Selkoa OmaVeroon – maksujen ja palautusten käyttö

Taloushallintoliiton Kirjanpidon ja verotuksen asiantuntijaryhmän kauden 2017–2018 tavoitteisiin kuului selvitellä niitä ongelmia, joita on koettu Verohallinnon tarjoaman käyttöliittymän eli OmaVero-palvelun käytössä.

Ongelmien selvittämiseksi lähetimme jäsentoimistoille kyselyn, jossa pyysimme ongelmallisimmiksi koettuja käyttötapauksia. Saimmekin vastaukseksi suuren joukon huolella dokumentoituja tapauskuvauksia. Toki entuudestaan oli jo tiedossa, että OmaVero-palvelu ei tarjoa vastaavaa tiliotemaista näkymää tapahtumille kuin aiempi Verotili-järjestelmä. Teimme koosteen tapauksista ja lähdimme selvittämään saatuja tapauksia yhdessä Verohallinnon kanssa.

Tapauskuvaukset ilmensivät hyvin sitä, miten hankalasti maksujen ja palautusten käyttö on ylipäätään hahmotettavissa. Maksuilla on eri viitteet ja viitteillä tehdyt maksut kohdentuvat omilla erityisillä tavoillaan verojen suorituksiksi. Lisäksi yrityksillä on valittavina kolme erilaista palautusrajaa, jotka kohtelevat omia maksuja ja palautuksia vielä eri tavoin. Tuloveroille sen sijaan palautusrajaa ei voi asettaa lainkaan.

Tapauskuvaukset ilmensivät hyvin sitä, miten hankalasti maksujen ja palautusten käyttö on ylipäätään hahmotettavissa.

Pääosin ongelmatilanteiden aiheuttajana näissä käsitellyissä tapauksissa oli maksujen ja palautusten käyttöjärjestys. Asiaa vaikeuttaa se, miten tapahtumat ja maksujen käyttö ovat OmaVerossa hahmotettavissa. Tästä syystä haluamme tarjota tämän kokoavan tekstin siitä, miten maksuja ja palautuksia käytetään OmaVero-palvelussa esitettävien verojen suorituksiksi yleisimmissä tilanteissa. Lehden numerossa 5/2018 haluamme viestiä erityisesti sitä, että tapahtumien täsmäyttämisessä ja kirjanpitokäsittelyssä kannattaa keskittyä olennaiseen.

Jäsentoimistoilta saadun palautteen joukosta poimimme myös joukon hyviä kehitysehdotuksia, jotka välitimme Verohallintoon. Näistä jäljempänä.

Maksujen ja palautusten käyttö perustuu veronkantolakiin

Käytännössä OmaVero-palvelussa käsiteltävien maksujen ja palautusten toimintalogiikka perustuu veronkantolain säännöksiin, jotka kiistämättä ovat erittäin vaikeaselkoisia.

Nykyinen veronkantolaki tuli voimaan 1.1.2017, kun Verohallinnon laajan järjestelmäuudistuksen yhteydessä otti käyttöön OmaVero-palvelun. Lakiin on nyt tehty kaksi muutosta ja niiden lisäksi on ehditty jo säätää uusi veronkantolakikin, joka odottaa näin valmiina käyttöönottoa. Se tapahtuu marraskuussa 2019.

Veronkantolain uudistukset noin puolentoista vuoden ajalta ovat seuraavat:

Nykyinen veronkantolaki (L 769/2016)

• Voimaan 1.1.2017
• Verotilistä siirryttiin nykyiseen OmaVero-palveluun

Veronkantolain muutos (L 52/2017)

• Voimaan 1.11.2017
• Tarvittavat muutokset yhteisöjen ja yhteisetuuksien ennakonkannon uudistuksessa
• Yhteisöjen ja yhteisetuuksien tuloverot (ennakot ja jäännösverot) otettiin OmaVero-palveluun
• Ryhdytään soveltamaan yksityisten liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä henkilöyhtiöiden yhtiömiesten ennakonkannossa 1.11.2018

Veronkantolain muutos (L 12/2018)

• Voimaan 1.5.2018
• Yhteisöjen ja yhteisetuuksien tuloverojen maksuviitteellä tehdyt maksut kohdentuvat vanhentumisjärjestyksen sijaan eräpäivien mukaisessa järjestyksessä

Uusi veronkantolaki (11/2018)

• Voimaan 1.11.2019
• Korvaa nykyisen veronkantolain (L 769/2017)

Veronkantolain keskeisiä kohtia käytännön kirjanpitotyön kannalta ovat lain 2 ja 4 luvut, joissa säännellään maksujen käyttämistä verojen suoritukseksi.

Eri veroille on omat maksuviitteensä ja samoin säännöt, miten maksut kohdentuvat verojen suorituksiksi.

Maksuviitteet ja maksujen käyttö

Eri veroille on omat maksuviitteensä ja samoin säännöt, miten maksut kohdentuvat verojen suorituksiksi. Maksut käytetään ensin viitteen mukaisen verolajin verojen suorituksiksi ja sen jälkeen ylijäämää maksusta voidaan käyttää verolajirajan yli myös muille veroille. Asiakasviitteellä tehtyä maksua ei kuitenkaan käytetä tiettyyn yksittäiseen verolajiin vaan kaikille erääntyneille veroille.

Keskeisimmät maksuviitteet ovat

• Oma-aloitteisten verojen maksuviite
• Tuloveron maksuviite
• Asiakasviite

Oma-aloitteisten verojen maksuviite

Tehty maksu kohdentuu erääntyneille oma-aloitteisille veroille niiden vanhentumispäivän mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan.

Jos oma-aloitteisilla veroilla on sama eräpäivä, maksu käytetään seuraavassa järjestyksessä:

• Ennakonpidätys palkoista
• Työantajan sairausvakuutusmaksu
• Arvonlisävero

Mikäli oma-aloitteisten verojen maksuviitteellä tehtyä maksua jää yli, sitä käytetään:

• Ulosotossa oleviin oma-aloitteisiin veroihin

Maksukuukauden viimeisenä päivänä maksua käytetään:

• Ensin maksujärjestelyssä oleviin oma-aloitteisiin veroihin ja sen jälkeen
• Muihin erääntyneisiin veroihin, kuten yhteisön tuloveroon.

Tuloverojen maksuviite

Yhteisöjen ja yhteisetuuksien tuloverojen viitteellä tekemä maksu käytetään:

• ns. perusennakoille
• lisäennakolle
• jäännösverolle

Maksut kohdentuvat tuloveroille eräpäiväjärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan (veronkantolain 24 a § 2 mom.). Maksu ei siis kohdistu esimerkiksi tietylle ennakon erälle, vaan koko tuloveroon, jonka ennakot ja jäännösverot muodostavat.

Tuloveron viitteellä tehdyn maksun käyttöjärjestys poikkeaa oma-aloitteisten verojen viitteellä tehdyn maksun käyttöjärjestyksestä. Oma-aloitteisten veron viitteellä tehdyn maksun käyttöjärjestys perustuu veron vanhentumisjärjestykseen. Tuloveron viitteellä tehdyn maksun käyttöjärjestys perustuu puolestaan eräpäivien mukaiseen järjestykseen.

Mikäli kaikkia tuloveron viitteellä tehtyjä maksusuorituksia ei tarvita tuloverojen suorituksiksi, ylijäämää voidaan käyttää heti mahdollisiin maksujärjestelyssä oleviin tuloveroihin ja sitten ulosotossa oleviin tuloveroihin. Mikäli maksua riittää vielä tämänkin jälkeen, sitä käytetään muiden verolajien erääntyneisiin veroihin (esimerkiksi arvonlisäveron) niiden vanhentumispäivän mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan.

Asiakasviite

Asiakasviitteellä voi maksaa vain erääntyneitä veroja. Yritys ei voi valita, mille erääntyneille veroille asiakasviitteellä tehty maksu käytetään. Maksuja käytetään erääntyneille veroille seuraavaksi kerrottavalla tavalla.

Asiakasviitteellä tehtyä maksua käytetään seuraaville erääntyneille veroille:

• Arvonlisävero
• Ennakonpidätys palkoista
• Työantajan sairausvakuutusmaksu
• Yhteisön ja yhteisetuuksien tulovero.

Maksua käytetään näille mainituille veroille niiden vanhentumishetken mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Samana päivänä vanhentuviin veroihin maksu käytetään eräpäivien mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Jos maksut erääntyvät samana päivänä, maksu käytetään ensin tuloverolle, sitten ennakonpidätyksille ja sairausvakuutusmaksulle ja näiden jälkeen arvonlisäverolle.

Esimerkki:
Osakeyhtiölle määrätty jäännösvero 5 000 euroa vuodelta 2017 erääntyy maksettavaksi 25.11.2018. Se vanhenee 31.12.2023⁽*. Yhtiö ilmoittaa 12.11.2018 maksettavaksi arvonlisäveroa 3 000 euroa syyskuulta 2018. Se vanhenee myös 31.12.2023. Yhtiö maksaa veroja asiakasviitteellä 4 000 euroa vasta 10.12.2018. Maksusta 3 000 euroa käytetään ensin erääntyvälle arvonlisäverolle ja 1 000 euroa jäännösverolle.

*Julkinen saatava – kuten vero – vanhentuu viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on määrätty tai maksuunpantu, ja muussa tapauksessa sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on erääntynyt. (L 706/2007)

Mikäli maksua jää yli, sitä käytetään mahdollisiin maksujärjestelyssä oleviin veroihin ja sitten ulosotossa oleviin veroihin. Niiden jälkeen maksua käytetään muihin kuin edellä mainittuihin erääntyneisiin veroihin – aikaisintaan kuitenkin maksukuukauden viimeisenä päivänä.

Negatiivinen arvonlisävero

Kun verokauden ostoista vähennettävät arvonlisäverot ovat myynneistä suoritettavia veroja suuremmat, erotuksesta muodostuu negatiivista – palautettavaa – arvonlisäveroa. Tätä palautettavaa veroa voidaan käyttää yritykselle erääntyneiden verojen suoritukseksi.

Negatiivisesta arvonlisäverosta aiheutunutta palautusta käytetään samassa järjestyksessä kuin oma-aloitteisten verojen maksuviitteellä tehtyjä maksuja. Palautusta käytetään ensin oma-aloitteisiin veroihin seuraavassa järjestyksessä:

• Ennakonpidätys palkoista
• Työantajan sairausvakuutusmaksu
• Arvonlisävero

Palautus on käytettävissä verojen suoritukseksi sinä päivänä, jona arvonlisäveroilmoitus on annettu, mutta aikaisintaan kuitenkin verokautta seuraavan kuukauden yleisenä eräpäivänä.

Esimerkki:
Arvonlisäveron palautus tammikuulta on käytettävissä aikaisintaan 12.2.

Palautus on käytettävissä verojen suoritukseksi, vaikka palautuksen perusteiden ja oikeellisuuden varmistaminen jäisikin Verohallinnon käsittelyyn.

Esimerkki:
Osakeyhtiön arvonlisäveron palautus tammikuulta on 10 000 euroa ja palkoista toimitettava ennakonpidätys ja maksettava sosiaaliturvamaksu yhteensä 6 000 euroa. Yritys ainoastaan ilmoittaa tammikuun arvonlisäverotiedot ja työantajasuoritukset 12.2. eikä tee maksusuoritusta. Arvonlisäveron palautuksesta 6 000 euroa käytetään työantajasuoritusten maksuksi 12.2., vaikka palautus jäisikin Verohallinnon käsittelyyn palautuksen oikeellisuuden varmistamiseksi.

Yrityksen valitsema palautusraja määrittää, käytetäänkö palautusta muiden verojen suoritukseksi ja milloin tämä käyttö tapahtuu. Tästä kerrotaan jäljempänä.

Maksujen ja palautusten etusijajärjestys

Maksut ja palautukset käytetään verojen suorituksiksi vanhimmasta uusimpaan. (veronkantolain 8 § 3 mom.)
Jos negatiivinen arvonlisäveroilmoitus, työantajailmoitus ja oma-aloitteinen maksu tehdään samana päivänä (esimerkiksi eräpäivänä), maksua ei ehditä käsittelemään pankkiviiveen vuoksi. Tästä syystä palautus tällaisessa tapauksessa käytetään ennen maksua.

Esimerkki:
Osakeyhtiöllä on tilitettävää arvonlisäveroa syyskuulta 4 000 euroa ja negatiivista arvonlisäveroa lokakuulta 2 000 euroa. Yhtiö on ilmoittanut syyskuun ja lokakuun arvonlisäverotiedot 12.11. ja myös maksanut syyskuun arvonlisäveron 4 000 euroa 12.11. Pankkiviiveen vuoksi 4 000 euron maksusuoritus ilmenee Verohallinnossa esim. vasta 13.11. Tästä syystä negatiivisesta arvonlisäverosta syntynyt palautus ohittaa yhtiön tekemän maksun ja palautusta käytetään syyskuulta ilmoitetulle arvonlisäverolle. Mikäli yhtiö olisi maksanut syyskuun arvonlisäveron esimerkiksi 10.11., se olisi kohdentunut tilitettävälle verolle ennen palautusta.

Jos negatiivinen arvonlisäveroilmoitus ja oma-aloitteinen maksu tehdään samana päivänä ja työantajailmoitus vasta seuraavana päivänä, maksua käytetään ensin. Normaalitilanteessa hyvityksen arvopäivä ratkaisee. Mikäli palautuksella ja maksulla on sama arvopäivä, maksu menee edelle.

Palautusrajat omille maksuille ja palautuksille

Yritys voi asettaa oma-aloitteisten verojen maksuja ja palautuvia veroja (esimerkiksi negatiivinen arvonlisävero) varten palautusrajan. Palautusraja voi olla euromääräinen palautusraja, jos palautusajankohdaksi on valittu ”Palautus heti käsittelyn jälkeen” tai ”Palautus ilmoituspäivää seuraavan yleisen eräpäivän jälkeen”.

Yritys voi asettaa palautusrajan vain oma-aloitteisia veroja varten. Verohallinto ei säilytä tuloveroja eli palautusrajaa ei voi asettaa. Mikäli tuloveron viitteellä tehtyä maksua jää yli, kun sitä on kohdennettu erääntyneille ja erääntymättömille tuloveroille, ylijäämää käytetään erääntyneille oma-aloitteisille ja muille veroille. Jos maksua jää käyttämättä vielä tämänkin jälkeen, erotus palautetaan.

Palautus heti käsittelyn jälkeen

Negatiivisesta arvonlisäverosta syntynyttä palautusta voidaan käyttää aikaisintaan verokautta seuraavan kuun yleisenä eräpäivänä. Palautus voidaan maksaa yritykselle vasta, kun ilmoitus ja oikeus palautukseen on käsitelty. Käsittelyn jälkeen palautus ei jää odottamaan tulevia erääntyviä veroja vaan se maksetaan yritykselle.

Esimerkki:
Tammikuun negatiivinen alv ilmoitetaan 7.2. ja se voidaan palauttaa 12.2.
Tammikuun negatiivinen alv ilmoitetaan 19.2 ja se voidaan palauttaa 19.2.

Yrityksen tekemät omat oma-aloitteisten verojen maksut palautetaan pyynnöstä.

Palautus ilmoituspäivää seuraavan yleisen eräpäivän jälkeen

Negatiivista arvonlisäveroa voidaan käyttää heti ilmoituspäivänä oma-aloitteisten verojen suoritukseksi. Mikäli negatiivinen arvonlisävero ilmoitetaan yleisenä eräpäivänä, se käytetään samana päivänä ilmoitettujen ja erääntyvien ennakonpidätysten, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja arvonlisäveron suoritukseksi – tässä järjestyksessä.

Negatiivinen arvonlisävero käytetään oma-aloitteisille veroille heti niiden erääntyessä, vaikka arvonlisäveroilmoituksen käsittely on kesken eräpäivänä. Muille kuin oma-aloitteisille veroille negatiivista arvonlisäveroa ei käytetä ennen kuin arvonlisäveroilmoituksen käsittely on päättynyt.

Jos palautusta jää yli oma-aloitteisiin veroihin tehdyn käytön jälkeen, käyttämätöntä osaa palautuksesta voidaan käyttää muille erääntyneille veroille – siis muille kuin oma-aloitteisille veroille – ilmoituskuukauden viimeisenä päivänä. Mikäli arvonlisäveroilmoitus (palautus) on käsittelyssä, käyttöä muille veroille ei tehdä ennen kuin käsittely on päättynyt.

Mikäli palautusta jää yli vielä kuukauden viimeisen päivän jälkeenkin, se voidaan palauttaa ilmoituspäivää seuraavan yleisen eräpäivän jälkeen, jos sitä ei tarvita kyseisenä eräpäivänä erääntyneiden oma-aloitteisten verojen suoritukseksi. Myös käyttämättömät omat maksut palautetaan.

Esimerkki:
Tammikuun negatiivinen alv ilmoitetaan 7.2.- se voidaan palauttaa 12.2.
Tammikuun negatiivinen alv ilmoitetaan 19.2. – voidaan palauttaa 12.3.

Esimerkki:
Osakeyhtiö ilmoittaa 19.10. syyskuun negatiivisena arvonlisäverona 10 000 euroa. Yhtiö on 12.10. ilmoittanut elokuulta tilitettävänä arvonlisäverona 3 000 euroa. Se on yhtiöllä maksamatta. Ilmoitetusta negatiivisesta arvonlisäverosta käytetään heti 3 000 euroa tälle elokuun arvonlisäverolle.

Yhtiölle erääntyy 23.10. maksettavaksi 1 000 euron suuruinen ennakko. Se jää maksamatta. Negatiivisesta arvonlisäverosta käytetään 1 000 euroa tälle lokakuun ennakkoveron erälle 31.10. Negatiivinen arvonlisävero ei ole käsittelyssä, joten käyttö voidaan tehdä myös tuloveron ennakolle.

Negatiivisesta arvonlisäverosta on 12.11. käyttämättä 6 000 euroa. Lokakuulta tilitettävä arvonlisävero on 3 000 euroa, jonka yhtiö ilmoittaa 12.11. Käyttämätöntä palautusta voidaan käyttää tälle verolle ja palauttaa yhtiölle sitten loppu 3 000 euroa. Mikäli yhtiö olisi 12.11. maksanut lokakuun verona 3 000 euroa oma-aloitteisten verojen viitteellä, palautus olisi käytetty kuitenkin ensin. Maksut ja palautukset käytetään verojen suoritukseksi vanhimmasta uusimpaan. Oikeus palautukseen on syntynyt ennen maksua, joten palautus käytetään ensin. Jos palautuksen ja maksun arvopäivä olisi sama, niin tällöin maksu käytettäisiin ensin.

Käyttämätön palautus palautetaan ilmoituspäivää seuraavan eräpäivän jälkeen sitten, kun oikeus palautukseen on käsitelty.

Palautus jää myöhemmin käytettäväksi

Negatiivinen arvonlisävero, veron alenemisesta muodostuva palautus ja hyvityskorko sekä myös oma-aloitteisten verojen omat maksut käytetään oma-aloitteisille veroille heti niiden erääntyessä. Mikäli näitä kyseisiä eriä jää käyttämättä oma-aloitteisten verojen suorituksiksi, ne jäävät odottamaan tulevia Verohallinnon saatavia, eli niitä ei makseta yritykselle. Kuukauden viimeisenä päivänä niitä kuitenkin käytetään mahdollisiin muihin verovelkoihin vanhentumisjärjestyksessä.