Kapulanvaihto hyvässä hengessä

Taloushallintoliiton uusi puheenjohtaja Leena Rekola-Nieminen tuo tehtävään yli 30 vuoden tilitoimistoalan ammattitaidon sekä aikaisempaa kokemusta liiton toiminnasta. Oman puheenjohtajakautensa päättänyt Karri Nieminen tietää vakanssin olevan hyvissä käsissä.
21.10.2008

Ari Rytsy

Aurinkoinen kuvaussessio symbolisesta puheenjohtajuuden vaihdosta sujuu molemmilta totutuin ottein. Oman urakkansa kesäkuun viimeinen päivä lopettanut Karri Nieminen yltyy kuvaajan toiveesta loppukirinomaisiin karjahduksiin. Kalkkiviivoilla olo on kuin oikealla urheilijalla suuren kilpailun jälkeen.

– Tunnelmat ovat kieltämättä haikeat. Kyseessä oli kerta kaikkiaan mahtava homma, joka oli sekä haasteellinen että täynnä vaikutusmahdollisuuksia. Vaikka puheenjohtajuus päättyy, jää moni matkan varrella vastaan tullut asia aivoihin raksuttamaan, Nieminen kertoo.

Toisaalta tyhjiö on myös tervetullut. Kahden vuoden puheenjohtajuuden ja sitä edeltäneen kolmen hallitusvuoden rupeama vei miehen mukanaan. Nyt on jälleen aikaa palata perusasioiden äärelle. Niemisen tähtäimessä ovat keskittyminen omien yritysten toimintaan sekä fyysisen kunnon kohottaminen.

– Lähtiessäni mukaan hallitustyöskentelyyn yrityksessämme oli lisäkseni viisi henkilöä. Nyt meitä on yhteensä kuusitoista. Hieman tässä joutuu ihmettelemään, missä välissä näin pääsi tapahtumaan.

Vilkaisu taaksepäin osoittaa, että Niemisen hallituskausi on ollut kiireistä aikaa. Eteneminen liiton hallituksen rivijäsenestä varapuheenjohtajaksi ja lopulta puheenjohtajaksi kasvatti salakavalasti työn määrää. Kaikkein kiireisimpinä viikkoina Nieminen ehti viettämään omalla toimistollaan puoli päivää viikossa. Loput tunnit kuluivat liiton tehtävien parissa.

– Puheenjohtaja ei tee asioita yksin, mutta hänellä on monessa asiassa ratkaiseva rooli. Hänen mielipiteensä vaikuttavat hallituksen toimintaan sekä liiton toimiston käytännön työhön.

Nieminen uskoo erityisesti johtamisen ja liiton strategian jalkauttamisen tarjonneen sellaisia kokemuksia, joita hän voi hyödyntää omassa yrityksessään.

Painopisteenä edunvalvonta

Karri Nieminen uskoo, että jokaisella puheenjohtajalla on liittotyöskentelyssä omat painopisteensä. Sen kautta tämä tekee organisaatiosta itsensä näköisen.

– Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muut asiat olisivat lapsipuolen asemassa. Omalla puheenjohtajakaudellani olen halunnut korostaa edunvalvontatyötä.

Liiton toimistolla painotukset ovat näkyneet sekä hyvässä että pahassa. Kulloinkin polttopisteessä oleva osa-alue tarkoittaa siitä vastaavien ihmisten työmäärän kasvua. Toisaalta Nieminen muistaa myös kiitellä vakiintuneita työntekijöitä hyvin tehdystä työstä.

– Homma olisi varmaan pyörinyt vaikka en olisi laittanut tikkua ristiin, hän vitsailee.

Kautensa tärkeimmiksi asioiksi hän nostaa pk-IFRS:n, uuden osakeyhtiölain voimaantulon ja uuden vuosituhannen saatossa startanneen alan sähköistymisen. Sen käytäntöjen kehittäminen ja entistä parempi hyödyntäminen ovat edelleen avainasemassa.

– Perinteisesti tilitoimistot ovat nähneet oman roolinsa lain pykäliä noudattavana laillisuusvalvojana. Ensisijainen tehtävämme on kuitenkin asiakkaittemme liiketoiminnan tukeminen. Sähköisiä palveluja on kehitettävä siten, että asiakas pystyy aidosti käyttämään hyväkseen tilitoimistolta saatavaa informaatiota. Tämä kaikki tulee tarkoittamaan yhä edelleen asiakkuuksien muuttumista.

Rakenteellisesti ala on saanut lisää suuria toimijoita, jotka tarjoavat taloushallinnon palveluja pörssitason yrityksille. Ilmiöllä on monia positiivisia vaikutuksia.

– Sen myötä koko alasta on tullut entistä salonkikelpoisempi. Toivon, että nämä toimijat toimivat muille eräänlaisina suunnannäyttäjinä, Nieminen sanoo.

Koulutus sydäntä lähellä

Yhdestä suunnannäyttäjäyrityksestä puheenjohtajan paikalle saapunut Leena Rekola-Nieminen on kotiutunut hyvin. Täysin vieraaseen pöytään hän ei kuitenkaan tullut. Liiton hallitus on tuttu paikka reilun kymmenen vuoden takaa.

– Siinä ajassa maailma on muuttunut paljon. Ilman aikaisempaa hallituskokemusta en ehkä olisi uskaltanut hypätä puheenjohtajan paikalle. Nyt alaan liittyvistä asioista ja yhteiskumppaneista on olemassa jonkinlainen ennakkotuntemus, Rekola-Nieminen arvioi.

Puheenjohtajuuden mukanaan tuoma vastuu tulee epäilemättä rajaamaan myös hänen ajankäyttöään. Henkilökohtaisesti hän pitää sitä vain hyvänä asiana.

– Olen huono ihminen sanomaan ei. Nykyisessä tilanteessa minulla on loistava mahdollisuus katkaista kaikki muut velvoitteet. Puheenjohtajana ollessani en ehdi kirjoittaa kirjoja tai artikkeleita.

Liiton toimintaan kohdistuvat haasteet ovat hyvin tiedossa. Jäsenkunta monimuotoistuu suurien toimijoiden vaikutuksesta, mikä edellyttää valmiutta vastata erilaisiin tarpeisiin.

Rekola-Nieminen tuntee maaperän, sillä hän on elänyt yrityksen koko kasvukaaren yhden henkilön tilitoimistosta Rantalainen-konserniin saakka. Kaikissa vaiheissa on omat hyvät ja huonot puolensa.

– Mielestäni tilitoimiston ei pidä olla tietyn kokoinen. Isompi ei automaattisesti tarkoita laadukkaampaa. Kasvun myötä lisääntyvät myös toimintaan kohdistuvat vaatimukset, hän toteaa.

Pitkään Taloushallintoliiton koulutustyöryhmässä vaikuttanut Rekola-Nieminen kertoo alan koulutuksen olevan sydäntä lähellä. Siltä osin toiminta on hyvällä mallilla, mutta esimerkiksi IT-alan osaamista on tarkoitus lisätä. Teknologiaa on tarkoitus hyödyntää myös jäsenkunnan tarpeiden ja toiveiden selvittämisessä.

– Sen avulla pystymme toteuttamaan helposti erilaisia pikakyselyjä, joista saamme arvokasta ruohonjuuritason tietoa.

Nieminen vahvistaa, että liiton jäsenistö on aktiivista ja jäsenyydet pitkäikäisiä.

– Mielestäni alalla tapahtuva ajatustenvaihto on toimivaa. Ihmiset tuntevat kollegoitaan, mikä edesauttaa tiedon kulkua. Liitto saa hyvin tietoa, mistä kenkä puristaa.

Lobbaus ei ole paha sana

Jäsenistön yhteydenpidossa liiton järjestämällä pitkäkestoisella koulutuksella on oma roolinsa. Se ruokkii osaltaan tilitoimistojen verkostoitumista. Koulutus on myös osa jäsenten sitouttamista, mikä on samalla tavalla haastavaa kuin muissa yhteisöissä ja yrityksissä.

– Liiton ohella myös muut tahot järjestävät alan koulutusta. Meidän vahvuutemme on se, että pystymme ottamaan siinä huomioon tilitoimistonäkökulman, Rekola-Nieminen sanoo.

Koulutuksen ohella vahvuutta ja joukkovoimaa tarvitaan lakiuudistusten saralla. Elokuun alusta voimaantullut rahanpesulaki on yksi esimerkki valtiohallinnon ja tilitoimistoalan välisestä kuilusta. Laissa tai sen perusteluissa ei määritellä sen tarkemmin, mitkä tilitoimistojen palvelut luokitellaan kuuluvaksi lain piiriin. Näin ollen jäi pitkäksi aikaa epäselväksi se, mitä tilitoimistoja rekisteröintivelvoite koskee.

– Asia nostettiin esille lain valmisteluvaiheessa useampaankin otteeseen. Sille ei kuitenkaan tehty mitään. Ylimielisellä asenteella ja epäpätevyydellä, jota lakia säätävät tahot tällä kertaa mielestäni osoittivat, ei saa kovin korkeita tyylipisteitä, Nieminen harmittelee.

Hän kuitenkin muistuttaa, että suomalainen yritystoimintaympäristö on varsin hyvä. Korruptiota ei tarvitse pelätä, eikä byrokratia ole Länsi-Euroopan pahimmasta päästä. Maailma ei kuitenkaan ole koskaan valmis. Valtionhallinnon halu järjestelmän parantamiseen vaikuttaa alaan merkittävästi. Esimerkkinä Rekola-Nieminen käyttää verotiliuudistusta, joka pyritään yritysten osalta saamaan voimaan vuonna 2010.

– Valtionhallinnossa muutos voi olla yksi muiden joukossa, mutta tilitoimistoille kyseessä on iso asia. Se voi vaikuttaa niiden toimintaan aina kesälomia myöten. Nykyiset järjestelmät ovat sen verran monimutkaisia, että tällaisen uudistuksen vaikutukset kertaantuvat helposti. Tilanteiden ennakoimiseksi tarvitsemme oikeita vaikuttamisen kanavia.

Niemisen mukaan asioista on hyvä päästä puhumaan jo ennen varsinaista lausuntovaihetta. Kertaalleen kirjoitettua kun saa harvoin enää muutetuksi.

– Lobbaus ei ole mielestäni lainkaan paha sana. Päättäjillä ei voi olla aina käytettävissään kaikkea saatavilla olevaa tietoa. Yksi liiton tehtävistä on tämän informaation välittäminen.

 

 

Karri Kimmo Tapio Nieminen

Syntynyt Helsingissä 1971.
Kauppatieteiden maisteri, Helsingin kauppakorkeakoulu, 1995
KLT, 2000
Gyllenberg Private Bank Ab, assistant controller 1994–1997
Laskenta- ja veropalvelu Tabula Oy, toimitusjohtaja 1997–
Suomen Taloushallintoliiton hallituksen jäsen 2003–2005, varapuheenjohtaja 2005–2006, puheenjohtaja 2006–2008
Harrastukset: musiikki, kuntoliikunta

 

 

Leena Annikki Rekola-Nieminen

Syntynyt Kajaanissa 1952.
Ekonomi, Helsingin kauppakorkeakoulu, 1975 KLT, 1981
Insinööritoimisto Vesto Oy, laskenta-assistentti, 1974–75
Kustannus Oy Otava, laskenta-assistentti 1975–76
Tilitoimisto U. Lindén, kirjanpitäjä 1976–1977
Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy, toimitusjohtaja 1977 –
Suomen Taloushallintoliiton hallituksen
jäsen 1991–1997, puheenjohtaja 1.7.2008–
Harrastukset: hevostallitoiminta, ruoanlaitto, musiikin kuuntelu, rummut

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki