Velvoitepaikkamaksun kirjanpito-oikeudellisesta luonteesta 2024/2073
Hakija on Vantaan kaupungin määräysvaltaan kuuluva yhtiö, joka rakennuttaa, omistaa ja ylläpitää pysäköintilaitoksia. Näiden pysäköintilaitosten vaikutusalueella olevien tonttien asemakaavan edellyttämät pysäköintipaikat on tarkoitus osoittaa kyseisiin pysäköintilaitoksiin siten, että tonteille rakennettavat asunto- tai kiinteistöyhtiöt tekevät hakijan kanssa niin sanotun velvoitepaikkasopimuksen ja maksavat niin sanotun velvoitepaikkamaksun. Tällä menettelyllä asunto- tai kiinteistöyhtiö ratkaisee sille kaavan asettamat vaatimukset parkkipaikkojen rakentamisesta saamalla pysäköintilaitoksesta sopimuksen ja kaavan edellyttämän määrän sille nimettyjä pysäköintipaikkoja pitkäaikaissopimuksella. Asunto- tai kiinteistöyhtiö vapautuu siten itse rakentamasta kyseisiä paikkoja tontilleen.
Velvoitepaikkamaksulla rahoitetaan pysäköintilaitoksen arvioidut rakentamiskustannukset, eli velvoitepaikkamaksuja maksavat tahot osallistuisivat pysäköintilaitosten rahoittamiseen. Hakijalla ei missään tilanteessa ole velvollisuutta palauttaa velvoitepaikkamaksuja.
Lausunnon pyytäjän näkemys velvoitepaikkamaksujen käsittelystä sen kirjanpidossa on niiden olevan oman pääoman luonteinen erä, joka merkitään SVOP-rahastoon.
Kila toteaa lausunnossaan, että koska asunto- tai kiinteistöyhtiöille ei missään tilanteessa synny saamisoikeutta maksettuun maksuun, eli sitä ei palauteta, ja koska velvoitepaikkamaksulla hakija sitoutuu antamaan asunto- tai kiinteistöyhtiölle pitkäaikaissopimuksella näiden kaavan edellyttämät pysäköintipaikat, on kyseessä suoritteen luovuttaminen hakijalta velvoitepaikkamaksun maksajalle.
Kyseessä on siten hakijalle kertatulo, joka kirjataan maksettaessa saatuihin ennakoihin ja kun hakija on täyttänyt sopimuksen ehdot, se siirtyy tuotoksi tuloslaskelmalle.
Kila vielä viittaa lausuntoon 1875 vuodelta 2011, jossa käsitellään siirtokelpoisen ei-palautettavan liittymismaksun kirjaamisesta, joka asiana on samankaltainen kuin tämän lausunnon asia.
