Harmaan talouden monet kasvot

Harmaa talous aiheuttaa merkittäviä tulonmenetyksiä yhteiskunnalle. Pelkästään pimeää työtä tehdään vuosittain arviolta 900–1 400 miljoonan euron edestä. Tästä aiheutuu verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen menetyksiä noin 300–480 miljoonaa euroa.

Harmaa talous muodostuu monista erilaisista ilmiöistä ja teoista. Käytännössä harmaan talouden teot ovat alati muuttuvia ja ne haastavat viranomaistoimintaa. Yritystoiminnan moninaisuus ja muutos, esimerkiksi alustatalouden laajeneminen uusille toimialoille, asettaa tarpeen erilaisille harmaan talouden torjuntakeinoille ja viranomaisvalvonnan jatkuvalle kehittämiselle. Nostamme esiin tässä artikkelissa eräitä harmaan talouden tunnusmerkkejä ja tekoja. Harmaan talouden tekoihin syvennytään tarkemmin tuloslaskelman ja taseen erien kautta.  Artikkeli sivuaa myös rahanpesusääntelyä, koska samat toimet edistävät niin harmaan talouden kuin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa.

Mistä harmaan talouden tunnistaa? – Neulan etsimistä heinäsuovasta vai ilmeisiä akanoita jyvien joukossa

Tietyt tekijät voivat olla merkki kohonneesta harmaan talouden riskistä. Yksittäisen tunnusmerkin olemassaolo ei luonnollisesti tarkoita, että kyseessä on harmaan talouden toimija. Mikäli harmaan talouden tunnusmerkkejä kuitenkin havaitaan, tulisi kiinnittää erityistä huomiota yrityksen liiketoiminnan ja rahaliikenteen ymmärtämiseen.

– Harmaata taloutta ei harjoiteta tyhjiössä, vaan kokonaisuus ratkaisee, kuinka riskiseksi yrityksen toiminta muodostuu, toteaa Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen.

Millaiset tekijät kohottavat riskiä harmaaseen talouteen?

– Harmaan talouden selvitysyksikössä tehtyjen selvitysten perusteella riskitekijät voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan eli yrityksen taustahenkilön, yrityksen ja toimialan riskeihin. Näiden alle voidaan listata lukuisia yksittäisiä tekijöitä.

Yritysten taustahenkilöiden tarkastelu on haastavaa, koska bulvaanien käyttö on harmaan talouden toiminnassa suhteellisen yleistä. Tällöin todelliset toimijat eivät näy yrityksen rekisteritiedoissa eikä heidän taustojaan voida selvittää. Saattohoitajia ja bulvaaneja voidaan käyttää myös yrityksen ajautuessa konkurssiin.

– Olemme tarkastelleet yritysten taustahenkilöitä yleisellä tasolla ja havainneet, että puutteet taustahenkilön henkilökohtaisten verovelvoitteiden hoidossa heijastuvat kielteisesti myös yrityksen velvoitteiden hoitoon. Yrityksen taustahenkilön henkilökohtaiset rikostuomiot näyttävät myös lisäävän puutteita yrityksen verovelvoitteiden hoidossa. Vaikutus on erityisen voimakas silloin, kun yrityksen taustahenkilöllä on aiempi tuomio talousrikoksesta, Marttinen kertoo.

Yritystasolla muun muassa yrityksen taloudellinen tilanne sekä toiminta-aika vaikuttavat harmaan talouden riskiin. Havaintojen perusteella maksukykyisten yritysten verojen maksuhaluttomuus on melko harvinaista. Yrityksillä, joilla on positiivinen nettovarallisuus ja verovelkaa, on yleensä maksujärjestely tai muita aktiivisia toimia verovelan maksamiseksi. Selvityksen perusteella Verohallinnon ja ulosoton toimet tukevat verovelkaisten yritysten suoriutumista velvoitteistaan.

Harmaan talouden näkökulmasta lyhyen elinkaaren yhtiöt ja sarjayrittäjyys ovat ongelmallisia etenkin, jos toimintamallina on harjoittaa liiketoimintaa vain lyhyen aikaa ja jättää velvoitteet hoitamatta. Yrityksen velkaannuttua saatetaan toiminta siirtää uuteen yhtiöön. Yritystoimintaa voidaan myös tarkoituksella hajauttaa eri yrityksiin. Osakeyhtiöiden vähimmäispääomavaatimuksen poistaminen on osaltaan madaltanut kynnystä osakeyhtiön perustamiseen ja edesauttanut sarjayrittäjyyden hyödyntämistä myös harmaassa taloudessa.

Tietyillä toimialoilla on myös tunnettu kytkös harmaaseen talouteen. Tunnetuilla harmaan talouden aloilla pimeät palkat ovat yleisiä. Pimeää palkanmaksua työntekijöille esiintyy muun muassa ravitsemistoiminnassa ja rakentamisessa. Näille aloille on tunnusomaista se, että työllä tuotetaan palveluita, palkkataso on alhainen ja käteisen käyttö on yleistä. Samoilla toimialoilla erityisesti pienten osakeyhtiöiden osakkaat ottavat yrityksistään tuloja maksamatta niistä veroja. Verotuksessa näitä perusteettomia verottamattomia tuloja kutsutaan peitellyksi osingoksi. Käytettyjen autojen kaupassa ja maahantuonnissa puolestaan korostuvat tulonsalaukset sekä arvonlisäverotukseen liittyvät väärinkäytökset, kuten yhteisö- ja marginaali-veropetokset.

Harmaan talouden tunnusmerkit kirjanpidossa

Vain osa harmaasta taloudesta tulee viranomaisten tietoon. Yrityksen talousasioita hoitavilla on mahdollisuudet havaita kirjanpidosta harmaaseen talouteen liittyviä tunnusmerkkejä.  Harmaan talouden teot ovat moninaisia ja ne voivat soluttautua kaikkialle yrityksen taloustietoihin. Toisaalta asiakasyritys ei välttämättä toimita kaikkea tietoa kattavasti kirjanpitoon. Tällöin kirjanpidon ja tilinpäätöksen täydellisyyden varmistaminen voi olla haastavaa.

Harmaan talouden tunnistaminen edellyttää samansuuntaisia toimia kuin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuminen. Rahanpesulaki edellyttää, että tietyt ammattiryhmät, kuten kirjanpitäjät, tilintarkastajat ja finanssialan toimijat tuntevat asiakkaansa ja seuraavat asiakkaansa liiketoimia jatkuvasti.

Harmaan talouden torjunnassa keskeistä on asiakkaan tavanomaisen liiketoiminnan sekä rahaliikenteen tunteminen. Epäilyttävää on, jos kirjanpitovelvollinen ei anna hyväksyttävää selvitystä liiketoimien perusteesta tai varojen alkuperästä. Kirjanpidon kirjausten tulee aina perustua tositteisiin ja kirjausketjujen tulee olla aukottomia. Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva yrityksen taloudellisesta tilasta. Mikäli asiat eivät ole kunnossa tositetasolla, tämä ei toteudu. Virheelliset tai puutteelliset tilinpäätöstiedot johtavat myös siihen, että yrityksen verotusta ei ole mahdollista toimittaa oikein.

Taloushallinnon järjestelmät ovat automatisoineet monia kirjauksiin ja tilinpäätöksen laadintaan liittyviä tehtäviä. Tästä syystä kirjanpidon ja tilinpäätöksen analyyttisen tarkastelun tarve korostuu. Klassinen varoitusmerkki mahdollisesta harmaasta taloudesta on yrityksen toimiminen vuodesta toiseen nollatuloksella tai tappiolla. Yritys ei voi toimia pitkään tappiollisena ilman tulo- tai lainarahoitusta. Taustalta voi löytyä harmaata taloutta myös silloin, kun yrityksen tunnusluvut poikkeavat merkittävästi siitä, mikä on toimialalla tyypillistä.

Yksittäistapauksissa harmaan talouden teot monesti keskittyvät tiettyihin kirjanpidon tileihin ja tilinpäätöksen eriin. Harmaaseen talouteen liittyviä tapahtumia voidaan myös pyrkiä häivyttämään sisällyttämällä niitä varsinaiseen liiketoimintaan liittyvien tapahtumien joukkoon. Otetaan esiin muutamia tyypillisiä harmaan talouden tekoja.

Tuloslaskelma – Kirjanpidosta puuttuvaa myyntiä ja perusteettomia kuluja

Harmaa talous ilmenee tuloslaskelmalla tyypillisesti kirjanpidosta puuttuvana tulona tai perusteettomina kuluina.

Kirjanpidosta puuttuva tulo voi koskea esimerkiksi tiettyä maksupäätettä tai maksutapaa. Puuttuva tulo voi olla käteismyynnin pimittämistä, minkä takia on tärkeää kirjata käteisellä rahalla suoritetut maksut päiväkohtaiseen järjestykseen. Epäilyttävää on, jos yrityksellä ei ole kirjanpidon mukaan käteiskauppaa, mutta yrittäjä kuitenkin tekee jatkuvasti hankintoja yrityksen puolesta käteisellä tai tallettaa käteistä yrityksen pankkitilille. Käteisen käytön vähentyessä ja erilaisten maksutapojen lisääntyessä myös tulon salauksen toteutustavat ovat moninaistuneet. Puuttuva tulo voidaan ohjata kirjanpidon ulkopuolisille pankkitileille tai vaihtaa virtuaalivaluutaksi. Nykyään pankkitili on yhä useammin ulkomainen tili.

Perusteettomat kulut voivat muodostua esimerkiksi yksityiskuluista, vääränsisältöisistä tositteista tai kuittikauppaan perustuvista kulutositteista. Yrityksen kirjapitoon voidaan pyrkiä sisällyttämään yksityiskuluja aina ruoasta, asumisesta, ajoneuvoista, matkustamisesta ja perheen harrastuksista lähtien. Kirjanpitoon saatetaan pyrkiä sisällyttämään myös kuvitteellisia tai virheellisiä matkakuluja.  Eteen voi tulla myös tilanteita, jossa luontoisetuja ei ole ilmoitettu tai niiden arvo on ilmoitettu liian alhaisena.

Kuittikaupalla tarkoitetaan tilannetta, jossa palkkiota vastaan kirjoitetaan perusteettomia laskuja. Kuitteja ostavien yritysten kirjanpitoon saadaan kirjattua perusteettomia kuluja ja toisaalta siirrettyä varoja yrityksestä esimerkiksi pimeää palkanmaksua ja peitellyn osingon maksamista varten. Vastaan voi tulla myös tekaistuja tositteita, jotka on laadittu toisten yritysten nimissä.

Sähköisessä maailmassa perusteettomien tositteiden havaitseminen saattaa olla haastavampaa kuin paperiaikana, eikä niiden tunnistamiseen ole yksiselitteisiä keinoja. Tulisi kuitenkin pyrkiä varmistamaan, että laskuttava yritys on tosiasiassa toimiva ja rekisteröitynyt Verohallinnon rekistereihin. Joissain tapauksissa väärinkäytöksen voi havaita poikkeavien maksutapojen tai rahaliikenteen kautta. Merkki väärinkäytöksestä voi olla esimerkiksi se, jos eri laskuttajien rahat ohjautuvat samalle pankkitilille. Toisaalta laskuttajan useat pankkitilit voivat merkitä sitä, että tuloja pyritään ainakin osittain pimittämään laskuttajan kirjanpidosta.

Tase – Ulos puhallettua rahaa ja tyhjiä omaisuuseriä

Viitteitä harmaasta taloudesta voi ilmetä myös yrityksen taseesta. Epäselvyydet voivat tulla esiin tilinpäätösvaiheessa, jolloin kiinnitetään erityistä huomiota yrityksen saamisiin ja velkoihin. Täsmäytyksillä voidaan pyrkiä varmistamaan, ovatko kaikki pankkitilit ja maksutavat varmasti mukana kirjanpidossa. Erityisellä huolella on syytä tarkastella lähipiirin ja intressiyhtiöiden välisiä toimia sekä kansainvälisiä tapahtumia. Taseessa voi olla esimerkiksi yrittäjän tai ulkopuolisen tahon tekemiä sijoituksia tai muita maksuja, jotka eivät ei sovi henkilön taustaan tai tiedossa oleviin tuloihin.

Varojen nostot, joita vastaan ei ole tilikauden aikana toimitettu tositteita, kasautuvat tyypillisesti yrityksen saamisiin. Kirjanpidossa saatetaan käyttää ”kaatotilejä”, joihin selvittämättömät tapahtumat kirjataan tilikauden aikana. Tyypillisesti selvittelytili toimii selvittämättömien tapahtumien parkkipaikkana. Kyseisten tilien sisältöön tulisi kiinnittää huomiota jo tilikauden aikana. Selvittelytili tulee tyhjentää viimeistään tilinpäätöksessä. Vanhojen tapahtumien jälkikäteinen selvittäminen voi olla erityisen haastavaa.

Jotta tapahtumia voidaan kirjata saamisista yrityksen kuluksi, niihin tulee saada asianmukaiset tositteet. Mikäli rahaa on nostettu käteiseksi tai siirretty suoraan yrittäjän henkilökohtaiselle pankkitilille, tulee varmistua siitä, että tapahtumiin toimitetut tositteet liittyvät yrityksen liiketoimintaan ja ovat muuten oikeansisältöisiä.

Yrittäjän selvittämättömillä varojen nostoilla ja osakaslainoilla voi olla kytkentää harmaaseen talouteen. Nostettujen varojen käsittely osingonjakona tai osakaslainana edellyttää asianmukaisia päätöksiä ja dokumentaatiota. Osakaslaina voidaan katsoa verotuksessa osakkaan peitellyksi osingoksi, jos arvioidaan, että osakaslainalla ei ole ollut alun perinkään takaisinmaksutarkoitusta. Tämä voi tulla eteen, jos lainansaaja on maksukyvytön tai lainan määrä on suuri suhteessa lainansaajan maksukykyyn.

Toisinaan harmaan talouden teot paljastuvat velkoja tarkastelemalla. Kirjanpitoon voi kirjautua perusteetonta velkaa esimerkiksi tilanteessa, jossa kirjanpidosta puuttuvasta tulosta saatuja varoja palautetaan yritykseen käytettäväksi sen liiketoiminnassa. Palautettavat varat voidaan käsitellä virheellisesti esimerkiksi yrittäjän antamana lainana yritykselle. Vaikka varat sinänsä jäävät yritykseen, tällä kirjaustavalla osa yrityksen myynnistä jää tuloutumatta ja taseeseen kertyy perusteetonta velkaa yrittäjälle. Varat saatetaan myös myöhemmin palauttaa perusteetta yrittäjälle velan takaisinmaksuna.

Harmaan talouden tulevaisuus – digitaalista tietoa, viranomaisten tiivistyviä rivejä ja asiakasriskien hallintaa

Harmaa talous muuttaa muotoaan ja kehittyy siinä missä muukin yhteiskunta.

– Vaikka haluaisimme sanoa, ettei harmaalla taloudella ole tulevaisuutta, näin ei todennäköisesti ole. Harmaan talouden torjunta on aina ajankohtaista, jotta yhteiskunnan rattaat pyörivät tasapuolisesti, toteaa HTSY:n Marttinen.

Viranomaisille toteutetun toimintaympäristön muutoskyselyn perusteella on havaittu viitteitä siitä, että kirjanpitojen laiminlyönnit ovat lisääntymässä ja monissa tapauksissa kirjanpito laaditaan vasta valvontatoimien aikana. Samanaikaisesti asiakasriskin hallintapyrkimykset tai kiristyvä rahanpesusääntely voi johtaa siihen, että tilitoimistot, tilintarkastajat ja rahoituslaitokset valitsevat asiakkaansa aikaisempaa varovaisemmin.

Tulevaisuudessa sähköiset tilinpäätökset, pääkirjat ja jopa digitaalinen valuutta reaaliaikaistavat harmaan talouden torjuntaa.

– Teemme jatkuvasti työtä viranomaisten tietojensaannin turvaamiseksi sekä viranomaisten välisen tietojenvaihdon kehittämiseksi, kertoo Marttinen.