Pk-yritysten ja yhteisöjen veroilmoittamisen digitalisaatioaste nousussa
Veroilmoittamisen digitalisaatioasteen mahdollisimman yksinkertaisena mutta selkeänä ja vuodesta toiseen samalla tavalla mitattavissa olevana mittarina voidaan pitää yritysten ja yhteisöjen suoraan kirjanpito-ohjelmasta tehtyjen alv-ilmoitusten osuutta koko alv-ilmoitusten määrästä.
Suoraan kirjanpito-ohjelmasta tehtävä ilmoitus on niin sanottu rajapintailmoitus, eli yrityksen tai yhteisön käyttämästä kirjanpito-ohjelmistosta lähetetään ilmoitus suoraan Verohallinnon vastaanottavaan rajapintaan. Veroilmoittamisen digitalisaatioastemittari on eri kuin pk-sektorin taloushallinnon digitalisaatioaste, jota yleensä mitataan tilitoimiston ja pk-yrityksen yhteiskäyttöisten ohjelmistojen ja sähköisten tositteiden osuudella.
Tutkimalla Verohallintoon saapuvia kausi- ja tuloveroilmoitusten määriä ja kanavia voidaan todeta, että Suomessa pk-yritysten keskuudessa veroilmoittamisessa on hyvä digitalisaatioaste, ja se kehittyy edelleen oikeaan suuntaan.
Ymmärtääkseen artikkelissa esitetyn veroilmoittamisen digitalisaatioastemittarin periaatteet, tulee ensin hahmottaa yritysten ja yhteisöjen antamien veroilmoitusten määrä ja ilmoituskanavat. Vuonna 2020 Verohallinto vastaanotti yrityksiltä ja yhteisöiltä yhteensä noin 439 000 tuloveroilmoitusta, eli osakeyhtiöiden 6B-lomakkeita ja toiminimiyrittäjien 5-lomaketta. Yritysten antamien ilmoitusten määrä kasvoi vuodesta 2019 noin kaksi prosenttia.
Suomessa pk-yritysten keskuudessa veroilmoittamisessa on hyvä digitalisaatioaste, ja se kehittyy edelleen oikeaan suuntaan.
Tuloveroilmoitusten lukumäärä on huomattavasti suurempi kuin yleisesti käytetty, Tilastokeskuksen tilastoima aktiivisten yritysten lukumäärä. Tuloveroilmoitusten lukumäärän ero selittyy yritysten veroilmoitusvelvollisuudella. Myös yritysten ja yhteisöjen, joilla ei ole ollut yritystoimintaa tilikauden aikana, tulee tehdä tarvittavat veroilmoitukset Verohallinnolle.
Tilastokeskuksen yritystilaston mukaan vuonna 2020 Suomessa toimi reilut 294 000 yritystä, kun luetaan pois maa-, metsä- ja kalatalous. Tilastokeskus jaottelee tilastoissaan yrityksiä EU:n komission suosituksen mukaisesti suuriin yrityksiin, pk-yrityksiin ja pieniin yrityksiin.
Verohallinto luokittelee yritykset ja yhteisöt asiakashallinnan näkökulmasta hieman eri tavalla kuin Tilastokeskus. Luokitteluero johtuu esimerkiksi siitä, miten Verohallinto seuraa yritysten lukumääriä ja suunnittelee ohjauksen kohdentamista eri yrityksille, yritysmuodoille ja yrityksen elinkaaren eri vaiheessa oleville yrityksille. Verohallinto jakaa yritykset vielä yksinyrittäjiin ja pk-yrityksiin ja suuriin yrityksiin.
Myös yritysten ja yhteisöjen, joilla ei ole ollut yritystoimintaa tilikauden aikana, tulee tehdä tarvittavat veroilmoitukset Verohallinnolle.
Tässä artikkelissa keskitytään yksinyrittäjiin ja pk-yrityksiin, joista jälkimmäiset maksavat palkkaa myös muille kuin yrittäjälle itselleen. On hyvä huomata, että tässä artikkelissa esitelty data perustuu Verohallinnon itselleen käyttöön tekemään yritysten luokitteluun. Luvut eivät ole näin täysin vertailukelpoisia Tilastokeskuksen yritystilaston kanssa.
Edellä esitellyn Verohallinnon luokittelun mukaisia yksinyrittäjiä oli vuonna 2020 Suomessa noin 680 000 kappaletta. Yksinyrittäjien joukosta toiminimiä ja osakeyhtiöitä kumpiakin on hieman alle kolmasosa. Nämä yritykset ovat tilitoimistojen kannalta mielenkiintoisin ja kaikkein potentiaalisin asiakasjoukko. Toki alkutuotannossakin yritykset kasvavat ja kehittyvät, joten niistä suurimmilla on jatkossa yhä enemmän tarvetta ammattimaisille tilitoimistopalveluille ja sähköisille taloushallinnon ratkaisuille.
Verohallinnon luokittelun mukaisesti vuonna 2020 Suomessa oli yksinyrittäjiä 680 000 kappaletta.
Verohallinnon luokittelun mukaisia pk-yrityksiä (eli maksavat palkkaa myös muille kuin yrittäjälle itselleen) oli vuonna 2020 Suomessa 113 000 kappaletta. Tästä joukosta noin kaksi kolmasosaa käyttää tilitoimistoa.
Pk-yritykset potentiaalisimpia tilitoimistojen asiakkaita
Edellä kuvatun Verohallinnon luokittelun mukaisia pk-yrityksiä (maksavat palkkaa myös muille kuin yrittäjälle itselleen) on noin 113 000 kappaletta, joista tilitoimiston kannalta mielenkiintoisia potentiaalisia asiakkuuksia ovat varmasti kaikki yhtiömuodot.
Verohallinnon luokittelun mukaisia pk-yrityksiä (eli maksavat palkkaa myös muille kuin yrittäjälle itselleen) oli vuonna 2020 Suomessa 113 000 kappaletta.
Pk-yrityksistä arviolta 69 prosenttia oli vuonna 2020 antanut suomi.fi-valtuutuksen toiselle yritykselle asioida sen puolesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yli kaksi kolmasosaa pk-yrityksistä käyttää tilitoimistoa. Näiden lukujen valossa voisi todeta, että Suomessa on ilmeisesti vielä noin 30 000 pk-yritystä, jotka työllistävät itsensä lisäksi useamman työntekijän ja joille tilitoimisto voisi olla relevantti vaihtoehto sen sijaan, että yritys hoitaisi kirjanpidon ja veroilmoitukset itse.
Tuloveroilmoittamisen asiointikanavissa eroja yritysmuodon mukaan
Vuonna 2020 vähän alle kaksi kolmasosaa pk-yrityksistä hyödynsi kirjanpito-ohjelmien ja Verohallinnon välistä rajapintaa tuloveroilmoituksen antamisessa. Osuus ei merkittävästi muuttunut suhteessa vuoteen 2019.
Tuloveroilmoitusten osuus ei ehkä anna oikeaa kuvaa veroilmoittamisen digitalisaatioasteesta, koska on luonnollista, että vuosittaista tuloveroilmoitusta tehtäessä kirjanpitäjä haluaa hetkeksi pysähtyä ilmoituksen äärelle. Kirjanpitäjä saattaa kirjanpito-ohjelmiston hyödyntämän rajapintaintegraation sijaan haluta tehdä ilmoituksen manuaalisesti OmaVeron kautta ja näin samalla tarkistaa ja varmistaa joitakin iloitukseen liittyviä yksityiskohtia. OmaVerossa on myös valmiita tarkastusominaisuuksia, joita tilitoimistot arvostavat ja hyödyntävät tilinpäätösilmoituksia tehdessään.
Alle kaksi kolmasosaa pk-yrityksistä hyödynsi kirjanpito-ohjelmien ja Verohallinnon välistä rajapintaa tuloveroilmoituksen teossa 2020
Verohallinnon luokittelun mukaisia pk-yrityksiä (eli maksavat palkkaa myös muille kuin yrittäjälle itselleen) oli vuonna 2020 Suomessa 113 000 kappaletta. Tästä joukosta 63 prosenttia antaa tuloveroilmoituksen (6B tai 5-lomakkeen) suoraan kirjanpito-ohjelmasta rajapintaan.
Yksinyrittäjillä OmaVero dominoi ilmoituskanavana
Kun katsotaan Verohallinnon määritelmän mukaista yksinyrittäjien kategoriaa, huomataan että OmaVeroa käytetään tuloveroilmoittamisessa selvästi enemmän kuin rajapintaan ilmoittamista tai paperilomaketta.
Vain neljäsosa yksinyrittäjistä teki tuloveroilmoituksen 2020 suoraan kirjanpito-ohjelmistosta
Verohallinnon luokittelun mukaisia yksinyrittäjiä oli vuonna 2020 Suomessa 680 000 kappaletta. Tästä joukosta noin kaksi kolmasosaa antaa tuloveroilmoituksensa käsin OmaVeron kautta.
Vuosittaisten tuloveroilmoitusten osalta siirtyminen paperi-ilmoituksista sähköisiin kanaviin näkyy selvästi, mutta rajapintojen hyödyntäminen ei kasvanut vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019.
Verotuksen digitalisaation hetkellisen pysähtymisen toissa vuonna voisivat selittää esimerkiksi Tikonin, tilitoimistoille optimoidun tehokkaan ja Verohallinnon rajapintaan integroidun järjestelmän, käytön nopea vähentyminen ja tilitoimistojen siirtyminen käyttämään veroilmoittamisen kannalta hieman manuaalisempia mutta edullisia ohjelmistoja, jotka eivät hyödynnä Verohallinnon tarjoamia rajapintoja. Tämä kehitys on havaittavissa alla olevasta kuvaajasta, jossa on analysoitu tuloveroilmoitusten osuuksia yli kaikkien yhtiömuotojen, yrityksen tai yhteisön koosta riippumatta.
Tuloveroilmoitusten jakaantuminen per Verohallinnon kanava 2019–2020
Tuloveroilmoitusten (6B ja 5-lomakkeet) jakaantuminen Verohallinnon ilmoituskanavittain.
Alv-ilmoituksissa rajapintailmoittaminen kasvussa
Alv-ilmoituksissa osalta Verohallinnon rajapintaa hyödyntävien kirjanpito-ohjelmistojen hyödyntäminen kasvoi seitsemän prosenttiyksikköä vuoden 2021 aikana kaikkien alv-velvollisten yritysten osalta. Kuten tuloveroilmoituksissakin, rajapintojen hyödyntäminen ei kasvanut vuonna 2020 vaan kääntyi voimakkaaseen kasvuun vasta vuoden 2021 aikana.
Alv-ilmoitusten jakautuminen per Verohallinnon kanava 2019–2021
Alv-ilmoitusten jakaantuminen Verohallinnon ilmoituskanavittain vuosina 2019-2021. Suoraan kirjanpito-ohjelmasta annettavien alv-ilmoitusten määrä kasvoi selvästi vuonna 2021.
Oma-aloitteisten verojen rajapintailmoitukset per ohjelmisto 2020 05–12 vs. 2021 01–10
Kun tutkitaan eri kirjanpito-ohjelmistojen osuuksien muutoksia oma-aloitteisten verojen rajapintailmoitusten määristä, voidaan todeta, että taloushallinnon sähköistymisen kiihtyminen nostaa myös veroilmoittamisen digitalisaatioastetta. Kun nykyaikaisten ja Verohallinnon ilmoitusrajapintoja hyödyntävien kirjanpito-ohjelmistojen suhteellinen osuus kasvaa, myös veroilmoittamisen digitalisaatioaste nousee.
Oma-aloitteisten verojen ilmoitukset kirjanpito-ohjelmasta suoraan Verohallinnon rajapintaan vuosina 2020 ja 2021. Ohjelmistotieto perustuu oma-aloitteisten verojen ilmoituksen antajan vapaaehtoisesti ilmoittamaan tietoon. On hyvä huomioida, että oheinen kuvaaja eri kirjanpito-ohjelmistojen oma-aloitteisten rajapintailmoitusten osuuksista ja osuuksien kehityksestä ei ole sama asia kuin kyseisten ohjelmistojen kappale- tai euromääräinen markkinaosuus.
Suomessa taloushallinnon ja veroilmoittamisen digitalisaatioaste on muita Euroopan maita korkeammalla, kiitos vapaan toimialan ja tiukan kilpailun niin tilitoimistojen kuin ohjelmistojenkin välillä. Kun toimijoiden yhteisenä intressinä on ollut tehostaa prosesseja, manuaaliset työvaiheet on joko automatisoitu tai integroitu pois. Tämä johtaa samalla datan laadun parantumisen, kun inhimilliset näppäilyvirheet järjestelmien välillä vähenevät.
Seuraava askel veroilmoittamisen digitalisaatiopolulla Suomessakin saattaa olla tositteiden sähköistyminen. Itä-Euroopassa yhä useampi maa tarjoaa tai jopa velvoittaa yrityksiä ja yhteisöjä käyttämään jatkossa hallinnon tarjoamaa laskutuspalvelua, jolla yritetään kitkeä harmaata taloutta. Kun yritykset pakotetaan luomaan tositteet hallinnon omassa sähköisessä järjestelmässä, pystytään ostojen ja myyntien alv-sisältöä vertailemaan ja siten esimerkiksi kuittikauppa paljastuu nopeammin.
