Kilan lausunnot (2024/2076–2078)

16.1.2025 Leena Rekola-Nieminen Kuva iStock

Matkatoimiston maksamien ennakkomaksujen, henkilöstökulujen ja yleiskustannuslisän käsittelemisestä vaihto-omaisuutena 2024/2076

Lausunnon hakija kysyy matkatoimistotoimintaa harjoittavien tytäryrityksiensä osalta niiden maksamien ennakkomaksujen käsittelystä näiden tilinpäätöksessä ja hakijan konsernitilinpäätöksessä. Hakija on tähän asti käsitellyt matkalipuista, hotellihuoneista ja vastaavista, seuraavalla tilikaudella toteutuviin matkapaketteihin liittyvistä suoritteista maksetut ennakkomaksut siirtosaamisina, mutta pitäisi vaihto-omaisuutta oikeampana esittämiskohtana taseessa. Lisäksi hakija kysyy matkapaketteihin niiden valmisteluaikana kertyvän jalostusarvon, palkkakustannusten ja yleiskulujen, lisäämisestä vaihto-omaisuuden arvoon.

Kila toteaa aluksi suoriteperiaatteen mukaisen tuottojen ja kulujen kirjauskypsyyden liittymisen suoritteen luovutukseen. Siiten verrataan eri tase-eriä, niihin kirjaamisen periaatteita. Onko ensin saatu suorite ja sitten tapahtunut maksu, vai toisin päin? Kun tässä on vasta maksettu ennakkomaksu, jotta saadaan myöhemmin matkalippuja tai muita vastaavia matkapakettien osia, on kyseessä vaihto-omaisuuden ennakkomaksuihin kirjattava rahasuoritus matkalippujen myyjälle. Ostovelka taas liittyy tilanteeseen, jossa suorite vastaanotetaan ensin ja maksu tapahtuu sen jälkeen. Kila toteaa, että tilanne on käänteisesti verrannollinen lausunnon 2056 / 2024 kanssa. Siinä käsiteltiin saatuja ennakkomaksuja ja myyntisaamisia.

Yleisohjeessa kiinteiden menojen lukemisesta hyödykkeen hankintamenoon käsitellään välittömien menojen ja välillisten menojen lukemista hyödykkeen hankintamenoon. Yleisohjeessa todetaan, että hankintamenoon voidaan lukea sekä sellaisia välillisiä menoja, jotka ovat kohdistettavissa suoraan tietyille hyödykkeille, että sellaisia välillisiä menoja, jotka ovat usealle hyödykkeelle yhteisiä. Yleisohjeessa luetellaan laaja lista esimerkkejä tällaisista menoista. Sen lisäksi yleisohjeessa todetaan, ettei myynnin, markkinoinnin tai yleishallinnon menoja voi lukea hyödykkeen hankintamenoon.

Yhteenvetona Kila toteaa, että ennakkomaksut myöhemmin toteutuvista matkapaketeista tulee esittää vaihto-omaisuuden rivillä Ennakkomaksut. Lisäksi Kila toteaa, ettei ennakkomaksuihin voi kohdistaa välillisiä menoja, koska maksua koskeva suorite ei ole kirjanpitovelvollisen hallinnassa. Lisäksi välillisten menojen kohdistamista rajataan yleisohjeen kuvaamalla tavalla myynnin, markkinoinnin tai yleishallinnon menojen osalta.

ETA-alueella sijaitsevan emoyrityksen määräysvallassa olevan pörssilistatun suomalaisyrityksen kestävyysraportin ja konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta 2024/2077

Lausunto koskee erityistä tilannetta, jossa ETA-alueella sijaitsevan emoyhtiön täysin omistama suomalainen tytäryhtiö, jonka tilikausi on kalenterivuosi, poistuu Helsingin pörssistä 27.3.2025. Sen liikkeeseen laskeman joukkovelkakirjalainan lainaosuudet maksetaan 27.3.2025 pois. Suomalainen tytäryhtiö kysyy, tuleeko sen laatia kestävyysraportointi ja konsernitilinpäätös, kun tiedot yrityksestä sekä sen tytäryhtiöstä sisällytetään emoyrityksen konsernitilinpäätökseen vuosilta 2024 ja 2025.
Kirjanpitolain 7 luvun 7 § ja 6 luvun 1 § 4 momentin pohjalta Kila päätyy lausumaan seuraavaa.

1) Konsernitilinpäätös voidaan jättää laatimatta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 edellyttäen, että tiedot hakijasta ja sen tytäryrityksistä sisällytetään ETA-alueella sijaitsevan emoyrityksen konsernitilinpäätökseen ja siihen liitettävään toimintakertomukseen, jotka ilmoitetaan rekisteröitäväksi patentti- ja rekisterihallitukselle KPL 3:9:n mukaisesti.

2) Kestävyysraportti voidaan jättää laatimatta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 edellyttäen, että:

  • hakijan joukkovelkakirja ei ole enää julkisen kaupankäynnin kohteena 30.4.2025, johon mennessä hakijan toimintakertomus tulee laatia; ja
  • hakijaa ja sen tytäryrityksiä koskevat kestävyystiedot sisällytetään ETA-emoyrityksen konsernia koskevaan toimintakertomukseen ja konsernikestävyysraporttiin.

Pakollisen varauksen esittämisestä Suomen kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisessa tilinpäätöksessä IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisella menettelyllä 2024/2078

Lausuntopyyntö liittyy suomalaiseen kaivosteollisuuteen ja sen mahdollisuuteen esittää toimintaan liittyvät ympäristö- tai ennallistamisvaraukset kansalliseen lainsäädäntöön (FAS) perustuvassa tilinpäätöksessä IFRS-tilinpäätösstandardien mukaan.

Tarkemmin kyseessä on kolme osakysymystä:

a) ennallistamisvelvoitteen arvioitujen tulevaisuudessa realisoituvien menojen esittämiseen osana hyödykkeen aktivoitavaa hankintamenoa ja poistopohjaa IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisella menettelyllä,

b) arvioitujen tulevaisuudessa realisoituvien menojen rahavirtavaikutuksen diskonttaamiseen nykyarvoon pakollisen varauksen esitettävää tasearvoa laskettaessa tilinpäätöshetkellä IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisella menettelyllä, ja

c) yllä b) -kohdassa tarkoitetun diskontatun varauksen nykyarvon diskonttausvaikutuksen purkautumisen esittämiseen tilinpäätöksessä rahoituskuluna IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisella menettelyllä.

Hakija esittää lausuntopyynnössään laajan selvityksen FAS- ja IFRS-menettelyjen eroista. Samalla hakija toteaa, että FAS-tilinpäätöksen laativien kaivostoimintaa harjoittavien kirjanpitovelvollisten tilinpäätökset eroavat tällä hetkellä toisistaan, kun osa on ottanut IFRS-standardien mukaiset menettelyt osaksi FAS-tilinpäätöstään ja osa toimii puhtaasti kansallisen lainsäädännön pohjalta.

Kila ottaa aluksi esiin KPL:n pakollisen varauksen säännöksen ja toteaa, ettei siinä ole otettu kantaa IFRS-säännösten noudattamiseen. Lisäksi Kila muistuttaa varovaisuuden periaatteesta, eli tilikauden tuloksesta riippumattomasta varovaisuudesta. Esiin nostetaan myös Euroopan yhteisöjen komission suositus ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja julkistamisesta yritysten tilinpäätöksissä ja toimintakertomuksissa.

Kilan yleisohjeessa suunnitelmanmukaisista poistoista todetaan, ettei hyödykkeen pitoajan päätyttyä sen käytöstä poistamisesta syntyviä menoja voida lukea hyödykkeen poistopohjaan, vaan niiden perusteella muodostettava pakollisen varauksen muutos esitetään tuloslaskelmassa. Kilan yleisohjeessa ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja esittämisestä tilinpäätöksessä todetaan, ettei Kila suosittele ympäristösyistä johtuvien vastaisten menojen aktivointia hyödykkeen hankintamenoon, vaan tulosvaikutteista pakollisen varauksen muodostamista.

Lausunnossaan komission suosituksesta ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja julkistamisesta yritysten tilinpäätöksissä ja toimintakertomuksissa 1675/2002, Kila toteaa, ”että suosituksessa mainitut kirjaamisohjeet eivät ole ristiriidassa kansallisen tilinpäätösnormistomme kanssa, vaan sitä täydentäviä säännöksiä. … kirjanpitolautakunta katsoo, että komission ympäristöasioiden kirjaamista, laskentaa ja julkistamista koskevan suosituksen soveltaminen on hyvän kirjanpitotavan mukaista.”

Vastauksena kysymykseen a) Kila toteaa, että komission suosituksesta huolimatta Kila ei suosittele tulevien vastuiden aktivoimista hyödykkeiden hankintamenoon, vaan pakollisen varauksen muodostamista.

Vastauksena kysymyksiin b) ja c) Kila toteaa, että vaikka komission suosituksen mukaan pitkävaikutteisen ympäristövastuun laskenta nykyarvon mukaan eli diskonttaus olisi sallittua, ei Kila suosita tätä menettelyä, koska sitä ei muutoin sovelleta Suomen kirjanpitokäytännössä. Mikäli diskonttausta kuitenkin käytetään, tulee varovaisuuden periaate ottaa huomioon diskonttauksessa käytettävää korkoprosenttia määritettäessä.

Asiantuntijana
Leena Rekola-Nieminen KLT, ekonomi, taloushallinnon kouluttaja, Tmi Leena Rekola-Nieminen