Matkatoimistopalvelujen marginaaliveron käsittely kirjanpidossa (KILA 2019/1991)
Kirjanpitolautakunnalta pyydettiin lausuntoa arvonlisäverotukseen liittyvistä kirjanpitokysymyksistä. Pyyntö koskee matkatoimistopalvelujen ns. marginaaliverotuksessa sovellettavaa menettelyä. Hakemuksessa on esitetty muun muassa, että toimialalla sovelletaan kahdenlaista esittämistapaa. Hakijan mukaan tilinpäätöksissä ei anneta tarkentavia liitetietoja sovelletusta marginaaliveron käsittelytavasta, mikä on omiaan vaikeuttamaan toimialan yritysten keskinäistä vertailtavuutta.
Kirjanpitolautakunta rajasi lausuntonsa vain kirjanpito-oikeudelliseen näkökulmaan. Lautakunta ei ota kantaa vero-oikeudellisiin kysymyksiin.
Vastauksessaan kirjanpitolautakunta viittasi antamaansa yleisohjeeseen arvonlisäveron kirjaamisesta 31.10.2017. Yleisohjeessa käsitellään (kohdat 3.7.2.1–3.7.2.5) yleisesti arvonlisäverolain mukaista marginaaliverotusmenettelyä.
Kirjanpitolautakunta totesi, että arvonlisäveroyleisohje koskee ensisijaisesti tavaranmyynnissä mahdollisesti vapaaehtoisesti sovellettavaa marginaaliverotusta. Yleisohjeessa ei erikseen käsitellä matkatoimistopalveluja, joille AVL 80 §:ssä säädetään marginaaliverotusmenettelystä pakottavalla tavalla.
Kirjanpitolautakunta totesi, että sen tietoon on saatettu matkatoimistoalalla yleisesti käytössä oleva Suomen matkatoimistoalan liiton SMAL ry:n antama ohjeistus alan laskentatoimelle. Tämän ohjeistuksen mukainen arvonlisäveron marginaaliverotuskäsittely noudattaa lausunnon KILA 1996/1400 toissijaista menettelyä. Lisäksi lautakunta viittasi vastauksessaan lausuntoonsa KILA 2006/1779.
Kirjanpitolautakunta totesi lausuntonaan, että kulloinkin yleisesti sovellettavat kirjanpitokäytänteet sekä toimialakohtaisesti muotoutuneet kirjanpitomenettelyt ovat yksi keskeinen perusta KPL 1:3 §:ssä tarkoitetulle hyvälle kirjanpitotavalle. Jotta tietty yleinen käytänne tai alakohtainen menettely voidaan katsoa hyvän kirjanpitotavan mukaiseksi, sen on kuitenkin aina täytettävä voimassaolevien säännösten mukaiset velvoitteet.
Kun otetaan huomioon AVL 80 §:n pakottava vaatimus matkatoimistopalveluissa edellytettävästä marginaaliverotuskäsittelystä ja sen yleinen käyttö, kirjanpitolautakunta pitää edellä viitattua matkatoimistoalan ohjetta hyvän kirjanpitotavan mukaisena. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, että lausunnon KILA 2006/1779/ kannanotto siitä, että menettely ei olisi liikevaihdon määräytymisen osalta hyvän kirjanpitotavan mukainen, väistyy.
Koska lyhennetyssä tuloslaskelmassa ei esitetä liikevaihtoa, ei marginaaliverotusmenettelyn vaikutusta liikevaihdon muodostumiselle voida pitää merkityksellisenä seikkana.
Yritys voi kirjanpidossaan halutessaan käyttää myös muuta kuin edellä tarkoitettua menettelyä edellyttäen, että se on lain mukainen. Hyvän kirjanpitotavan mukaisena menettelynä lautakunta pitää tavanomaista arvonlisäveron bruttokäsittelyä, jossa marginaaliveronalaisten myyntien arvonlisäverokantaa vastaava osuus vähennetään liikevaihdon oikaisueränä. Niin ikään marginaaliveronalaisten ostojen arvonlisäverokantaa vastaava osuus vähennetään ostojen oikaisueränä.
Pienyritys – niin matkatoimistopalveluissa kuin muullakin toimialalla – voi pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esittävistä tiedoista annetun asetuksen PMA 2:1.2 §:n sallimalla tavalla laatia tuloslaskelmansa ns. lyhennettynä, jolloin laskelman ensimmäinen erä on bruttotulos.Koska lyhennetyssä tuloslaskelmassa ei esitetä liikevaihtoa, ei marginaaliverotusmenettelyn vaikutusta liikevaihdon muodostumiselle voida pitää merkityksellisenä seikkana. Toisaalta silloin, kun matkatoimistoyritys esittää tuloslaskelmansa tavanomaisen pitkän kaavan mukaisesti on suositeltavaa, että tilinpäätöksessä kuvataan marginaaliverotuksessa sovellettu menettely sekä sen vaikutus liikevaihdon ja ostojen muodostumiseen.