Moni Kela-asia muuttuu vuonna 2020
Milloin Suomi.fi tulee Kelaan ja mitä se vaatii?
Entä kirjepostiliikenne?
Sairausvakuutuslain uudistus alkaa ensi vuonna helpottaa päivärahojen hakemista, kun päivärahojen määräytymisperusteet muuttuvat. Kuuden kuukauden tuloja ei enää käytetä, kun Kela saa vuoden palkkatiedot tulorekisteristä.
Tulorekisteristä tuttu Suomi.fi-tunnistus tulee nyt myös Kelaan. Sopivan ja turvallisen Suomi.fi-tunnistustavan valinta jokaisen organisaation pitää ratkaista itse. Yritykset voivat alkaa antaa Suomi.fi-valtuuksia, kun ne on julkaistu. Julkisille organisaatiolle, yhdistyksille ja ulkomaisille yrityksille Valtuudet-palvelu avautuu vähitellen vuoden 2020 aikana, kun Väestörekisterikeskus ottaa käyttöön uusia ominaisuuksia Suomi.fin Valtuudet-palvelussa.
Päivärahojen määräytyminen muuttuu
Vuodesta 2020 alkaen päivärahojen määrän perusteena olevan 12 kuukauden tulon tarkastelujakson ja päivärahan alkamisen väliin jää yksi kuukausi, jonka tuloja ei lasketa mukaan. Palkkatulot otetaan vuositulon laskennassa huomioon maksupäivän ja muiden tulorekisteriin ilmoitettujen pakollisten tietojen perusteella. Tulorekisterin palkkailmoitusten oikeellisuus koituu siten työnantajienkin hyödyksi. Vuosituloon lasketaan myös tietyt etuudet ja ansionmenetyskorvaukset sekä yrittäjälle 12 kuukauden YEL- ja MYEL-työtulo.
Muutoksen vuoksi Kela joutuu tekemään tammikuussa 2020 alkavia vanhempainpäivärahoja ja osin myös kuntoutusrahaa koskevat päätökset poikkeuksellisen myöhään. Syksyllä tehdyt päivärahahakemukset jäävät näet odottamaan tammikuuta, jolloin tulorekisterissä on palkkatiedot täydeltä 12 kuukaudelta. Kun tarvittavat tiedot ovat koossa, Kela käsittelee hakemukset mahdollisimman nopeasti. Sairauspäivärahahakemusten käsittely ei viivästy, koska ne haetaan jälkikäteen.
Vuodesta 2020 alkaen Kelan vanhempain- ja sairauspäivärahat sekä kuntoutusraha määräytyvät 12 kuukauden tarkasteluajan tulojen mukaan. Palkan maksupäivän pitää sisältyä tarkastelujaksoon. Tarkastelujakson ja ensimmäisen maksukuukauden väliin jää yksi kuukausi, jolta tuloja ei oteta huomioon.
Paperipostin määrä vähenee
Kela on viime vuosina saanut paljon palautetta, jossa on toivottu vähemmän kirjepostiliikennettä eli mahdollisuutta lähettää liitteitä ja saada Kelan päätökset sähköisesti.
Päiväraha-asioinnissa työnantajat ovat voineet valita sähköiset päätökset tammikuusta 2019 lähtien, mutta käyttö on ollut vähäistä. Kun työnantaja on antanut Kelalle suostumuksen sähköiseen päätökseen, päivärahahakemuksen voi pistää vireille tulorekisterin kautta samalla, kun sinne ilmoittaa maksetut palkat.
Sähköisten lääkärintodistusten välitys terveydenhuollosta Kelaan toisi työnantajille helpotusta, mutta terveydenhuollossa tarvittavia järjestelmiä on vasta vähän käytössä eikä Työnantajien asiointipalvelu taivu vastaanottamaan liitetiedostoja. Työnantajat voivat kuitenkin lähettää liitetiedostoja suojattuna sähköpostina.
Tulorekisteri helpottaa tilannetta omalta osaltaan, kun Kela saa aiempaa enemmän tietoja rekisteristä.
Sopivan ja turvallisen Suomi.fi-tunnistustavan valinta jokaisen organisaation pitää ratkaista itse.
Mitä pitää tehdä, ennen kuin Suomi.fi-tunnistus alkaa?
Katson korvaava Suomi.fi-tunnistus on pitänyt Kelan järjestelmäsuunnittelijat jännityksessä keväästä lähtien. Aikataulut ovat pitkään olleet auki, eri palveluissa on erilaiset tarpeet ja ratkaisut.
Myöhään syksyllä varmistui, että Työnantajan asiointipalvelu jatkaa Katso-tunnisteella syksyyn 2020, kun kaikki organisaatiot voivat käyttää Suomi.fi-tunnistusta. Nyt organisaatioissa on aikaa valita sopivin Suomi.fi-tunnistautumistapa ja antaa tarvittavat valtuudet.
Työterveyshuollon korvausten ja KIILA-kurssien verkkoasioinnissa Suomi.fi-tunnistautuminen alkaa kuitenkin jo 14.12.2019.
Työterveyshuollon korvausasioinnissa tunnistautumistavan valinta on hyvä tehdä heti. Kun Suomi.fi-kirjautuminen on työterveyshuollon korvausasioinnissa otettu käyttöön, Valtuudet-palvelu tarkistaa taustalla, että käyttäjällä on voimassa olevat Katso-roolit, joten palvelua voi jonkin aikaa käyttää, vaikka Suomi.fi-valtuuksia ei heti olisi annettu. Ne kannattaa kuitenkin antaa palvelun käyttäjille ennen kuin työnantajalle haetaan korvauksia tilikaudelta 2019. Usean toimipaikan organisaatio voi lisäksi tarkenteella rajata erikseen ne aliorganisaatiot, jotka hakevat korvaukset toimipaikkakohtaisesti.
KIILA-kurssien asiointipalvelun heikko Katso-tunniste ei joulukuun puolivälissä enää riitä. Yksityisen yrityksen kannattaa antaa palvelun käyttäjille 14.12. mennessä Suomi.fi-valtuudet koodilla ”Kuntoutuskurssitarpeen ilmoittaminen”. Toisena vaihtoehtona on julkisten organisaatioiden, seurakuntien ja yhdistysten ratkaisu: Palvelun käyttäjän pitää 14.12. mennessä vahventaa Katso-tunnisteensa, jolloin organisaatio voi antaa Suomi.fi-valtuuden vuoden 2020 puolella.
Kela kertoo asiointipalvelujen muutoksista tarkemmin työnantajapalvelujen esittelysivuilla osoitteessa kela.fi/asiointi-tyonantajat joulukuussa.
Työkykyongelmien ehkäisy korvataan ensin
Tilikaudesta 2020 alkaen työterveyshuollon korvaukset painottuvat nykyistä selkeämmin ehkäisevään työterveyshuoltoon, joka tukee työkykyä ja työssä jaksamista.
Ehkäisevälle työterveyshuollolle (korvausluokka I) ja sairaanhoidolle (korvausluokka II) tulee yksi yhteinen laskennallinen enimmäismäärä, josta korvataan ensisijaisesti ehkäisevää työterveyshuoltoa. Korvausprosentti on ehkäisevässä työterveyshuollossa 60 ja sairaanhoidossa 50. Sairaanhoitoon voi käyttää enintään 40 prosenttia enimmäismäärästä.
Yrittäjiä työterveyshuollon korvausuudistus alkaa koskea vasta 1.1.2021 alkaen.
Työterveyteen ja työkykyyn liittyy myös uudistuva ammatillinen KIILA-kuntoutus. Vuonna 2020 alkavan kuntoutuksen toteuttamista on pyritty helpottamaan. Kuntoutusta haetaan edelleen Kelasta, mutta vastuu kuntoutusten järjestämisestä siirtyy sille palveluntuottajille, jonka hakija on valinnut.
Työterveyshuollon korvausasioissa Kelassa on vuodenvaihteen jälkeen enää yksi palvelunumero.
Tilaa Työnantajainfo sähköpostiin
Kelan etuuksia ja palveluja koskevista muutoksista, uudistuksista ja joskus yllättävistäkin käänteistä kerrotaan Työnantajainfo-uutiskirjeessä. Sen voi tilata osoitteessa kela.fi/tyonantajainfo.
Jokaisena arkipäivänä Työnantajalinja ja -chatti vastaavat kysymyksiin päiväraha- ja kuntoutusasioissa. Työterveyshuollon korvausasioissa Kelassa on vuodenvaihteen jälkeen enää yksi palvelunumero.
Lähetetyn työntekijän asumisperusteinen sosiaaliturva jatkuu enintään 5 vuotta
Laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa tuli voimaan huhtikuun alussa. Siitä lähtien viisi vuotta on ollut enimmäisaika, jonka ajan muualle kuin EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin lähetetty työntekijä voi säilyttää oikeuden Kelan asumisperusteisiin etuuksiin. Jos kuitenkin ulkomaantyö on alkanut ennen lainmuutosta ja sitä jatketaan siirtymäkauden aikana, enimmäisaika voi jäädä viittä vuotta lyhyemmäksi.
Ennen 1.4.2019 EU:n ulkopuolelle, sopimuksettomiin maihin lähetetyille työntekijöille annetut vakuuttamispäätökset ovat voimassa päätöksessä mainitun ajan, mutta jos ulkomaan työ jatkuukin heti tämän jälkeen, uuden lain mukainen viiden vuoden enimmäisaikaa lasketaankin 1.4.2019 alkaen. Tämä vaikuttaa aikaan, jonka voi saada Kelasta asumisperusteisia etuuksia, kuten esimerkiksi sairauspäivärahaa, lääkekorvauksia tai lapsilisää, mutta se ei koske eläkelaitosten työeläkkeitä.
Jos lähetetty työntekijä on saanut ennen 1.4.2019 alkanutta työkomennusta koskevan vakuuttamispäätöksen Venäjälle ajalle 1.1.2018-31.12.2019, ja hänen ulkomaan työkomennustaan jatketaan 1.1.2020-31.12.2021, viiden vuoden enimmäisajasta vähennetään yhdeksän kuukautta 1.4.2019 alkaen. Näin työntekijän oikeus Kelan etuuksiin jatkuu ulkomailla 1.1.2020 jälkeen enintään 4 vuotta ja 3 kuukautta, eli 31.3.2024 asti.
Lähettävän työnantajan pitää hakea Eläketurvakeskuksesta A1-todistus työntekijöille, jotka lähetetään EU- ja Eta-maihin tai Sveitsiin sekä sosiaaliturvasopimusmaihin (muun muassa USA, Kanada ja Kiina). Muihin sopimuksettomiin maihin lähetettävistä työntekijöistä työnantajan pitää tehdä Kelaan ilmoitus työskentelystä ulkomailla. Näihin maihin lukeutuvat Venäjän lisäksi esimerkiksi Turkki, Uruguay, Singapore, Filippiinit, Etelä-Afrikka. Jos Iso-Britannia eroaa Euroopan unionista ilman sopimusta (brexit), tulee siitäkin eron jälkeen sopimukseton maa.
