Satu Pätäri ja Jari Huikku: Vastuullisuusasiat tulevat työpöydälle

Mitkä ovat taloushallinnon tulevaisuuden trendit? Entä miten niihin voi valmistautua osaamistaan kehittämällä?

Näihin kysymyksiin kannattaa kysyä arvioita kahdelta professorilta, jotka opettavat työelämässä tarvittavia valmiuksia laskentatoimen opiskelijoille.

Satu Pätäri on strategiatutkimuksen ja kestävän arvonluonnin professori LUT-yliopiston kauppakorkeakoulussa Lappeenrannan-kampuksella.

Jari Huikku toimii puolestaan laskentatoimen professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Kaksikko on yhtä mieltä siitä, että kaksi taloushallintoalaan vaikuttavaa trendiä nousee ylitse muiden. Toinen niistä on odotetusti digitalisaatio, mutta myös yritysvastuuasiat tekevät vahvasti tuloaan alan ammattilaisten agendalle.

Vastuullisuus osaksi talousraportointia?

Taloushallintoalaa on jo jonkin aikaa puhuttanut, siirtyykö yritysvastuusta raportointi jollakin aikavälillä osaksi talousraportointia. Pätärin mielestä keskustelu on paikallaan, onhan kyse raportoinnin ammattilaisista.

– Taloudellinen vastuu on yksi yritysvastuun ulottuvuuksista. Taloushallinnon ammattilaisten kannattaa olla ilman muuta mukana vastuullisuusraportoinnin kehittämisessä ja olla vaikuttamassa, miten ja kuka sitä tulevaisuudessa tekee.

Myös Huikku uskoo, että yritysvastuuasiat tulevat koko ajan enemmän taloushallinnon ammattilaisten työpöydälle, sillä he käsittelevät jo nyt tähän liittyvää taloudellista dataa.

– Yritysvastuuta kuvataan paljon myös ei-rahamääräisellä datalla, mutta sitäkin saadaan taloushallinnon käyttämistä raportointijärjestelmistä. Siksi on luontevaa, että taloushallinto osallistuu myös ei-rahamääräisen datan raportointiin.

Huikun mielestä ei-rahamääräisten asioiden mukaantulo edellyttää taloushallinnolta entistä parempaa ymmärrystä yrityksen liiketoiminnasta ja prosesseista.

– Ei riitä, että ymmärtää vaikkapa tuloslaskelma-, tase- ja rahoituslaskelmaerät. Niiden lisäksi on hahmotettava laajemmin toimintaympäristöä yrityksen sisällä ja ulkopuolella.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen professori Jari Huikku.

Raportointiin odotettavissa tiukennuksia

Vapaaehtoisuuteen perustuva yritysvastuuraportointi on ollut kirjavaa, mutta käytäntöjä on pyritty yhtenäistämään. Mukaan on tullut myös velvoittavaa normistoa.

EU:n tilinpäätösdirektiivin myötä suuret yleisen edun kannalta merkittävät yhtiöt – listayhtiöt, luottolaitokset ja vakuutusyhtiöt – ovat joutuneet jo muutaman vuoden raportoimaan yritysvastuukysymyksistä.

Suomalaisille valtionyhtiöille on laadittu puolestaan omat raportointiohjeensa vastuullisuudesta.

Myös vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin sitoutuneet sijoittajat ovat asettaneet sijoituskohteilleen erilaisia raportointivelvoitteita.

EU:n tilinpäätösdirektiivin myötä suuret yleisen edun kannalta merkittävät yhtiöt ovat joutuneet jo muutaman vuoden raportoimaan yritysvastuukysymyksistä.

Pätäri arvioi, että velvoitteet yritysvastuuraportoinnista tiukkenevat ensin suurilla yrityksillä. Pk-yrityksiltä tuskin voidaan odottaa yhtä laajoja ja kattavia raportteja, sillä siihen niillä ei ole riittäviä resursseja.

– Nähtäväksi jää, kuinka pieniin yrityksiin raportointivelvoitteet lopulta ulottuvat. On kuitenkin syytä varautua siihen, että jossain vaiheessa nämä asiat koskettavat varsin laajaa osaa yrityksiä ja miettiä, mitä raportointi tarkoittaisi käytännössä.

Normisto jatkuvassa muutoksessa

Satu Pätärin mukaan seurattavaa riittää myös siksi, että yritysvastuuraportointia koskeva normisto ei ole vielä vakiintunut. Tällä hetkellä yleisimmin käytetään kansainvälistä GRI-standardia, mutta sekin on jatkuvassa muutoksessa.

– Raportoinnin harmonisointiin tulee koko ajan uusia suosituksia ja ehdotuksia, mitä asioita tulisi huomioida ja miten. Kouluttautuminen ja ajan hermolla pysyminen on siksi tärkeää.

Raportoinnin harmonisointiin tulee koko ajan uusia suosituksia ja ehdotuksia, mitä asioita tulisi huomioida ja miten.

Tiettyjä yritysvastuuseen liittyviä asioita voidaan mitata rahallisesti tai muuten eksakteilla luvuilla. Esimerkiksi jonkin tuotantolaitoksen hiilidioksidipäästöt määritellään tonneina.

Sen sijaan etenkin sosiaalisen vastuun mittaaminen on usein hankalampaa.

– Ensin on määriteltävä, mitä yrityksen sosiaaliseen vastuuseen ylipäätään luetaan ja ketkä ovat sidosryhmiä, joiden näkökulmasta vastuullisuutta tulisi mitata. Eteen tulee väistämättä arvokysymyksiä, Pätäri pohtii.

Digitalisaatio muuttaa työnkuvia

Professorit seuraavat tiiviisti taloushallinnon digitalisoitumista, jotta opetus ja tutkintosisällöt pystyvät vastaamaan toimialan muuttuviin vaatimuksiin.

Pilvipalvelut, ohjelmistorobotiikka ja tekoäly ovat jo yhä useamman tilitoimiston arkea. Jari Huikun mukaan digitaalinen kehitys vain vauhdittuu tulevina vuosina. Se muuttaa taloushallinnon ammattilaisten työnkuvaa.

– Fokus siirtyy entistä enemmän tietojen analysointiin, esimerkiksi data-analytiikkaan. Sen avulla saadaan tarkempi kuva nykytilanteesta, mutta se myös parantaa tulevan ennustamista, Huikku toteaa.

Fokus siirtyy entistä enemmän tietojen analysointiin.

Hänen mukaansa yhä useammat yritykset haluavat vuositason budjetin rinnalle rullaavan ennustamisen, sillä se tarjoaa joustavuutta perinteisiin budjetoinnin prosesseihin verrattuna. Rullaavassa ennustamisessa tilannepäivitys tehdään esimerkiksi kolmen kuukauden välein, mutta liiketoiminnan tarpeista riippuen se voidaan laatia useamminkin.

– Rullaavan ennustamisen avulla yritys pystyy reagoimaan vastaan tuleviin haasteisiin nopeasti. Päivitettyjen lukujen on oltava koko ajan johdon käden ulottuvilla paikasta ja ajasta riippumatta, Huikku sanoo.

Satu Pätäri on strategiatutkimuksen ja kestävän arvonluonnin professori LUT-yliopiston kauppakorkeakoulussa Lappeenrannan-kampuksella.

Raportoinnilta vaaditaan nopeutta ja selkeyttä

Myös Satu Pätäri korostaa, että taloushallinnon on pystyttävä entistä nopeatempoisempaan raportointiin. Sitä edellyttävät toimintaympäristön nopeat muutokset, joista koronapandemia antoi monella toimialalla kouriintuntuvan muistutuksen.

– Viikon vanhat luvut eivät enää riitä. Pitää saada entistä enemmän arviota nykyhetkestä ja tulevasta.

Pätäri huomauttaa, että taloushallinnon on pystyttävä jatkossa tuottamaan ad hoc -pohjalta ja nopealla aikataululla raportteja mitä moninaisemmista asioista. Se voi kasvattaa taloushallinnon kiireitä ja stressitasoa. Toisaalta se tuo vaihtelua ja uudenlaisia haasteita controllerien ja kirjanpitäjien työhön.

Huikun mielestä myös datan visualisointiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, jotta numerot saadaan avautumaan nopeasti esimerkiksi yrityksen johdolle.

– Kiireinen toimitusjohtaja haluaa plärätä raportin nopeasti läpi ja saada alle minuutissa oleellisen tiedon. Piirakoita ja käyriä on toki näytetty maailman sivu, mutta nyt selkeän grafiikan tarve kasvaa entisestään.

Piirakoita ja käyriä on toki näytetty maailman sivu, mutta nyt selkeän grafiikan tarve kasvaa entisestään.

Huikun mukaan Power BI:n kaltaiset uudet työkalut tarjoavat visualisointiin hyvät mahdollisuudet. Esimerkiksi liikenne­valoväreillä voidaan kertoa, että vihreällä merkityissä asioissa edetään suunnitellusti, kun taas punaisella hehkuvat vaativat toimenpiteitä.

Opiskelijoilla riittää vientiä työmarkkinoilla

Osana työelämän osaamistarpeiden kartoitusta Aalto-yliopiston laskentatoimen laitos tekee asiasta kyselyjä alumneille. Jari Huikun mukaan saadun palautteen perusteella on aloitettu esimerkiksi data-analytiikan ja riskienhallinnan kurssit.

– Kestävän kehityksen teemat ovat olleet jo jonkin aikaa kovasti tapetilla. Yhä yleisempiä ovat myös yrityksille tehtävät gradutoimeksiannot, joissa pääsee pureutumaan johonkin käytännön ongelmaan. Samalla pidetään kuitenkin mielessä, että kyse on aina akateemisista opinnäytteistä.

Yhä yleisempiä ovat yrityksille tehtävät gradutoimeksiannot, joissa pääsee pureutumaan johonkin käytännön ongelmaan.

Huikun mukaan maisterivaiheen opinnoissa käytännön­läheisyyttä lisäävät niin sanotut Capstone-kurssit. Niissä opiskelijat ratkaisevat pienryhmissä yritysten todellisia liiketoiminta­haasteita muutaman kuukauden projektissa. Lopuksi he esittävät työnsä yrityksen johdolle.

Huikun mukaan laskentatoimen opiskelijat saavat muutenkin hyvin tuntumaa työelämään, sillä lähes kaikki tekevät töitä opintojen ohella.

– Näyttää siltä, että laskentatoimen opiskelijat suorastaan revitään vähintään osa-aikaisiin töihin opintojen alkumetreiltä lähtien. Tässä on sekä hyvää että huonoa. On hyvä, että opiskelijat saavat työkokemusta. Samaan aikaan on kuitenkin oltava tarkkana, etteivät opinnot viivästy tai keskeydy kokonaan.

Viekö digitalisaatio alalta työpaikkoja?

Huikun tavoin myös Pätärin opiskelijoilla on vientiä työmarkkinoilla, mutta miten professorit arvioivat yleisemmin alan työvoimatilanteen kehitystä? Viekö digitalisaatio töitä kirjanpitäjiltä ja palkanlaskijoilta?

– On varauduttava siihen, että kaikille alalla työskenteleville ei välttämättä riitä ainakaan nykymuotoisia töitä. Työaika kohdentuu tulevaisuudessa enemmän automaattisten järjestelmien valvontaan, tietojen analysointiin ja asiakkaiden konsultointiin, Huikku sanoo.

Pätäri on työllisyyden suhteen optimistisempi.

– Uskon, että ala pystyy uudistumaan ja löytämään osaajille uusia tehtäviä. En pidä työpaikkakatoa todennäköisenä.

Uskon, että ala pystyy uudistumaan ja löytämään osaajille uusia tehtäviä.

Samaan hengenvetoon Pätäri kuitenkin huomauttaa, että työelämässä menestyminen edellyttää osaamisen jatkuvaa päivittämistä ja positiivista suhtautumista muutokseen.

Hän ennustaa, että ammatilliset rajat taloushallintoalan sisällä saattavat hämärtyä. Esimerkiksi perinteinen jako kirjanpitäjän ja controllerin tehtäviin ei ehkä tulevaisuudessa ole enää yhtä selvä.

Nuoret arvostavat työn monipuolisuutta

Pätärin mukaan keskustelu taloushallintoalan muutoksesta on kiirinyt hyvin alan opiskelijoiden korviin. Hänen arvionsa mukana taloushallintoalan maine on parantunut.

– Tarve hallita laskentatoimen perusasioiden ohella myös analytiikkaa, liiketoimintaosaamista, tietotekniikkaa ja vastuullisuusasioita on lisännyt kiinnostusta alaa kohtaan. Nyt on kiinni yrityksistä, pystyvätkö ne vastaamaan nuorten odotuksiin.

Nyt on kiinni yrityksistä, pystyvätkö ne vastaamaan nuorten odotuksiin.

Pätärin mukaan opiskelijat arvostavat työtä, joka on monipuolista ja merkityksellistä.

– Sekin on tärkeää, että pystyy vaikuttamaan, mitä tekee ja missä.

Huikku sanoo, että uusien osaajien löytäminen taloushallinto­alalle ei ole tulevaisuudessa itsestään selvää. Alan on pidettävä huolta siitä, että kiinnostavia ja haastavia tehtäviä riittää.

– Taloushallinnon imago ei ole paras mahdollinen opiskelijoiden keskuudessa, sillä varsinkin työuran alussa rutiininomaisia töitä voi olla paljon.

Huikun mukaan perusjuttuihin kuuluu järkevä palkkataso. Hänestä alan palkkatason on syytä olla kilpailukykyinen esimerkiksi rahoitus- ja insinöörialoihin verrattuna.

– Opiskelijoiden valintoihin vaikuttavat myös työn ja yksityiselämän tasapaino sekä etenemismahdollisuudet, Huikku lisää.