Ensimmäiset rakentamisilmoitukset on annettu

Heinäkuussa tuli voimaan laki, jonka nojalla rakennus­työn tilaajilla on velvollisuus ilmoittaa tietoja Verohallinnolle rakentamiseen liittyvistä urakoista ja urakoitsijoista ja yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajalla on velvollisuus ilmoittaa tietoja rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä. Tiedot on annettava Verohallinnolle kuukausittain niin kauan, kuin työtä tehdään ja lisäksi sen jälkeenkin laskutustiedoista. Urakka- ja työntekijä­tiedot annetaan eri perusteilla. Tiedonantomenettelyn avulla Verohallinto voi valvoa yritysten ja työntekijöiden verovelvollisuuksien muodostumista reaaliaikaisesti. 

Samassa yhteydessä kotitalouksille säädettiin rajoitetumpi tiedonantovelvollisuus. Yksityishenkilö on tiedon­anto­velvollinen, kun rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Yritysten tiedonantovelvollisuutta ei ole rajoitettu rakennusluvan alaisiin töihin.  

Milloin urakkatiedot ilmoitetaan?

Tiedonantovelvollisia urakkatietojen osalta ovat rakentamis­palvelua tilaavat tahot, olipa tilaajana sitten rakennuttaja, pääurakoitsija, sivu-urakoitsija tai aliurakoitsija. Kukin tilaaja ilmoittaa tiedot ostamistaan urakoista ja vuokratyövoiman käytöstä.  Ketjussa viimeisenä olevan yrityksen ei tarvitse ilmoittaa urakkatietoja, koska ei ole tilannut keneltäkään työtä. Hänestä ilmoittaa ketjun edellinen tilaaja. 

Lain mukaan urakkatietojen tiedonantovelvollisuus koskee arvonlisäverolaissa tarkoitettuja rakentamispalveluja. Arvonlisäverolain 31.3 §:n 1 kohdan mukaan rakentamis­palvelua on kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjaustyö sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttaminen. Tiedon­anto­velvollisuus koskee myös rakennustelineiden pystytys- ja purkutöitä ja työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua tai rakennus­telineiden pystytys- ja purkutyötä varten, vaikka nämä eivät ole arvonlisäverolain mukaan rakentamispalveluja. 

Tyypillisiä rakentamispalveluja ovat uudisrakentamisen ohella asunto-osakeyhtiön teettämät putki- ja sähköremontit­, julkisivuremontit, vesikaton uusiminen, rakennuksen ulko- ­ja sisäpuoliset maalaustyöt, piha-alueen ja ajoliuskojen päällystystyöt, hissin huoltotyöt sekä lämmitysjärjestelmän tai ilmanvaihto­järjestelmän säätäminen.    

Tiedot on toimitettava Verohallinnolle työmaittain. Urakkatietoja ei tarvitse antaa, jos sopimuksen vastikkeen arvo ilman arvonlisäveroa on enintään 15 000 euroa. Jos 15 000 euron raja-arvo ylittyy vasta työn aikana, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jolloin raja-arvo ylittyy.

Milloin työntekijätiedot ilmoitetaan?

Rakennustyömaan työntekijätiedot antaa päätoteuttaja. Päätoteuttaja antaa tiedot omista työntekijöistään ja työmaalla toimivien muiden urakoitsijoiden työntekijöistä. Tiedot annetaan myös itsenäisistä työnsuorittajista ja vuokratyöntekijöistä. 

Päätoteuttaja on määritelty rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksessa. Sen mukaan päätoteuttajalla tarkoitetaan rakennuttajan nimeämää pääurakoitsijaa tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa tai ­sellaisen puuttuessa rakennuttajaa itseään. Tiedonantovelvollisuus kohdistuu siten viime sijassa rakennuttajaan itseensä, jollei rakennuttaja ole nimennyt työmaalle päätoteuttajaa. 

Päätoteuttajana toimii yleensä pääurakoitsija.

Päätoteuttajalla on velvollisuus toimittaa tiedot Vero­hallinnolle yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä. Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla tehdään asetuksen soveltamisalassa tarkoitettua työtä ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja. 

Jos työn suorittaa vain yhden yrityksen työntekijät (esimerkiksi maalaus- tai muu pintakäsittelytyö), tiedonantovelvollisuutta työntekijätiedoista Verohallinnolle ei ole. Tällöinkin on kuitenkin huomattava, että tilaajan on toimitettava tieto kyseisestä maalaustyöstä urakkatietona Verohallinnolle. 

Työntekijätietoja ei tarvitse antaa, jos työmaakohtaisesti hankkeen kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa on enintään 15 000 euroa. Jos kokonaisarvo ylittää 15 000 euroa, ­pää­toteuttajan tai rakennuttajan on ilmoitettava muille ­työmaalla toimiville työnantajille, jotta nämä voivat täyttää oman tiedonantovelvollisuutensa päätoteuttajalle. 

Työntekijätietojen tiedonantovelvollisia oli 4 000 pää­toteuttajaa, jotka antoivat ilmoituksen noin 180 000 työntekijästä. Yhteisiä rakennustyömaita, joilta työntekijätiedot on ilmoitettu, oli noin 13 000 kappaletta. 

Ilmoitukset osittain puutteellisia

Verohallinto julkaisi keväällä tiedotteen, jonka mukaisesti menettelyn alkuvaiheessa (vuoden 2014 loppuun saakka) osan urakka- ja työntekijätiedoista voi antaa puutteellisina. Tiedot, jotka voidaan antaa puutteellisina, on listattu vero.fi-sivuilla ja kerrottu, miten puutteelliset tiedot merkitään.  Tiedonantovelvolliset ovat käyttäneet tätä mahdollisuutta suhteellisen paljon. Tiedot voi jättää ilmoittamatta esimerkiksi urakan arvon taikka laskutetun tai maksetun urakkasumman osalta, mikä on otettava huomioon esimerkiksi urakoiden kokonaisarvoa tarkasteltaessa. 

Osa yrityksistä on kuitenkin ilmoittanut myös muita ­tietoja puutteellisina. Annettujen ilmoitusten laatu muuten on ollut kohtuullinen. Eniten virheitä on esiintynyt työntekijöiden tiedoissa: henkilötunnus ja veronumero eivät ole ­täsmänneet. Virhe näyttää syntyneen usein siten, että kuukausi ja päivä ovat olleet väärässä järjestyksessä ulkomaisten henkilöiden syntymäajassa. 

Ulkomaisista yrityksistä on ohjattu käyttämään ilmoittamisessa ensisijaisesti suomalaista Y-tunnusta, jos sellainen on Verohallinnonasiakasrekisterissä olemassa. 

Verohallinto lähettää virheellisestä rakentamisilmoituksesta ilmoittajalle kirjallisen selvityspyynnön.

Yleisiä huomioita ilmoituksista

Vaikka ilmoitettujen tietojen määrät ovat huomattavia, tiedonantovelvollisten määrät vaikuttavat suhteellisen pieniltä. Seikkaa saattaa osittain selittää se, että osalla työmaista ei ole ollut loman vuoksi heinäkuussa toimintaa. Osaa ­selittänee se, ettei kaikilla ole vielä valmiuksia toimittaa sähköisesti tietoja Verohallinnolle, esimerkiksi siksi, että ohjelmiston kehitystyö on kesken. Osan puutteista selittänee se, ettei uusi menettely ole ollut tiedossa. Joissain tapauksissa esi­merkiksi asunto-osakeyhtiöt eivät ole voineet ilmoittaa tietoja, koska eivät ole saaneet vielä sähköisen ilmoittamisen edellyttämää Katso-tunnistetta. 

Ilmoituksista tuli noin 65 prosenttia suomi.fin verkkolomakkeella ja loput tiedostoina Ilmoitin.fi-palvelun kautta. Paljon tietoja ilmoittavat yrityksetkin antoivat ilmoituksensa verkkolomakkeella, joka varsinaisesti on suunniteltu pienille, vähän tietoja ilmoittaville yrityksille. Tämä osoittanee, että ohjelmistot eivät ole olleet valmiit. 

Yritykset ovat ilmoittaneet tiedot Verohallinnon vaatimalla tavalla sähköisesti lukuun ottamatta muutamia yksittäisiä poikkeuksia, joissa pienet asunto-osakeyhtiöt ovat tarjonneet ilmoitusta paperilla. Näissä tilanteissa asiakkaita on ohjattu sähköisten palvelujen käytössä. 

Verohallinto tehostaa edelleenkin viestintää ja sidos­ryhmäyhteistyötään. Ensisijainen tavoite on ohjata ilmoitus­velvolliset toimimaan oikein.