Konkurssi­asiamies Terhi Maijala: Aikainen reagointi voi pelastaa kon­kurssilta

Vireille pantujen konkurssien määrä kasvaa yleensä taloudellisesti epävarmoina aikoina, eivätkä viimeksi kuluneet kuukaudet ole tehneet tässä poikkeusta.

Syyskuun alussa konkurssiasiamiehenä aloittanut Terhi Maijala on seurannut tilanteen kehitystä huolestuneena.

– Viime syksyyn verrattuna konkurssien määrä on noussut noin kolmanneksen. Taloustilanteen heikkenemisellä on iso vaikutus yritysten toimintakykyyn, Maijala sanoo.

Suomessa asetettiin 1945 yritystä konkurssiin vuonna 2021. Yrityssaneerauksia aloitettiin vuoden aikana 221 kappaletta.

Koronapandemia runteli etenkin monia palvelualoja, mutta pelättyä konkurssiaaltoa ei nähty. Heti perään iskeneet kustannusten nousu ja Ukrainan sodan aiheuttama talouden epävarmuus uhkaavat nyt kuitenkin ajaa yhä useampia yrityksiä ahdinkoon.

Talousongelmiin puututtava ajoissa

Maijalan mielestä on äärimmäisen tärkeää, että yrityksen mahdollisiin kannattavuusongelmiin ja maksukyvyn heikkenemiseen herätään ajoissa.

Yrityksen taloushallintoon ja talouden seurantaan on syytä panostaa, käyttää asiantuntijoita ja reagoida hälytysmerkkeihin ajoissa.

– Taloushallintoa hoitavien näkemykset ovat tärkeitä. Talou-dellisesti vaikeammat ajat korostavat entisestään talousseurannan merkitystä.

Maijala huomauttaa, että mitä aiemmin korjaavia toimia yrityksen talouden tervehdyttämiseksi aletaan tehdä, sitä paremmat mahdollisuudet on selvitä vaikeuksien yli.

– Toivottavasti talousongelmiin lähdetään hakemaan apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Maksutonta neuvontaa yrityksille tarjoaa esimerkiksi ELY-keskuksen Yrittäjän talousapu. Myös oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnat auttavat pienimuotoista yritystoimintaa harjoittavia ammatin- ja elinkeinonharjoittajia.

Saneeraus pitää elinkelpoisen yrityksen hengissä

Konkurssissa maksukyvyttömän yrityksen varat ja velat selvitetään. Yrityksen omaisuuden realisoinnista saadut varat käytetään velkojen maksuun, ja yrityksen toiminta päättyy.

Saneerausmenettelyn tarkoituksena on sen sijaan tervehdyttää taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen jatkamiskelpoinen toiminta ja saada aikaan velkojen järjestely.

Saneerausta ei voida aloittaa, jos yritys on maksukyvytön, eikä saneerausohjelma todennäköisesti korjaisi tilannetta kestävällä tavalla.

Tässäkin on ratkaisevaa, että saneerausta haetaan ajoissa. Lisäksi on oltava realistinen näkymä siihen, miten liiketoiminta muutetaan kannattavaksi ja saneerausohjelman mukaisen leikkauksen jälkeiset velat pystytään maksamaan takaisin.

– Yritystoiminnan tervehdyttäminen saneerausmenettelyn kautta on hyvä vaihtoehto, sillä silloin yritys pysyy toiminnassa ja työpaikkoja säilyy. Se on yhteiskunnankin kannalta parempi ratkaisu.

Heinäkuussa astui voimaan säännökset varhaisesta saneerausmenettelystä. Sen aloittamisen edellytyksenä on, että menettelyyn hakeutuvalla yrityksellä on riski ajautua maksukyvyttömyyteen, mutta se ei vielä ole maksukyvytön.

– Toivottavasti lakimuutos kannustaa omalta osaltaan hakeutumaan saneerausmenettelyyn aiemmin.

Pitkä ura yritysjuridiikan parissa

Maijala on työurallaan perehtynyt yritystoimintaan ja siihen liittyvään juridiikkaan monesta eri näkökulmasta. Hän valmistui vuonna 1996 Helsingin yliopistosta juristiksi ja työskenteli ensimmäiset vuodet asianajotoimistossa, jossa yhtiö- ja sopimusoikeuden ohella työhön kuuluivat konkurssipesien hoito ja perintäasiat.

2000-luvun alkupuolella Maijala siirtyi Tapiolaan eli nykyiseen LähiTapiolaan hoitamaan yritysten vastuuriskeihin ja vakuuttamiseen liittyviä asioita.

Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) Yritykset ja yhteisöt -tulosalueen oikeudellisen yksikön päälliköksi hän siirtyi vuonna 2015.

Maijalan johtaman yksikön tehtävät PRH:ssa kehittyivät hänen aikanaan valvontapainotteiseksi. Henkilöstömääräkin kasvoi 20 työntekijästä 50:een, kun säätiöiden ja tekijänoikeusjärjestöjen toiminnan valvonnan ohella myös tilintarkastusvalvonta tuli yksikön vastuulle.

Tilinpäätösten karhuaminen iso urakka

Työllistävin tehtävä oli kuitenkin valvoa tilinpäätösten toimittamista kaupparekisteriin.

Maijalan aikana PRH alkoi karhuta tehostetusti tilinpäätöksiä niiltä yrityksiltä, joilta tilinpäätöksen toimittaminen oli viivästynyt yli vuoden tilikauden päättymisestä.

– Tilanne ei ole tasavertainen, jos osa yrityksistä toimittaa tilinpäätöksensä ja osa ei, Maijala perustelee.

Kehotuskirjeitä lähti tuhansille osakeyhtiöille ja osuuskunnille. Samalla muistutettiin, että yritys voidaan poistaa kaupparekisteristä, jos tilinpäätöstä ei toimiteta annettuun määräaikaan mennessä.

Kaupparekisterissä myös tehtiin suursiivous. Sieltä poistettiin iso joukko elinkeinoharjoittajia, jotka eivät olleet tehneet kaupparekisteri-ilmoitusta kymmeneen vuoteen ja olivat verohallinnon mukaan toimimattomia.

Maijalan mukaan nykyiset keinot tilinpäätöstietoja panttaavia yrityksiä vastaan ovat kuitenkin varsin kankeat. Helpotusta tähän on tuomassa eduskunnassa oleva lakiuudistus, jonka myötä kaupparekisteri-ilmoitusten laiminlyönnistä ja myöhässä rekisteröitävistä tilinpäätöksistä voitaisiin määrätä seuraamusmaksu.

Taloustiedon läpinäkyvyys tärkeää

Myös konkurssiasiamiehen näkökulmasta yritysten taloustiedon läpinäkyvyys on tärkeää. Tilinpäätöksen puuttuminen julkisesta rekisteristä on hälytysmerkki yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Toki syitä tilinpäätöksen rekisteröimättä jättämiseen voi olla monia.

– Tilinpäätöstieto on tärkeää tietoa yrityksen sidosryhmille, rahoittajille, viranomaisille ja sopimuskumppaneille.

Maijala huomauttaa kuitenkin, että PRH valvoo vain tilinpäätösten toimittamista, ei niiden sisältöä.

– Tässä voisi auttaa pitkään vireillä ollut taloudellisen tiedon digitalisointihanke, jonka myötä tilinpäätöstieto tulisi laatia ja toimittaa sähköisesti. Se parantaisi valvontamahdollisuuksia ja tietojen hyödynnettävyyttä.

Valvojan uskallettava käyttää valtuuksiaan

Maijalan työtä konkurssiasiamiehen toimistossa ja PRH:ssa yhdistää se, että molemmat ovat viranomaisvalvontaa.

– Valvontatehtävät ovat oma erityisalueensa. Työ vaatii kovaa toimintavalmiutta, sillä valvonnassa tulee eteen tilanteita, joissa joudutaan puuttumaan toisten ihmisten tekemiseen.

Maijalan mielestä on ehdottoman tärkeää, että valvoja toimii, jos säännösten puitteissa ei ole toimittu. Muuten valvonnalla ei ole vaikuttavuutta.

– Valvojalla on oltava valmius ja rohkeutta käyttää laissa säädettyjä toimivaltuuksia.

Konkurssiasiamiehen toimistossa on kymmenen työntekijää. Iso osa työstä on erilaisten toimenpidepyyntöjen ja ilmiantojen selvittelyä. Samalla tulisi kuitenkin jäädä myös oma-aloitteiseen valvontaan, joka perustuu suunnitelmallisesti tehtyihin riskiarvioihin.

– Resurssit ovat rajalliset, joten näiden asioiden välillä on tasapainoteltava. Viranomaisen on reagoitava sille tehtyihin toimenpidepyyntöihin, mutta toisaalta vaikuttavaa valvontaa pystyy tekemään vain silloin, kun sitä tehdään suunnitelmallisesti.

Viisivuotisen toimikautensa tavoitteita Maijala ei lähde vielä paaluttamaan. Hän on syksyn aikana kerännyt tietoja ja havaintoja, joiden pohjalta toimistossa keskustellaan tulevista painopisteistä ja päätetään niistä yhdessä.

– Keskeisintä on maksukyvyttömyysjärjestelmän eli konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyjen luotettava ja tehokas toiminta, Maijala sanoo.

Pesänhoito Suomessa osaavissa käsissä

Konkurssiasiamiehen keskeisiin tehtäviin kuuluvat hyvän pesänhoitotavan ohjaaminen ja kehittäminen.

Toimenpidepyyntöjä pesänhoitajan toimista tulee keskimäärin 25–30 vuodessa. Viime vuonna niitä tuli vain 15.

– Suhteutettuna konkurssien määrään toimenpidepyyntöjä tulee vähän. Se kertoo omalta osaltaan, että pesänhoito on Suomessa osaavien ammattilaisten käsissä.

Maijalan mukaan valtaosa ilmiannoista tulee konkurssiin asetettujen yritysten edustajilta, jotka ovat esimerkiksi tyytymättömiä yrityksen omaisuuden myynnistä saatuihin kauppahintoihin.

Suurin osa toimenpidepyynnöistä ei johda valvontatoimenpiteisiin. Jos selvityskynnys kuitenkin ylittyy, konkurssiasiamies pyytää pesänhoitajalta selvitystä ja kerää muita tarvittavia tietoja.

Konkurssiasiamies voi määrätä tehtäväksi konkurssipesän hallinnon, tilien ja toiminnan erityistarkastuksen. Jos väärinkäytöksiä tai laiminlyöntejä havaitaan, pesänhoitajan vapauttamista tehtävistään voidaan vaatia tuomioistuimessa.

– Tämä on kuitenkin harvinaista. Viime vuonna tällaisia tapauksia oli vain yksi.

Talousrikoksia torjutaan yhteistyöllä

Konkurssiasiamiehen iso tehtäväkenttä on myös konkursseihin liittyvän talousrikollisuuden torjunta. Siinä tärkeimmät työkalut ovat velallisen erityistarkastuksen teettäminen ja julkisselvitys.

Jälkimmäinen tarkoittaa konkurssimenettelyn jatkamista valtion varoilla. Tällöin velallisen konkurssia edeltävää toimintaa voidaan selvittää varattomassakin konkurssipesässä. Tuomioistuimen määräyksellä tehtävään julkisselvitykseen liittyy yleensä epäily rikoksesta.

Maijalan mukaan vaativissa talousrikoksissa pesänhoitajilla ja konkurssiasiamiehen toimistolla on toimiva yhteistyömalli rikosprosessin tehostamiseen.

Osana harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta-ohjelmaa on myös otettu käyttöön tutkintapyyntömalli pesänhoitajien työn avuksi. Malli on laadittu yhteistyössä poliisin ja Syyttäjälaitoksen kanssa.