Ennakkoperintää rajapinnassa

Valtaosa tavallisista palkansaajista on tekemisissä vain kahden eri verokortin, eli palkan perusverokortin ja muutosverokortin kanssa. Perusverokortti muodostetaan Verohallinnon toimesta vuodenvaihteessa, ja se tulee voimaan helmikuun alusta. Verokortin tiedot perustuvat aina arvioon palkansaajan tulojen määrästä. Vuoden 2022 perusverokortin tiedot pohjautuvat lähtökohtaisesti vuoden 2020 palkkojen määrään, johon tehdään tulotasokorotus (5 % vuoden 2020 tulotietoihin). Palkansaajan tulot voivat kuitenkin olla jo muuttuneet tai palkansaajalla voi olla verokortilla huomioon otettavia vähennyksiä. Monet tarvitsevat siten myös muutosverokortin joko heti alkuvuodesta tai myöhemmin vuoden aikana.

Perusverokortin tiedot tulee toimittaa työnantajalle viime kädessä esittämällä paperinen verokortti, josta työnantaja saa tarvittavat tiedot voimassaoloajasta, ennakonpidätysprosenteista ja tulorajasta. Perusverokortin saa OmaVerosta myös pdf-tiedostona, joka on helppo toimittaa työnantajalle sähköisessä muodossa. Välttääkseen vuoden alkuun sijoittuvaa turhaa manuaalista työtä, useimmat työnantajat hakevat nykyään työntekijöiden perusverokorttitiedot Verohallinnolta suorasiirtotietoina. Työntekijöiden ei tällöin tarvitse erikseen toimittaa perusverokorttia työnantajalle ja työnantaja saa tiedot valmiiksi sähköisessä muodossa.

Muutosverokorttien tiedot on perinteisesti jouduttu toimittamaan palkansaajan toimesta joko paperiversiona tai pdf-tiedostona. Erityisesti kesken vuoden tehtyjen muutosverokorttien kohdalla palkansaajat joutuvat usein pohtimaan jo maksettujen palkkojen ja perittyjen verojen, eli niin sanottujen kertymätietojen määriä, sekä muutosverokortin toimittamista ajoissa palkanlaskentaan ennen seuraavaa palkanmaksua. Tulorekisterin myötä Verohallinnolla on nykyään mahdollisuus tarjota työntekijälle alkuvuoden kertymätiedot, joita työntekijä voi halutessaan hyödyntää tehdessään muutosverokorttia OmaVerossa. Monen palkansaajan tarvitsee siten enää arvioida loppuvuoden tulojen määrä ja mahdolliset vähennykset.

Ennakonpidätystietoja koskevan rajapintaratkaisun avulla työnantajalla on nykyään mahdollisuus hakea voimassa olevat ennakonpidätystiedot ennen jokaista suorituksen maksua. Rajapintaa käytettäessä palkansaajan ei siten enää tarvitse toimittaa perus- tai muutosverokorttia työnantajalle. Työnantaja välttyy tällöin myös verokorttien manuaaliselta käsittelyltä. Työnantajan tulee aina ohjeistaa palkansaajaa käytössä olevasta menettelystä sekä verokorttien toimittamistavoista ja -aikatauluista.

Tilasto rajapintahauista ja verokorttimuutoksista

Mikä ihmeen rajapinta ja Vero API?

Verohallinnon strategiana on jo usean vuoden ajan ollut pyrkimys vähentää osaltaan yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa. Matkaa automaattiseen ja mahdollisimman vähän yritysten työntekijäresurssia vievään ilmoittamiseen on jäljellä, mutta Verohallinto on viimeisten vuosien aikana pyrkinyt tarjoamaan entistä enemmän reaaliaikaista tietojenvaihtoa tarjoavia rajapintaratkaisuja. Työnantajat joutuvat käsittelemään paljon dataa ja antamaan suuren määrän erilaisia ilmoituksia jo pelkästään työnantajasuoritusten osalta. Erilaisten rajapintaratkaisujen on tarkoitus mahdollistaa tiedon käsittely ja ilmoitusten antaminen mahdollisimman automaattisesti työnantajan ja Verohallinnon ohjelmistojen välillä. Tavoitteena on myös tiedon laadun ja oikeellisuuden varmistaminen manuaalisten vaiheiden jäädessä minimiin.

Rajapintapalveluissa on kyse käytännössä ohjelmistorajapinnasta (API eli Application Programming Interface), jonka avulla kaksi eri ohjelmistoa pystyy välittämään tietoa keskenään automatisoidusti ja reaaliajassa. Tieto välittyy tällöin automaattisesti asiakkaan ohjelmistosta Verohallinnon järjestelmään ja takaisin. Verokorttitietojen osalta tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja voi rajapintaa käyttämällä hakea työntekijän voimassa olevat ennakonpidätystiedot reaaliaikaisesti. Tietoja voi työnantajan tarpeesta ja ohjelmistosta riippuen hakea esimerkiksi kuukausittain tai maksukohtaisesti. Työnantaja tai palkanlaskenta voi itse päättää kuinka usein rajapinnan kautta verotiedot haetaan.

Rajanpinta toimii käytännössä niin, että työnantajan käytössä oleva ohjelmisto lähettää rajapintaan pyynnön tarvittavista tiedoista, jonka jälkeen pyyntöön tulee kuittaus sen onnistumisesta sekä pyydetyt tiedot tai virheilmoituksen pyynnössä olevasta virheestä tai rajapinnan häiriöstä. Mikäli kysely palauttaa tyhjän tiedoston, työntekijälle ei ole laskettu veroprosenttia kysytylle tulolajille ja maksupäivälle. Tällöin työnantajan tulisi pyytää verokortti työntekijältä. Ennakonpidätysprosentti näkyy vastauksessa desimaaleina, eli 0,23 tarkoittaa 23 prosentin ennakonpidätystä.

Jos suorituksen maksupäivä on tammikuussa ja kuluvan vuoden voimassa olevia prosentteja ei ole käytettävissä alkaneen kalenterivuoden tammikuulle, työnantaja saa kysytylle tulon lajille edellisen kalenterivuoden 31.12. voimassa olleen ennakonpidätystiedon. Käytännössä työnantaja soveltaa tällöin työntekijän viimeisimmän voimassa olleen, eli niin sanotusti edellisvuoden verokortin veroprosenttia ilman edellisen vuoden kertymätietoja.

Rajapinnan käyttöönotossa huomioitavia asioita

Ohjelmistokehittäjille on avattu niin sanottu Vero API hiekkalaatikko, jossa ohjelmistokehittäjät pääsevät testaamaan Verohallinnon nykyisiä ja tulevia rajapintaratkaisuja. Hiekkalaatikon käyttöön ei tarvita varmennetta, mutta ohjelmistokehittäjän tulee kuitenkin rekisteröityä ohjelmistokehittäjäksi hiekkalaatikkoon. Hiekkalaatikon rajapinnat eivät palauta kyselyihin oikeaa tietoa, eivätkä ne ole yhteydessä Verohallinnon järjestelmiin. Hiekkalaatikon rajapintojen tietosisältö on kuitenkin rakenteeltaan oikea.

Ohjelmistokehittäjille on avattu niin sanottu Vero API hiekkalaatikko, jossa ohjelmistokehittäjät pääsevät testaamaan Verohallinnon nykyisiä ja tulevia rajapintaratkaisuja.

Ohjelmistojen testaamista varten on olemassa testiympäristö, johon ohjelmistokehittäjän tulee hakea testivarmenne. Testivarmenteen avulla voi testata rajapinnan kautta ilmoittamista ja tiedon vastaanottamista Verohallinnon testiympäristössä. Vero API käyttää samaa testivarmennepalvelua kuin Tulorekisteri, joten pelkkä aloitusilmoitus ja jo olemassa olevan varmennetiedoston sisällön lähettäminen Verohallinnolle saattaa riittää.

Kun ohjelmisto on valmis käyttöön, työnantajan eli käyttäjäorganisaation tulee hakea tuotantovarmenne. Jos käyttäjäorganisaation sovelluksessa on jo käytössä tulorekisterin tiedon tuottajan Web Service -varmenne, uutta varmennetta ei tarvitse hakea. Tuotantovarmennetta hakevalla organisaatiolla tulee olla suora palvelusopimus rajapintapalveluiden käyttöehtojen mukaisen asiakkaan kanssa. Mikäli ohjelmisto on tarkoitettu esimerkiksi tilitoimistojen tai muiden palveluntarjoajien käyttöön eikä suoraan ilmoitus- tai verovelvollisille, tulee käyttäjäorganisaation hakea varmenne.

Rajapinnan käytössä ja ohjelmiston suunnittelussa kannattaa huomioida erityisesti muutama seikka. Työnantajan tulee edelleen seurata verokortin tulorajan täyttymistä maksamiensa suoritusten
osalta ja soveltaa lisäprosenttia oma-aloitteisesti tulorajan täytyttyä. Rajapinnan kautta haettavat tiedot eivät vielä nykyisellään sisällä kuluneen vuoden kertymätietoja ja tietoa siitä, tuleeko ennakonpidätykseen soveltaa perusveroprosenttia vai lisäprosenttia.

Lisäksi työntekijä voi aina vaatia voimassa olevaa ennakonpidätysprosenttia korkeamman veroprosentin soveltamista. Työnantaja voi myös joutua soveltamaan kaavamaista 60 prosentin veroprosenttia, mikäli ennakonpidätystietoja ei ole mahdollista saada rajapinnan kautta ja työntekijä ei jostain syystä esitä verokorttia. Tällöin työnantajan palkkajärjestelmän olisi hyvä mahdollistaa esimerkiksi pidätysprosentin manuaalinen muuttaminen. Näitä tilanteita varten on myös hyvä huomioida, että rajapinta palauttaa aina kaikkien palkansaajien ennakonpidätystiedot uudelleen, vaikka muutoksia ei olisi tapahtunut. Ohjelmiston suunnittelussa olisikin hyvä huomioida, että manuaalisesti tallennetut tiedot eivät korvautuisi aina automaattisesti rajapinnan palauttamilla tiedoilla.

Millaisia mahdollisuuksia rajapinnat tarjoavat?

Verohallinnon vuonna 2020 tekemän arvion mukaan jopa joka neljännellä asiakkaalla veroprosentti oli liian pieni. Tulorekisterin käyttöönoton myötä Verohallinnolla on palkansaajien tulotiedot reaaliaikaisemmin käytössä, mikä mahdollistaa Verohallintoaloitteisen reagoinnin mahdollisesti käytössä olevaan liian pieneen veroprosenttiin.

Vuonna 2021 Verohallinto on alkanut ehdottaa osalle palkansaajista veroprosentin muuttamista, mikäli verokortin tuloraja vaikuttaa liian pieneltä. Mukaan on otettu joukko palkansaajia, jotka ovat ottaneet käyttöön Suomi.fi-viestit. Verokorttimuutosehdotuksesta lähetetään palkansaajalle Suomi.fi-viesti ja muodostetaan kirje, joka viedään OmaVeron postilaatikkoon. Palkansaaja voi 14 päivän ajan hyväksyä ehdotetun uuden veroprosentin perusteineen tai päivittää ehdotuksen tietoja. Jos palkansaaja ei reagoi ehdotukseen, ehdotus poistuu OmaVerosta, eikä mitään muutosta tapahdu.

Palkansaaja voi 14 päivän ajan hyväksyä ehdotetun uuden veroprosentin perusteineen tai päivittää ehdotuksen tietoja.

Käytännössä arvioinnissa verrataan Tulorekisteristä saatuja palkkatietoja palkansaajan viimeisimmän verokortin tietoihin. Tarkoituksena on saada palkansaaja tekemään verokorttimuutos, jos palkkatulot ovat olennaisesti muuttuneet tai verokortin vuosiansio poikkeaa huomattavasti tulorekisteristä saatuun tietoon perustuvan arvioidun vuosiansion määrästä. Jatkossa on myös mahdollista, että palkansaajalle tulee ehdotus verokorttimuutoksesta myös kotitalousvähennystietoja koskevan rajanpintaratkaisun kautta ilmoitetuista kotitalousvähennyksistä.

Reaaliaikaisen seurannan ja palkansaajan ohjauksen on tarkoitus kerryttää palkansaajan tuloverot ennakkoperinnän tarkoituksen mukaisesti mahdollisimman tarkasti jo suoritusten maksuvaiheessa, jotta palkansaajat välttyvät jäännösverojen ikävältä yllätykseltä.

Näkymiä ennakonpidätyksen tulevaisuuteen

Tulevaisuudessa on myös mahdollista, että Verohallinto viranomaisaloitteisesti muuttaa asiakkaan veroprosenttia tulorekisteriin ilmoitettujen palkkatietojen perusteella. Tämänkin tavoitteen tarkoituksena on verotulojen kerryttäminen mahdollisimman reaaliaikaisesti tulon maksuhetkellä, jolloin myös asiakkaiden maksukyky on yleensä parhaimmillaan. Erilaisilla suorasiirto- ja rajapintaratkaisuilla on tällöin todennäköisesti keskeinen osa ajantasaisten ennakkoperintätietojen välittämisessä suoraan työnantajalle.

Ennakkoperintään haasteita aiheuttaa kuitenkin reaaliaikaisen tiedon puute esimerkiksi vähennyksistä, ennakonkannon alaisista tuloista kuten luovutusvoitoista sekä merkittävistä muutoksista palkkatulojen määrään. Myös tulon epäsäännöllisyys esimerkiksi keikkatyöläisille ja yrittäjämäisesti toimiville asiakkaille aiheuttaa haasteita tulovirtojen ennustettavuuden näkökulmasta. Reaaliaikaisuuden tavoittelusta huolimatta eri osapuolten näkökulmasta ei ole tarkoituksenmukaista, että asiakkaan veroprosentti vaihtelisi useasti vuoden aikana.

Verohallinnon kaavailemassa tavoitetilassa palkasta toimitettava ennakonpidätys vastaa kuitenkin mahdollisimman tarkasti lopullista veron määrää jo ennakkoperintävaiheessa. Tällöin palkansaajilla on mahdollisimman vähän tarvetta muuttaa esitäytettyä veroilmoitusta tai tehdä oikaisuvaatimusta. Kun OmaVerossa ja Verohallinnon tarjoamassa rajapinnassa on jatkuvasti tarjolla mahdollisimman ajantasainen ennakonpidätysprosentti, on mahdollista päästä eroon vanhanmallisesta verokorttirumbasta. Kaiken mahdollistajana toimii tällöin Tulorekisterin ajantasaiset ja oikeasisältöiset tiedot, Verohallinnon omat tietojärjestelmät ja OmaVero sekä rajapintatyö ja data-analytiikan kehittyminen.