Tukea yrityksen kansainvälistymiseen
Kansainvälistymiseen liittyvää rahoitusta voi saada ELY-keskusten, Finnpartnershipin, Finnveran, Finnfundin, Nopefin, Veraventuren, Suomen Teollisuussijoituksen ja TEKESin kautta. Yrityssuomi.fi sivuilla esitellään kasvuväyläpalvelu, joka on Tekesin, ELY-keskusten, Finnveran, Finpron, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhteinen palvelu.
Yritysten pankkirahoituksen lähin täydentäjä on Finnvera. Finnveralla on 30 000 asiakasta, joista runsaat 20 000 on mikroyrityksiä. Viennin rahoituksen vastuukanta on yli 10 miljardia euroa. Finnvera-konsernin palveluvalikoimaan kuuluvat lainat, takaukset sekä viennin rahoituspalvelut. Sillä on koko Suomen kattava konttoriverkosto. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos.
Finnveran rahoituksen painopisteitä ovat yritysten kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittaminen sekä aloittavien yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantaminen. Pääperiaatteena Finnveran kaikessa rahoituksessa on enintään 35 000 euron pienluottoja lukuun ottamatta se, että Finnvera ei ole yrityksen ainoa rahoittaja.
Tekes-rahoitus kasvuun ja kansainvälistymiseen
Tekesin rahoitustoiminnan painopisteenä on erityisesti innovatiivisten, elinkaarellaan suhteellisen alkuvaiheessa olevien kasvuyritysten rahoittaminen lainoin ja avustuksin. Tekesin asiakkaina on vuosien 2008–2012 aikana ollut yhteensä noin 5 300 yritystä.
Tekes saa vuosittain rahoitushakemuksen noin 900 kasvuhakuiselta pk-yritykseltä. Myönteisen rahoituspäätöksen niistä saa vuosittain noin 600, joten Tekesiä voidaan pitää riskirahoittajana.
Erityiskohteena Tekesillä on nuoret innovatiiviset kasvuyritykset, niin sanotut NIY-yritykset, joista runsaat 100 on tähän mennessä saanut Tekesiltä vaiheittaisen, maksimissaan yhteensä miljoonan euron rahoituksen. Uusia NIY-yrityksiä Tekesin asiakkaaksi tulee arviolta 20–30 yritystä vuodessa.
Tekes rahoittaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja. Kansainvälistymisestä kasvua hakevat pk-yritykset ovat Tekesin tärkein kohderyhmä. Tässä joukossa nuoret kasvuyritykset ovat erityinen painopiste, jolle Tekes kohdistaa noin kolmanneksen yrityksille suuntaamastaan rahoituksesta.
Tekesillä on käynnissä useita ohjelmia, jotka on kohdennettu eri alojen yritys- ja tutkimustoimintaan.
Avustusta konsultointipalveluiden ostoon
Tekesin tarjoama Team Finland Explorer -avustus on tarkoitettu pk-yrityksille, kun ne ostavat asiantuntijapalveluita esimerkiksi markkinoiden kartoitukseen tai kansainvälistymiseen liittyvien liiketoimintasuunnitelmien tekoon. Yritykset voivat vapaasti valita itselleen sopivan asiantuntijapalvelun joko Suomesta tai ulkomailta.
Uuden rahoitusmuodon tarve syntyi Finpron muutoksesta, jonka mukaan Finpro ry ei enää tarjoa julkisrahoitteisia konsulttipalveluita. Korvaavana tukimuotona pk-yrityksille tähän muutosvaiheeseen Tekes kehitti Team Finland Explorer -rahoituksen. Sitä voi hakea loppuvuoden ajan, minkä jälkeen pyritään saamaan käyttöön pysyvä tukimuoto työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamana.
Elinkeinoelämän järjestöjen mielestä on hienoa, että Tekes pystyi nopeasti kehittämään tilapäisen rahoitusratkaisun pk-yritysten tarpeisiin. Se tukee myös kansainvälistymispalvelujen osaajien tarjonnan laajenemista. Olennaista on varmistaa kansainvälistymispalveluiden kilpailuneutraliteetti eli se, että yritykset voivat aidosti valita itselleen sopivimman palveluntarjoajan.
Lainarahoitusta pilotti- ja demorahoitukselle
Samalla Tekes lanseeraa uuden pilotti- ja demorahoituksen, jonka avulla erikokoiset yritykset voivat testata uutta tuotetta ja nopeuttaa sen kaupallistamista. Rahoitus on lainaa, jota myönnetään ilman vakuuksia. Laina voidaan jättää osittain perimättä, mikäli demoprojekti ei tuota toivottua tulosta.
Monen hyvän idean kaupallistaminen edellyttää, että niiden toimivuus testataan esimerkiksi yhdessä asiakkaiden kanssa. Pilottihankkeita ja testauksia rahoittamalla tuetaan myös sitä, että yritykset pääsevät hankkimaan elintärkeitä asiakasreferenssejä.
TEM:n kansainvälistymisrahoitus
Yritysten kansainvälistymistä tuetaan myös yritysten yhteishankkeina, kun vähintään neljä suomalaista yritystä on omilla kotimaisilla tuotteillaan tai palveluillaan hankkeessa mukana. Yhteishankkeiden kautta rahoitusta voi saada muun muassa vientiverkosto- ja kumppanuusohjelmahankkeisiin, markkinaselvitysmatkoihin, vaikuttajavierailuihin sekä yritysten kansainvälisiin näyttelyhankkeisiin.
Vuonna 2012 yhteishankkeisiin osallistui 2 250 yritystä. Myöntövaltuudet olivat viime vuonna vajaat 16 miljoonaa euroa.
Kansainvälistymisavustuksia yritysten yhteishankkeisiin myöntävät työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto, Hämeen ELY-keskus Lahdessa ja Varsinais-Suomen ELY-keskus Turussa. Lahdessa käsitellään kansainvälisiin näyttelyosallistumisiin liittyvät hakemukset. Turussa käsitellään vientiverkostoja ja kumppanuusohjelmia koskevat hakemukset.
TEM:ssä käsitellään muut kuin edellä mainitut yhteishankkeet, strategiset kärkihankkeet sekä kaikki matkailua ja luovia aloja koskevat yhteishankkeet. Yhteishankkeissa tulee aina olla osallistujina vähintään neljä yritystä.
Hakemukset tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriöön tai ELY-keskukseen hyvissä ajoin ennen yhteishankkeen tai tapahtuman käynnistymistä.
Avustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröidyille, hyvämaineisille yrityksille, yhteisöille ja järjestöille, joilla on riittävät edellytykset jatkuvan kannattavan ja taloudellisen liiketoiminnan harjoittamiseen ja joilla on riittävät edellytykset yritysten yhteishankkeiden ja muiden avustuksen kohteina olevien hankkeiden laadukkaaseen toteuttamiseen.
Avustusta voidaan käyttää suomalaisen vientitarjonnan ja suomalaisen osaamisen tunnetuksi tekemiseen ulkomailla, uusilla markkina-alueilla, markkinaosuuksien laajentamiseen ja yritysten kansainvälistymistä tukeviin suomalaisten vientiyritysten yhteisiin vienninedistämistapahtumiin. Yksityiskohtaisemman tiedot TEM:in nettisivuilta kohdasta yritysten kansainvälistymisen edistäminen.
ELY-keskusten palvelut
ELY-keskukset ovat alueellisia julkisia toimijoita, jotka tukevat pk-yritysten perustamista, kasvua ja kehittymistä tarjoamalla neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalveluja sekä rahoitusta.
ELY-keskukset järjestävät yrityksen kansainvälistymiseen liittyviä seminaareja, kansainvälisen liiketoiminnan valmennusohjelmia ja ajankohtaistilaisuuksia. Käytännönläheinen ja yrittäjille edullinen kansainvälistymisvalmennus on suunnattu pk-yrityksille. Valmentajina toimivat kokeneet kansainvälistymisen asiantuntijat. Valmennukset suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden mukaan.
ELY-keskusten yritysrahoitus koostuu erilaisista kehittämisavustuksista, joita voivat saada sekä aloittavat että toimintaansa laajentavat pk-yritykset. Rahoitettavien hankkeiden tavoitteena on edistää yritysten pitkän ajan kilpailukykyä.
Jokaiseen ELY-keskukseen on nimetty Team Finland yhteyshenkilö.
Yrityksen kehittämisavustus
Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, kun yritys aloittaa toimintansa tai laajentaa tai kehittää sitä. Avustuksen kohteena olevan hankkeen tulee olla yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä.
Kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, jolla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen kasvuun, teknologiaan, kansainvälistymiseen, tuottavuuteen tai liiketoimintaosaamiseen.
Avustus on aina harkinnanvaraista ja se myönnetään kustakin hankkeesta erikseen tehtävän yritys- ja hankearvioinnin perusteella.
Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, jolla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen
- kasvuun
- teknologiaan
- kansainvälistymiseen
- tuottavuuteen
- liiketoimintaosaamiseen.
Avustuksen myöntämistä puoltavana tekijänä pidetään hankkeen myönteisiä työllisyys-, ympäristö- ja tasa-arvovaikutuksia.
Kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä innovaatioihin liittyvä tieto on koottu www.yrityssuomi.fi-portaaliin.
EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelma
Horisontti 2020 on EU:n uusi puiteohjelma, jolla rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita yhteensä lähes 80 miljardilla eurolla vuosina 2014–2020. Komissio haluaa edistää EU maiden kasvua, luoda uusia työpaikkoja sekä parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa.
Puiteohjelman avulla komissio yhdessä jäsenmaiden kanssa toteuttaa innovaatiounionia, joka on yksi Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteista. Se on maailman suurin tämäntyyppinen ohjelma. Kansainvälinen ulottuvuus on ohjelman punainen lanka.
Ohjelman ”kolme pilaria” ovat huipputason tiede, teollisuuden johtoasema sekä yhteiskunnalliset haasteet. Se kehottaa varsinkin pk-yrityksiä olemaan aktiivisia tuen haussa. Komissio haluaa korostaa yritysten roolia korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rinnalla.
Suurin osa rahoituksesta on suunnattu Eurooppaa lähivuosina kohtaavan seitsemän suuren yhteiskunnallisen haasteen ratkaisemiseen sekä sellaisten teknologioiden kehittämiseen, joissa Euroopan toivotaan lähivuosina saavuttavan globaalin johtoaseman.
Yhteiskunnalliset haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen, elintarviketurvallisuuteen, energiatehokkuuden parantamiseen, liikenneratkaisuihin, ilmastonmuutokseen varautumiseen, yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Teknologioiksi ovat valikoituneet ICT, nanoteknologia ja kehittyneet materiaalit, valmistus- ja prosessiratkaisut, bioteknologia ja avaruusteknologia.
Pk-yritysten osallistuminen hankkeisiin on erityisen tärkeää. Tavoitteena on, että 20 % EU:n teknologioiden kehittämiseen ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuun tarkoitetusta rahoituksesta ohjautuisi pk-yrityksille. Näille on räätälöity myös kokonaan oma rahoitusmuotonsa, josta voi saada rahoitusta varsin nopeasti uusien ideoiden testaamiseen.
Horisontti 2020 -ohjelma mahdollistaa pk-yrityksille uuden tehokkaan tavan kasvaa ja kansainvälistyä verkostoyhteistyön avulla. Se sisältää uudenlaisia ja kannustavia rahoitusinstrumentteja, jotka vauhdittavat innovaatiotoimintaa ja kaupallistamista. Puiteohjelmahankkeiden hallintoa on pyritty yksinkertaistamaan. Kun kyse kuitenkin on julkisista varoista, siitä seuraa kuitenkin myös raportointia.
Pk-yritykset voivat hakea rahoitusta erikseen ohjelman työohjelmassa määriteltyihin teemoihin.
Verkostoituminen yhteishankkeisiin useassa EU-maassa on toivottavaa, mutta yksittäinenkin pk-yritys voi hakea tukea omaan hankkeeseensa. Rahoitus perustuu kilpailuun, ja vain parhaat hanke-ehdotukset rahoitetaan. Ohjelmissa ei ole kansallisia kiintiöitä.
Ensivaiheessa pk-instrumentista voi hakea 50 000 euron tukea liiketoimintasuunnitelman kehittämiseen. Jos tuote tai konsepti on riittävän hyvä, voi sen viimeistelyyn ja markkinatestaukseen saada 0,5–2,5 miljoonaa euroa. Rahoitettaville hankkeille on tarjolla myös sparrausapua ja mahdollisuus hyödyntää ohjelmaan kuuluva laina- ja riskirahoitusinstrumentteja.
Horisontti 2020:ta hallinnoidaan Brysselissä. Hanke-ehdotukset lähetetään sähköisessä muodossa suoraan EU-komissioon, joka huolehtii ulkopuolisen arvioinnin järjestämisestä ja koko rahoituksen hallinnoinnista.
Komissio julkaisee kaksivuotisia työohjelmia, joissa kerrotaan hakujen aiheet, aikataulut ja ehdot. Haut ovat avautuneet tämän vuoden puolella lähtökohtaisesti avoimina hakuina.
Jos tarvitsee rahoitusta nopeasti ja haluaa toimia lähinnä suomalaisten partereiden kanssa tai itsekseen, kansallinen rahoitus sopii tällöin parhaiten. Horisontti 2020 -hankkeissa aika haun päättymisen ja hankkeen alkamisen välillä on useita kuukausia, joskus jopa vuosi.
Ilmaista neuvontaa saa Tekesin EUTI-yksiköstä (Euroopan tutkimus- ja innovaatiohjelmat).
Lisätietoa osoitteesta www.tekes.eu/horisontti-2020/