus on ollut selkeästi kalliimpaa.

Suomalaiset pankit ovat Inhan mukaan muuta maailmaa paremmassa asemassa, koska valtaosa jälleenrahoituksesta saadaan pankkitalletuksista. Niiden määrä kriisin aikana on kasvanut.

– Pörssimyllerryksen keskellä asiakkaat ovat vetäneet rahojaan sijoitusrahastoista ja suosineet pankkitalletuksia.

Tallennukset eivät kuitenkaan riitä kaikkeen jälleenrahoitukseen, sillä ne kattavat noin 60–70 prosenttia pankkien antamasta jälleenrahoituksesta. Loput on saatava muualta.

Isot yritykset pankkien tiskille

Myös pankkien pääomatilanne aiheuttaa luottokriisin aikana ongelmia. Tässäkin suomalaiset pankit ovat Inhan mukaan varsin hyvässä tilanteessa: vakavaraisia ja hyvin pääomitettuja.

– Pankkien itsensä takia ei ole näkyvissä tilannetta, jossa valtio joutuisi pankkeja tukemaan.

Inha korostaa, että pankeilla on aina oltava oma, lainsäädännössä määritelty pääoma.

– Tässä auttaa se, että viime laman jälkeen Suomen talouselämä on vahvistunut – taseet ovat parantuneet, riskejä on vältelty ja pankit ovat tehneet hyvää tulosta.

Suomalaisilla pankeilla on ollut äärimmäisen vähän luotto-

tappioita. Talous on voinut hyvin, ja yritykset ovat menestyneet.

– Mutta nyt luottotappiouhkien määrä on kasvanut, koska myös yritysten bisnesnäkymät ovat heikentyneet. Tämä nostaa eteen kysymyksen pankkien omista pääomista ja vaka-

varaisuudesta. Pääomien vahvistaminen markkinoilta esimerkiksi pankkien osakeanneilla on vaikeaa nykyisessä ympäristössä; pankkien osakkeet eivät ole erityisen hyvässä huudossa, Inha miettii.

Samalla hän muistuttaa, että Suomen 20 suurinta yritystä ei ole tähän asti juurikaan käyttänyt pankkirahoitusta toimintansa ylläpitoon, vaan ne ovat hakeneet rahansa suoraan markkinoilta. Yritysten mahdollisuudet saada rahoitusta markkinoilta ovat pankkien tavoin lähes tyrehtyneet, ja siksi ne ovat joutuneet hakemaan perusrahoitusta omalta pankiltaan.

– Tämä vaikuttaa siihen, että pankkien rahoituksesta on yhtäkkiä tullut niukkaa. Yritykset eivät itse saa rahaa suoraan markkinoilta ja se lisää luottolamaongelmatiikkaa, Inha painottaa.

Ei pankkitukea vaan yritystukea

Ministeri Antti Tanskanen julkisti tammikuun alussa laajan kartoituksen Suomen talouskuvioista ja yritysrahoituksen tilanteesta. Kartoituksen hän laati elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen toimeksiannosta. Samalla Tanskanen esitti ehdotuksia valtion lisätoimista yritysrahoituksen turvaamiseksi. Matti Inha pitää esityksen sisältöä toteuttamisen arvoisena. Hän tiivistää sen sisällön seuraavasti:

Suomalaiset pankit eivät tarvitse tukea, mutta sen sijaan suomalaiset yritykset kaipaavat voimakkaita valtion aputoimia luottolaman torjumiseksi. Inhasta on viisasta, että tuki kanavoidaan olemassa olevien reittien kautta. Siksi valtion tulee tukea pankkien jälleenrahoitusta ja tarvittaessa myös pääomitusta – markkinahintaan.

– Ilman pääomitusta pankit eivät voi lisätä luotonan-

toaan. Tässä tilanteessa on lisättävä pankkiluotonantoa, koska yritykset eivät itse saa rahoitustaan hoidettua.

Lisäksi Tanskasen selvityksessä on mukana valtion mahdollinen suora osallistuminen yritystodistusmarkkinoihin: esimerkiksi Valtion eläkeyhtiö voisi sijoittaa isoimpien, vähäriskisten yritysten yritystodistuksiin suoraan.

Likviditeettipula tuo konkursseja

Inhan mukaan pankkien jälleenrahoituksen turvaaminen on äärimmäisen tärkeää. Valtio voisi nykyisessä, poikkeuksellisessa tilanteessa antaa takauksen pankkien jälleenrahoituksille, joita ovat sijoitukset ja joukkovelkakirjat. Pankki maksaisi tästä takauksesta normaalin takausmaksun.

– Pankit selviävät ilmankin, mutta jos halutaan, että pankkien kautta pystytään huolehtimaan riittävästä rahoituksesta, tämä on erittäin tärkeä asia.

– Jos ja kun lisää luottoja annetaan, luottotappioriski kasvaa. Koska olemassa olevista luotoistakin saattaa aiheutua

lisää luottotappioita, tarvitaan pankkien pääomittamista pääomalainalla.

Useimmissa länsimaissa on jo tehty pankkipaketteja ja niissä – Yhdysvalloista puhumattakaan – on kyse pankkien pelastamisesta ja tukemisesta. Suomessa tilanne on Inhan mukaan päinvastoin, koska pankkeja ei tarvitse pelastaa vaan niiden kautta varmistetaan, että pienet ja suuret yritykset saavat kriisivuosina rahoitusta.

– Tavoite on, ettei syntyisi niin sanottuja likviditeettikonkursseja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityksen talous on kunnossa, mutta se ei saa käyttöpääomarahoitusta. Jos rahat loppuvat, yritys tekee konkurssin, vaikka se olisi vakavarainen ja bisnesnäkymätkin olisivat kunnossa.

Itsekästä tukea

Inhan mukaan Tanskasen esittämiä toimia ei voida ajatella normaalioloissa.

– Kaikki olemme yhtä mieltä siitä, että maailmassa on ajauduttu täysin poikkeukselliseen tilanteeseen ja Suomi on siinä mukana syyttään. Poikkeuksellisina aikoina tarvitaan nopeita, poikkeuksellisia toimia. Nämä ovat tehokkaimpia keinoja ja käyvät vähiten veronmaksajan lompakolle.

Inha myöntää, että kyseessä olevat summat ovat suuria. Hän kuitenkin muistuttaa, että suomalaiset pankit ovat hyvässä kunnossa. Siten riski siitä, että valtio joutuisi jälleenrahoitukseen antamansa takauksen perusteella maksamaan, on pieni.

– Toki riskiähän valtio ottaa, mutta nykyisessä maailman tilanteessa tarvitaan valtion itsekästä tukea oman maan yrityksille. Maailmankauppa on vapautunut ja rajat kaatuneet, mutta tosiasiassa jokaisen valtion on katsottava, etteivät omat yritykset kaadu rahoituksen puutteeseen.

Kymmenkertainen vaikutus

Matti Inhasta lainanottajien suora tuki ei ole toimiva tukikeino. Hänen mukaansa valtion suora rahoitus olisi pohjaton suo ja rahaa kuluisi määrättömästi. Sen sijaan pankkien pääoman tukeminen pääomalainan avulla vaikuttaa kymmenkertaisesti, koska pankkien vakavaraisuustarve on noin kymmenen prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi miljoona lisää pääomaa tuo kymmenen miljoonaa lisää luotonantokykyyn.

– Pankit eivät voi valtion tuellakaan antaa hulvattomasti lainaa heikossa kunnossa oleville yrityksille, koska niiden omatkin rahat ovat kiinni ja valtaosa luottotappioista tulee niiden itsensä maksettavaksi.

– Vain pankeissa on osaamista ja tietoa siitä, milloin luotottaminen on ok. Jokaisessa suhdannetilanteessa on tapauksia, joissa yrityksen tulevaisuudennäkymät eivät ole rahoituksesta kiinni, vaan bisnes ei yksinkertaisesti enää kannata.

Inha toteaa, että EU koordinoi pankkitakausasioita, mutta jättää silti riittävästi liikkumatilaa kotimaisille ratkaisuille. Tanskasen esitys on siten rakennettu suomalaisen yrityselämän ehdoilla.

– Jos näitä toimia ei nyt tehdä, konkurssien ja työttömien määrä sekä talouden syöksykierre ovat huomattavasti pahempia.

– Nämä toimet eivät tuo vientitilauksia eivätkä paranna

perusbisneksen näkymiä, mutta yritykset eivät kuitenkaan kaadu käyttöpääoman tai likviditeetin puutteeseen.

Riskit suurennuslasissa

Kriisitilanteessa pankkien on kiinnitettävä riskienhallintaan normaalia enemmän huomiota. Vielä puoli vuotta sitten yritykset saivat luottoa helpommin kuin tällä hetkellä.

Nyt pankinjohtaja kysyy yritykseltä: Oletteko päivittäneet budjetin finanssikriisiin sopivaksi? Miltä bisneksenne näyttää? Ovatko tilauskirjat kunnossa? Minkälaisia sopeutuksia olette tehneet?

– Jokaikiseltä kysytään, miten nämä ovat aikoneet selviytyä näköpiirissä olevista huonoista ajoista. Luottoja ei anneta enää automaattisesti.

– Riskejä tarkastellaan nyt ihan eri tavalla, koska yritysten näkymät ovat muuttuneet melkeinpä yhdessä yössä. Lokakuun alussa monien alojen tilauskirjat olivat vielä täynnä, mutta lokakuun lopussa ne ammottivat tyhjyyttään.

Inha korostaa, että nykykriisissä on piirteitä, joita ei ole koskaan aikaisemmin ollut. Sen liikkeet ovat olleet äärimmäisen nopeat.

– Uskon, että media / on line -maailmalla on vaikutusta. Reaaliaikaisuus muuttaa ihmisten käyttäytymistä nopeasti.

Ei 1990-luvun lamaa

Poliittisesti Suomessa näyttää vallitsevan konsensus siitä, että Tanskasen mallin mukaiset esitykset on pääpiirteittäin toteutettava.

Inhan mukaan mukana on paljon myös markkinapsykologiaa. Kun tiedetään, että tukijärjestelmiä on tulossa, uskalletaan myös toimia paremmin. Pankit antavat yrityksille rahoitusta ja yrityksetkin voivat uskoa siihen, ettei niiden toiminta lopu rahoituksen puutteeseen.

– Ei ole bisnesaluetta, jossa tämä kriisi ei näkyisi. Joka päivä tulee murheellisia uutisia lähinnä erilaisista sopeutustoimista. Kaikki ovat nyt huolissaan omasta tulevaisuudestaan, ja tämä näkyy muun muassa asuntokaupassa ja autokaupassa.

Inha ei kuitenkaan usko, että Suomessa ajauduttaisiin 1990-luvun laman kaltaiseen tilanteeseen.

Hyviä uutisia syksyllä

Meneillään oleva kriisi on nimenomaan finanssikriisi, josta Matti Inhan mukaan voidaan syyttää Amerikkaa ja sikäläisten investointipankkien ja pankkien toimia.

– Finanssimarkkinat ovat kaikista markkinoista globaaleimmat. Kytköksessä ovat yhtä lailla kiinalaiset kuin suomalaisetkin, ja itse asiassa amerikkalaiset ovatkin eläneet kiinalaisten rahoilla.

Optimistit ovat esittäneet, että reaaliajassa syntynyt kriisi voisi mennä nopeasti ohi.

– Nyt ei kuitenkaan näytä siltä.

– Meno on ollut niin kylmää, että jo psykologisesti auttaa, kun pohja saavutetaan ja huonojen uutisten joukkoon alkaa tulla positiivisia uutisia. Minun veikkaukseni on, että kriisiä ja taantumaa jatkuu tämä ja pitkälti ensi vuosikin, mutta jo syksyllä voidaan odottaa ensimmäisiä hyviä tisia.

Matti Inha ei usko, että tilanne Suomessa muuttuisi lamaksi. Sen sijaan hyvin lähellä lamatunnelmia ollaan.

– Historiallisesti merkittävästä taloustaantumasta ja -kriisistä varmasti puhutaan. Nyt on nähty, mihin finanssikriisin eskaloituminen pahimmillaan voi johtaa.

Inhan mukaan Suomen hyvään lähtöasetelmaan auttaa se, että maa on osa euroaluetta, eikä oman, haavoittuvan valuutan riskiä olemassa.

– Suomi olisi täydellinen heittopussi oman valuuttansa kanssa. Kriisin lisäksi meillä keskusteltaisiin devalvaatiosta ja korkeasta korkotasosta sekä puolustettaisiin pientä vaivaista markkaa.

– Kriisin syvyyttä kuvaa se, että kaikissa euroalueen ulkopuolisissa maissa on vahvasti noussut halu ajatella uudestaan, olisiko viisasta liittyä euroon. Asia on ollut agendalla jopa Englannissa.

IFRS syventää kriisiä

Matti Inha uskoo, että reaaliaikaisuudellaan nykymaailma on paljon haavoittuvaisempi kuin aiemmin.

– Otetaan esimerkiksi kansainväliset kirjanpito– ja vakavaraisuussäännökset. Nyt on havaittu, kuinka vakavasti IFRS:ään siirtyminen syventää kriisiä, koska kaikkien asioiden markkina-arvokirjaaminen reaaliaikaisesti aiheuttaa nopeasti lumipalloefektin.

Inha heittää ilmaan kysymyksen siitä, mitä tapahtuu, kun valtavalla omaisuuserällä ei olekaan enää markkina-arvoa.

– Tämä aiheuttaa mahdottomia tilanteita.

Samanlaisia puutteita on Inhan mielestä myös pankkien vakavaraisuussäännöksissä. Ne toimivat hyvänä aikana ja talouden kasvaessa, mutta suhdanteen käännyttyä ne syventävät ja nopeuttavat kierrettä sekä aiheuttavat suuria ongelmia kriisiin.

– Säännösten sorvaamista mietitään jälleen, mutta syvimmässä taantumatilanteessa se vaatii aikaa.

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki