Arviot painottuvat arvoketjujen kestävyysraportoinnissa
Lue tämän artikkelin jatkojuttu Arvioiden merkitys ja varmentaminen kestävyysraportoinnissa täältä!
Nykyisin arvoketjuilta odotetaan yhä tarkempaa ja läpinäkyvämpää raportointia erityisesti suuryritysten kestävyysraporteissa, mikä johtuu sekä sääntelyvaatimuksista että sidosryhmien kasvavista vastuullisuusodotuksista. Koska pk-yritykset muodostavat merkittävän osan toimitusketjuista, mutta eivät usein pysty tuottamaan primääridataa, arvioiden käyttö on tullut keskeiseksi osaksi kestävyysraportointia.
Euroopan kestävyysraportointistandardit ja kansainväliset kestävyysraportin varmennusstandardit mahdollistavat arvioiden käytön, mikä auttaa täyttämään tiedon puutteita esimerkiksi arvoketjujen tai tulevaisuuden ennusteiden osalta. Tämä lähestymistapa tukee toimitusketjujen jatkuvuutta ja vastuullisuuden edistämistä, kunhan arvioiden läpinäkyvyys ja luotettavuus varmistetaan huolellisella harkinnalla ja selkeällä dokumentoinnilla.
Arvioiden rooli arvoketjujen kestävyysraportoinnissa
Arvoketjuilta vaaditaan yhä tarkempaa ja läpinäkyvämpää raportointia, erityisesti suuryritysten kestävyysraportoinnin yhteydessä. Usein keskusteluissa korostetaan, että pk-yritykset, jotka muodostavat suuren osan monien suuryritysten toimitusketjuista, eivät kykene tuottamaan vaadittua primääridataa. Tämä johtuu esimerkiksi resurssien tai asiantuntemuksen puutteesta. Tällaisessa tilanteessa suuryritykset voivat joutua tekemään vaikeita päätöksiä toimitusketjujen suhteen. Joissakin tapauksissa tämä voi tarkoittaa toimittajien korvaamista sellaisilla, jotka kykenevät vastaamaan raportointivaatimuksiin, mikä saattaa aiheuttaa merkittäviä haasteita erityisesti pk-yrityksille.
Korostamalla arvioiden käytön mahdollisuutta voidaan tukea pk-yrityksiä niiden integroimisessa kestävyysraportointiketjuihin ja samalla auttaa suuryrityksiä säilyttämään vastuulliset ja paikallisia toimijoita tukevat toimitusketjut. Tämä lähestymistapa on erityisen tärkeä pyrittäessä tasapainottamaan raportointivaatimusten ja yritysten vastuullisuuden edistämistä sekä säilyttämään oikeudenmukaiset ja pitkäjänteiset kumppanuudet arvoketjussa.
Tästä syystä on tärkeää tuoda keskusteluun vahvemmin esiin vaihtoehto, jonka tarjoavat kestävyysraportointistandardien joustavuus ja erityisesti arvioiden käytön salliminen. Arvioiden käyttömahdollisuus voi vähentää suuryritysten tarvetta vaihtaa toimittajia, sillä se antaa suuryrityksille mahdollisuuden täyttää raportointivaatimukset myös silloin, kun arvoketjun pk-yritykset eivät kykene tuottamaan täydellistä dataa. Tärkeää on kuitenkin, että arvioiden käyttö tapahtuu avoimesti ja läpinäkyvästi, ja että arvioiden taustalla olevat oletukset ja menetelmät dokumentoidaan selkeästi kestävyysraporteissa. Näin myös sidosryhmät voivat luottaa kestävyysraporttien luotettavuuteen.
ESRS edellyttää, että yritykset ilmoittavat selkeästi, kuinka arviot on tehty varmistaen läpinäkyvyyden oletuksissa ja menetelmissä.
Haasteet, mahdollisuudet ja varmennuskäytännöt
Euroopan kestävyysraportointistandardit ja globaalit kestävyysraportoinnin varmennusstandardit tunnistavat, että täydellisen primääridatan kerääminen ei aina ole mahdollista, erityisesti silloin, kun kyseessä ovat monimutkaiset ja laajat arvoketjut. Näissä tapauksissa yrityksille annetaan mahdollisuus käyttää perusteltuja arvioita, jotka voivat perustua esimerkiksi markkinatietoihin, toimialakohtaisiin keskiarvoihin tai standardoituihin menetelmiin.
ESRS-standardien (European Sustainability Reporting Standards) mukaan arviot ovat olennaisia, kun täydennetään primääridatan puutteita kestävyysraporteissa. Yrityksiltä vaaditaan kattavaa raportointia ympäristöön, sosiaalisiin kysymyksiin ja hallintoon (ESG) liittyen. Koska tiedonkeruu esimerkiksi arvoketjuista tai tulevaisuutta koskevista arvioista voi olla haastavaa, arviot toimivat tärkeänä välineenä täydentämään puuttuvia tietoja. Arvioiden käyttö edellyttää kuitenkin huolellista harkintaa sekä käytön tarkoituksenmukaisuuden että muodostamistavan osalta.
ISSA 5000, kansainvälinen kestävyysraportoinnin varmennusstandardi, tarjoaa suuntaviivoja arvioiden varmentamiseen. Standardi ohjeistaa, miten kestävyysraportointitarkastajat voivat arvioida ja varmentaa tietoja rajoitetulla varmuustasolla.
Arvioiden käyttö primääritietojen puuttuessa
Arvioita käytetään silloin, kun primääritietojen kerääminen on epäkäytännöllistä, erityisesti hiilidioksidipäästöjen, vedenkulutuksen ja biodiversiteettiin liittyvien vaikutusten osalta. Yritykset eivät usein pysty keräämään primääritietoja koko arvoketjustaan tai tulevaisuuden kestävän kehityksen aloitteista. Näissä tapauksissa yrityksen johto voi tehdä kohtuullisia ja perusteltuja arvioita käyttäen esimerkiksi toimialan keskiarvoja, historiallisia tietoja tai ulkoisia vertailukohtia.
Kaikissa tapauksissa arvioiden käytön läpinäkyvyys on avainasemassa.
Tunnistettuja keskeisiä kestävyysraportointistandardeja
ESRS E1 – ilmastonmuutos, joka keskittyy kasvihuonekaasupäästöjen (GHG) raportointiin, erityisesti Scope 3 -päästöihin, jotka kattavat epäsuorat päästöt koko yrityksen arvoketjussa, mukaan lukien toimittajat ja loppukäyttäjät. Koska primääritietojen hankkiminen Scope 3 -päästöistä on usein vaikeaa, standardi sallii yritysten käyttää kohtuullisia arvioita, kuten toimialan keskiarvoja tai muita vastaavia indikaattoreita, kun suoraa dataa ei ole saatavilla. Näiden arvioiden on oltava avoimesti raportoitavissa, ja menetelmät ja oletukset, joiden pohjalta ne on tehty, on ilmoitettava selkeästi. Tämä lähestymistapa mahdollistaa yritysten tarjoavan merkityksellistä tietoa ilmastovaikutuksistaan samalla kun tunnustetaan arvoketjujen päästöjen datan keräämisen haasteet.
ESRS E3 – vesivarat ja merten luonnonvarat, joka käsittelee vedenkäytön hallintaa ja merellisten luonnonvarojen suojelua. Globaaleilla yrityksillä voi olla haasteita kattavien vedenkäyttötietojen hankkimisessa kaikilta toimipaikoiltaan. Standardi sallii yritysten käyttää arvioita silloin, kun primääritiedot ovat puutteellisia, perustuen toimialan vertailuarvoihin tai sektoreille spesifiseen dataan. Esimerkiksi yritykset voivat arvioida vedenkulutustaan perustuen saman toimialan vastaaviin käyttökuvioihin. Näiden arvioiden avulla yritykset voivat silti raportoida merkityksellistä tietoa vesijalanjäljestään ja vaikutuksistaan merellisiin resursseihin, varmistaen jatkuvan vastuullisuuden vedenkäytön hallinnassa.
ESRS E4 – biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit sallii käyttämään arvioita laskettaessa toiminnan vaikutuksia biodiversiteettiin tai ekosysteemeihin. Yritykset tekevät oletuksia esimerkiksi maan käytöstä, suojelutoimenpiteistä ja lajien vaikutuksista, koska tällaiset ympäristömittarit liittyvät usein pitkän aikavälin vaikutuksiin, joita ei voida mitata välittömästi. Lisäksi pitkäikäisten hyödykkeiden, esimerkiksi rakennusten ja isojen koneiden käyttöikä on niin pitkä, että vaikutusten arviointi koko elinkaaren ajalta on hankalaa.
ESRS S2 – arvoketjun työntekijät, joka käsittelee erityisesti sosiaalisia ja ihmisoikeuskysymyksiä yritysten kestävyysraportoinnissa. Arvioiden käyttö tulee ajankohtaiseksi, kun tarkkojen tai täydellisten primääritietojen kerääminen on haastavaa sosiaalisten vaikutusten osalta, kuten ihmisoikeuksien toteutumisen tai työntekijöiden hyvinvoinnin. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että yritykset toimivat monimutkaisissa toimitusketjuissa tai eri maissa, joissa primääritietojen saatavuus on rajoitettua.
Tällaisissa tapauksissa yritykset voivat tehdä arvioita hyödyntäen luotettavia toimialakohtaisia keskiarvoja, ulkopuolisia tutkimuksia tai aiempia historiatietoja. Näiden arvioiden on kuitenkin oltava perusteltuja ja niiden taustalla tulee olla selkeät lähteet ja vertailukohdat, jotta raportoinnin luotettavuus säilyy. Lisäksi yrityksen on oltava avoin arvioiden rajoitteista ja mahdollisista epävarmuustekijöistä.
ESRS G -standardi eli hallintotapaan liittyen annettavat tiedot, joka käsittelee hallintoon liittyviä mittareita, mukaan lukien korruption vastaiset toimet ja sääntöjen noudattamisen. Joissakin tapauksissa yksityiskohtaisia tietoja ei ole saatavilla, erityisesti silloin, kun hallintatoimenpiteet liittyvät monimutkaisiin ja monitasoisiin laajoihin arvoketjuihin. Standardi sallii arvioiden käytön näissä mittareissa, jolloin yritykset voivat raportoida hallintonsa tehokkuudesta, vaikka primääridataa olisi vaikea kerätä. Esimerkiksi yritykset voivat käyttää arvioita arvioidessaan korruptionvastaisten ohjelmiensa tehokkuutta perustuen historiallisiin tietoihin tai sääntöjen noudattamista koskeviin rekistereihin.
Kaikissa näissä tapauksissa arvioiden käytön läpinäkyvyys on avainasemassa. Yritysten on ilmoitettava selkeästi, että kyseessä on johdon harkintaa vaatinut arvio, ja kerrottava tehdyt oletukset, käytetyt menetelmät ja tietolähteet, joiden perusteella arviot on tehty, jotta sidosryhmät ymmärtävät raportoitujen tietojen luotettavuuden ja rajoitukset.
Arvioiden läpinäkyvyys ja herkkyysanalyysit
ESRS edellyttää, että yritykset ilmoittavat selkeästi, kuinka arviot on tehty varmistaen läpinäkyvyyden oletuksissa ja menetelmissä. Standardien tavoitteena on varmistaa, että sidosryhmät ymmärtävät raportoitujen tietojen perustan ja arvioiden rajoitukset. Tästä syystä on selkeästi kerrottava, että kyseessä on arvio ja ilmoitettava menetelmät, ja yritysten on selitettävä tietolähteet ja oletukset, joita käytettiin arvioiden tuottamiseen. Tämä ilmoitus on tärkeä raportoitujen tietojen tarkkuuden arvioimiseksi.
Kun arvioihin liittyy merkittävää vaihtelua tai epävarmuutta, yrityksiä rohkaistaan esittämään vaihtoehtoisia tulosvaihtoehtoja ja käyttämään herkkyysanalyysejä. Tämä auttaa kestävyysraportin käyttäjiä ymmärtämään, miten oletusten muutokset voivat vaikuttaa lopputuloksiin. Yritysten odotetaan päivittävän ja tarkentavan arvioitaan ajan myötä, kun parempaa tietoa saadaan tai arviointimenetelmät kehittyvät.
