CTA Paikka

Jakautuminen verotuksessa

5.12.2006 Ilkka Ojala OTL, VT, Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiö voi jakautua kahdeksi tai useammaksi osakeyhtiöksi. Jakautuminen voidaan toteuttaa esimerkiksi yhtiön eri toimintojen eriyttämiseksi omiksi yhtiöikseen. Syynä jakautumiseen voi olla myös esimerkiksi yrityskauppaan tai sukupolvenvaihdokseen valmistautuminen.

Yritystoimintaa harjoittavan yhtiön tasetta voidaan keventää siten, että jakautumisessa yhtiön kertyneitä voittovaroja ja yhtiön varallisuutta, esim. kiinteistöjä, arvopapereita ja muuta vastaavaa omaisuutta siirretään yhteen vastaanottavaan yhtiöön ja yhtiön liiketoiminta siirretään toiseen vastaanottavaan yhtiöön. Kun yritystoimintaa harjoittavan yhtiön tase on tällä tavalla kevennetty, se on usein yrityskaupassa houkuttelevampi ostokohde.

Myös sukupolvenvaihdos onnistuu pienemmillä rahoituskustannuksilla, kun jatkajan ei tarvitse ostaa yritystoimintaa harjoittavaa yhtiötä siihen ehkä vuosikymmenien kuluessa kertyneine voittovaroineen. Jakautumisessa yritystoimintaa harjoittavan yhtiön tase voidaan ”puhdistaa” ylimääräisestä varallisuudesta, jolloin jatkajan ei tarvitse rahoittaa tämän varallisuuden hankkimista. Jättämällä omistukseensa jakautumisessa syntyneen varoja hallitsevan yhtiön luopuva sukupolvi voi pyrkiä varmistamaan oman toimeentulonsa sukupolvenvaihdoksen jälkeen. He voivat nostaa osinkoa omistukseensa jääneestä yhtiöstä ja sillä rahoittaa eläkevuosiaan.

Jakautumisella yrittäjävanhemmat voivat myös pyrkiä järjestämään varojen siirtämistä muillekin perillisille kuin yritystoiminnan jatkajalle. Tällainen järjestely saatetaan tehdä esimerkiksi siten, että yritystoiminnan käytössä oleva kiinteistö eriytetään jakautumisessa omaan kiinteistöyhtiöön, ja yritystoiminta siirretään toiseen yhtiöön. Kiinteistöyhtiö saa vuokratuloa yritystoimintaa harjoittavalta yhtiöltä.

Yritystoimintaa harjoittava yhtiö voidaan luovuttaa yritystoimintaa jatkavalle lapselle, ja kiinteistöyhtiö muille lapsille. Tällaisella järjestelyllä voidaan yritystoimintaa harjoittava yhtiö siirtää toiminnasta vastuun ottavalle vetäjälle, mutta myös muut lapset saavat varoja.

Jakautumistilanteet yhtiöoikeudellisesti

Osakeyhtiölain mukaan jakautuminen voidaan toteuttaa kokonaisjakautumisena tai osittaisjakautumisena. Nämä eroavat toisistaan siten, että kokonaisjakautumisessa jakautuva osakeyhtiö purkautuu ja kaikki yhtiön varat ja velat siirtyvät vastaanottaville yhtiöille. Osittaisjakautumisessa vain osa jakautuvan yhtiön varoista siirtyy vastaanottavalle yhtiölle tai vastaanottaville yhtiöille. Osittaisjakautumisen toteuttava yhtiö jatkaa toimintaansa yhtiöoikeudellisesti samana yhtiönä. Kun jakautuva yhtiö ei purkaudu, esimerkiksi yhtiön Y-tunnus säilyy ennallaan.

Syyskuun 2006 alusta voimaan tulleen uuden osakeyhtiölain mukaan jakautumisessa vastaanottava yhtiö voi olla myös jo entuudestaan olemassa oleva osakeyhtiö. Jakautuminen voidaan siis esimerkiksi toteuttaa niin, että osa varoista ja veloista siirretään olemassa olevaan yhtiöön, ja osa siirretään uuteen perustettavaan yhtiöön.

Verotuksen jakautumissäännökset

EVL:n 52c §:ssä säädetään jakautumisen sisällöstä verotuksessa. Säännöksen edellytykset täyttävä jakautuminen voidaan toteuttaa jatkuvuusperiaatteen mukaisesti ilman, että jakautumisesta aiheutuisi tuloveroseuraamuksia jakautuvalle yhtiölle tai sen omistajille.

EVL:n jakautumissäännöksiä sovelletaan järjestelyihin, joissa jakautuva osakeyhtiö purkautuu siten, että sen varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle vastaanottavalle osakeyhtiölle. Jakautuvan yhtiön osakkeenomistajien tulee saada osuuksiensa mukaisessa suhteessa vastikkeena kunkin vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Jakautumisen jälkeen osakkaat omistavat vastaanottavien yhtiöiden osakkeet siis samassa suhteessa kuin he olivat omistaneet jakautuvan yhtiön osakkeet. Omistusmuutokset eivät jakautumisen yhteydessä ole mahdollisia, mutta omistusjärjestelyjä saatetaan tehdä jakautumisen jälkeen.

Jakautumisessa vastikkeena voidaan käyttää myös rahaa, mutta samoin kuin sulautumisessa, rahavastikkeen määrää on rajoitettu. EVL:n säännösten mukaan vastaanottava yhtiö voi olla jo entuudestaan olemassa oleva yhtiö, eikä yhtiön siis tarvitse olla perustettu jakautumisen yhteydessä. Kun tämä järjestely tuli uuden osakeyhtiölain mukaan mahdolliseksi myös yhtiöoikeudellisesti, jakautumista voidaan käyttää esimerkiksi yhtiön liiketoiminnan luovutustapana. Osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista voidaan siirtää olemassa olevalle osakeyhtiölle, joka antaa vastikkeena jakautuvan yhtiön osakkeenomistajille omia osakkeitaan. Järjestely eroaa liiketoimintasiirtona toteutettavasta luovutuksesta, sillä liiketoimintasiirrossa vastaanottavan yhtiön osakkeet tulevat luovuttavalle yhtiölle, eikä sen osakkeenomistajille.

EVL:n säännöksen mukaan jakautumisessa vastikkeena annettavien osakkeiden tulee olla ”liikkeeseen laskettuja uusia osakkeita”. Uuden osakeyhtiölain mukaan tuli mahdolliseksi järjestely, jossa yhtiö voi toteuttaa maksuttoman osakeannin siten, että yhtiö itse saa liikkeeseen lasketut uudet osakkeet. Uudistuksen tarkoituksena oli juuri se, että tällaisia osakkeita voitaisiin käyttää vastikkeena yritysjärjestelyissä.

Aivan selvää ei ole, täyttääkö näiden yhtiön itsensä annissa merkitsemien osakkeiden käyttäminen vastikkeena EVL:n jakautumisäännöksen vaatimukset. Tällaiset osakkeet eivät ole olleet kenenkään muun hallussa, joten siinä suhteessa niitä ehkä voitaisiin pitää ”uusina osakkeina”. Kun verosäännöksiä tai oikeuskäytäntöä tällaisten osakkeiden käyttämisestä yritysjärjestelyissä vastikkeena ei vielä ole, on kuitenkin turvallisempaa, jos jakautumisessa vastikkeena käytettävät osakkeet edelleen laskettaisiin liikkeelle vasta jakautumisen yhteydessä toteutettavassa osakeannissa. Silloin jakautumissäännösten soveltamisedellytysten täyttyminen ei ole tulkinnanvarainen.

Jakautumissäännökset soveltuvat myös TVL:n mukaan verotettaviin yhtiöihin. Siten esimerkiksi kiinteistöyhtiö voi jakautua niin, että jakautumisessa sovelletaan jatkuvuusperiaatetta, eikä jakautumisessa realisoidu verotettava tuloa yhtiölle tai osakkeenomistajille. Oikeuskäytännössä on hyväksytty myös jakautumissäännösten soveltaminen tilanteessa, jossa yhdestä vastaanottavasta yhtiöstä muodostetaan keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö.

Jakautumisen verotusperiaatteet

Jakautumisessa sovelletaan samoja periaatteita kuin sulautumisessa, eli varat ja velat siirtyvät vastaanottaville yhtiöille verotuksessa jäljellä olevista arvoistaan. Vähentämättä olevat menot vähennetään vastaanottavien yhtiöiden verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi vähennetty jakautuvan yhtiön verotuksessa. Jakautuvan yhtiön verotuksessa vähennetyt varaukset, jotka kohdistuvat tiettyyn toimintaan, siirtyvät sille vastaanottavalle yhtiölle, jolle siirrettyyn toimintaan varaus kohdistuu. Tämä säännös koskee lähinnä jälleenhankintavarausta ja takuuvarausta. Muut mahdolliset varaukset siirtyvät vastaanottaville yhtiöille nettovarallisuuden suhteessa.

Varojen ja velkojen jakamisesta vastaanottaville yhtiöille kokonaisjakautumisessa ei ole säännöksiä. Varat ja velat voidaankin jakaa vastaanottavien yhtiöiden kesken varsin vapaasti. On esimerkiksi mahdollista, että yhteen vastaanottavaan yhtiöön siirretään vain jakautuvan yhtiön omistama kiinteistö. Kokonaisjakautumisessa ei siten ole edellytetty, että vastaanottavaan yhtiöön tulisi siirtää itsenäisesti toimeen tuleva liiketoimintakokonaisuus.

Jakautuvan yhtiön vahvistetut tappiot siirtyvät vastaanottaville yhtiöille siirtyvän nettovarallisuuden suhteessa. Vastaanottavalla yhtiöllä on oikeus vähentää verotuksessaan jakautuvalta yhtiöltä siirtyneet tappiot, mikäli vastaanottava yhtiö tai sen osakkaat taikka yhtiö ja osakkaat yhdessä ovat omistaneet tappiovuoden alusta lukien yli puolet jakautuneen yhtiön osakkeista.

Jakautuvaa yhtiötä verotetaan erillisenä verovelvollisena siihen asti, kunnes jakautumisen täytäntöönpano on merkitty kaupparekisteriin. Jakautuvan yhtiön ja vastaanottavien yhtiöiden poistoista on sama sääntely kuin sulautumisessa, eli jakautumisvuonna poistojen yhteenlaskettu määrä ei saa ylittää sitä poistojen määrää, jonka jakautuva yhtiö olisi voinut vähentää, mikäli jakautumista ei olisi toteutettu.

Osittaisjakautuminen

Tällä hetkellä verotuksen jakautumissäännöksiä voidaan siis soveltaa vain kokonaisjakautumiseen, jossa jakautuva yhtiö purkautuu. Koska osittaisjakautumiseen ei ole voitu soveltaa EVL:n jakautumissäännöksiä, käytännössä osittaisjakautumisia ei ole toteutettu, vaikka ne olisivatkin olleet yhtiöoikeudellisesti mahdollisia. Vuoden 2007 alusta EVL:ia ollaan kuitenkin muuttamassa siten, että osittaisjakautuminen tulee myös verotuksessa mahdolliseksi. Muutos perustuu EU:n yritysjärjestelydirektiivin muuttamiseen, joka velvoittaa jäsenvaltiot omassa lainsäädännössään poistamaan verotukselliset esteet osittaisjakautumiselta vuoden 2007 alusta lähtien.

Hallituksen esityksen mukaan osittaisjakautumisen edellytykseksi ollaan kuitenkin säätämässä, että vastaanottavaan yhtiöön siirrettävien varojen ja velkojen tulisi muodostaa liiketoimintakokonaisuus. Tällä tarkoitetaan itsenäisesti toimeentulevaa taloudellista yksikköä. Osittaisjakautumisessa varojen ja velkojen jakoa ei siten voitaisi tehdä yhtä vapaasti kuin kokonaisjakautumisessa, joten osittaisjakautuminen ei välttämättä sovellu kaikkiin jakautumistilanteisiin. Esimerkiksi kiinteistöä ei liiketoimintasiirtoa koskevassa oikeuskäytännössä ole hyväksytty liiketoimintakokonaisuudeksi, jolloin kiinteistön yhtiöittämistä ei voitaisi tehdä osittaisjakautumisena.

Jakautuvan yhtiön osakkeenomistajan verotus

Jakautumista ei pidetä osakkeenomistajan verotuksessa luovutuksena siltä osin kuin vastikkeena saadaan vastaanottavien yhtiöiden osakkeita. Mikäli jakautumisessa käytetään rahavastiketta, tältä osin kyseessä on luovutus, josta vero määrätään luovutusvoiton verotuksen periaatteiden mukaan.

Jakautuvan yhtiön osakkeiden hankintameno jaetaan vastaanottavien yhtiöiden osakkeiden hankintamenoksi pääsääntöisesti yhtiöille siirtyvän nettovarallisuuden mukaisessa suhteessa. Mikäli yhtiöille siirtyvien nettovarallisuuksien suhde olennaisesti poikkeaa osakkeiden käyvästä arvosta, hankintamenon jakautumisperusteena käytetään osakkeiden käypää arvoa.

Osakkeenomistajan katsotaan omistaneen jakautumisessa saamansa vastaanottavien yhtiöiden osakkeet siitä asti, kun hän oli hankkinut jakautuvan yhtiön osakkeet. Tällä on merkitystä yksityishenkilöiden verotuksessa, koska hankintameno-olettama riippuu omistusajasta, sekä myös osakeyhtiöiden verotuksessa, koska käyttöomaisuusosakkeiden verovapaa luovutusmahdollisuus edellyttää vähintään vuoden omistusaikaa

Veronkiertosäännöksen soveltaminen

Joissakin tapauksissa jakautumista ei ole verotuksessa hyväksytty. Käytännössä tällainen tilanne on voinut olla silloin, kun jakautumisessa syntynyt vastaanottava yhtiö on haluttu pian jakautumisen jälkeen purkaa. Tällainen menettely on saatettu katsoa veronkierroksi, jonka tavoitteena on siirtää osakkaalle yhtiön varoja. Vastaava riski koskee esimerkiksi tilannetta, jossa se yhtiö, johon yhtiöön kertyneitä varoja jakautumisessa siirrettiin, pian jakautumisen jälkeen myydään.

On kuitenkin todettava, että jakautumista usein käytetään nimenomaan tapana valmistautua yrityskauppaan tai sukupolvenvaihdokseen. Riskiä ei siten niinkään liity siihen, jos kaupan kohteena on se vastaanottava yhtiö, johon yhtiön elinkeinotoiminta siirrettiin. Riski sitä vastoin on suurempi, jos se yhtiö, johon jakautuvan yhtiön ”ylimääräiset varat” siirrettiin, pian jakautumisen jälkeen puretaan tai myydään.

Kysymyksiä:

1. A Oy harjoittaa teollista valmistamista ja toisaalta vähittäiskauppaa. Molemmat muodostavat erillisen liiketoimintakokonaisuuden. Ne toimivat eri toimipisteissä ja kummallakin on oma henkilökunta. Kumpikin toiminta on hyvin kannattavaa ja toimintaan liittyy merkittävä liikearvo. A Oy:n omistajat haluavat eriyttää vähittäiskauppatoiminnan omaan yhtiöön siten, että heistä itsestään tulee myös vähittäiskauppaa jatkavan yhtiön omistajia. He eivät kuitenkaan halua, että A Oy purkautuu, koska yhtiöllä on hallussaan mm. sopimuksia ja lisenssejä, ja yhtiön purkautuminen sekä Y-tunnuksen muuttuminen saattaisi edellyttää näiden uusimista.
Mikä on neuvosi A Oy:n omistajille järjestelyn toteuttamiseksi?

Tällä hetkellä EVL:n jakautumissäännösten mukainen jakautuminen voidaan toteuttaa vain kokonaisjakautumisena. EVL:n säännösten soveltamisen merkitys on siinä, että silloin omaisuus siirtyy vastaanottaville yhtiöille verotuksessa vähentämättä olevista arvoista eikä jakautuvalle yhtiölle realisoidu jakautumisesta verotettavaa tuloa. Kysymyksessä todettiin, että toimintaan sisältyy merkittävä liikearvo, joten verotuksellisesti on tarkoituksenmukaista toteuttaa jakautuminen EVL:n säännösten mukaisella tavalla.

Kokonaisjakautumisessa jakautuva yhtiö purkautuu yhtiöoikeudellisesti. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että vastaanottavilla yhtiöillä on eri Y-tunnus kuin jakautuvalla yhtiöllä. Vastaanottavat yhtiöt ovat yleensä uusia yhtiöitä, mutta osakeyhtiölain muutoksen jälkeen vastaanottavana yhtiönä voi olla myös jo olemassa oleva yhtiö. Olennaista kuitenkin on se, että tällä hetkellä jakautuva yhtiö ei voi yhtiönä jäädä olemaan, vaan yhtiöoikeudellisesti se purkautuu.

Hallitus on kuitenkin antanut eduskunnalle hallituksen esityksen, jonka mukaan osittaisjakautuminen tulisi EVL:n yritysjärjestelysäännösten piiriin vuoden 2007 alusta lähtien. Hallituksen esitys on tätä kirjoitettaessa eduskunnan käsiteltävänä, eikä säännösten lopullisesta muodosta ole vielä varmuutta. Hallituksen esityksen mukaan kuitenkin A Oy:n omistajien suunnittelema järjestely täyttäisi tulevat EVL:n yritysjärjestelysäännösten vaatimukset. Osittaisjakautumista voitaisiin soveltaa tilanteeseen, jossa yhtiö siirtäisi liiketoimintakokonaisuuden vastaanottavaan yhtiöön siten, että siirtävälle yhtiölle itselleen jäisi edelleen liiketoimintakokonaisuus. Tällöin siirtävä yhtiö jäisi edelleen olemaan entisenä yhtiönä (esim. entisine Y-tunnuksineen).

Koska kysymyksen sanamuodosta voisi päätellä, että kumpikin harjoitettu toimiala (teollinen valmistus ja vähittäiskauppatoiminta) muodostaa sellaisen liiketoimintakokonaisuuden, että uuden osittaisjakautumissäännöksen soveltaminen olisi mahdollista, A Oy:n kannattaa toteuttaa järjestely osittaisjakautumisena, kun se vuoden 2007 alusta on mahdollinen.

 

2. Kiinteistö Oy B:n omistavat kaksi yksityishenkilöä C ja D tasaosuuksin. Kiinteistö Oy B:n omistuksessa on kaksi kiinteistöä, jotka ovat keskenään samanarvoisia. C ja D haluaisivat irrottautua keskinäisistä siteistään, ja siksi he suunnittelevat järjestelyä, jossa Kiinteistö Oy B jakautuisi kahdeksi uudeksi yhtiöksi Kiinteistö Oy Z:ksi ja Kiinteistö Oy Y:ksi. Kiinteistö Oy Z:n osakkeet merkitsisi kokonaisuudessaan C ja Kiinteistö Oy Y:n osakkeet puolestaan kokonaisuudessaan D. Kun kumpikin omistajista saisi omistukseensa samanarvoisen yhtiön, kumpikin saisi nykyistä omistusosuuttaan vastaavan osuuden varoista.

Miten arvioit C:n ja D:n suunnitelmaa verotuksen näkökulmasta?

EVL:n jakautumissäännösten soveltaminen edellyttää, että jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat osuuksiensa mukaisessa suhteessa vastikkeena kunkin vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Jakautumisen jälkeen osakkaiden tulee omistaa vastaanottavien yhtiöiden osakkeet samassa suhteessa kuin he olivat omistaneet jakautuvan yhtiön osakkeet.

C:n ja D:n suunnittelema jakautuminen ei täytä näitä EVL:n säännösten vaatimuksia. Vastaavista järjestelyistä ei verotuksessa ole oikeuskäytäntöä, kun EVL:n säännösten soveltamisalan ulkopuolelle menevistä jakautumisista on pidättäydytty. Kuitenkin suunniteltua järjestelyä käsiteltäisiin verotuksessa verotettavaa tuloa realisoivana luovutuksena. Veroseuraamuksia tulisi sekä Kiinteistö Oy B:lle, jonka katsottaisiin luovuttavan omaisuutensa vastaanottaville yhtiölle, sekä C:lle ja D:lle, joiden katsottaisiin järjestelyssä luovuttavan osakkeita toisilleen.

 

3. E Oy:n osakkeet omistaa kokonaan yksityishenkilö F. Hän on ostanut osakkeet aikanaan 400 000 euron hinnalla. E Oy jakautuu kokonaisjakautumisessa kahdeksi yhtiöksi, G Oy:ksi ja H Oy:ksi. G Oy:öön siirretään yhtiön harjoittama liiketoiminta ja H Oy:öön yhtiön omistuksessa oleva liikerakennus tontteineen. E Oy:n oma pääoma (varat – velat) jakautuu vastaanottavien kesken siten, että G Oy saa omasta pääomasta 500 000 euroa ja H Oy 250 000 euroa.

H Oy:öön siirrettävän liikerakennuksen ja tontin tasearvo on yhteensä 250 000 euroa. Alueen kehityksen ja kaavamuutosten vuoksi rakennuksen ja tontin käypä arvo on kuitenkin huomattavasti suurempi. Omaisuuden käyvillä arvioilla mitattuna G Oy:öön siirrettyjen nettovarojen arvo on noin 800 000 euroa ja H Oy:öön siirrettyjen nettovarojen arvo 1 600 000 euroa.

Miten F:n omistamien E Oy:n osakkeiden hankintameno jaetaan G Oy:n ja H Oy:n osakkeiden hankintamenoksi?

Jakautuvan yhtiön osakkeiden hankintameno jaetaan vastaanottavien yhtiöiden osakkeiden hankintamenoksi pääsääntöisesti yhtiöille siirtyvän nettovarallisuuden mukaisessa suhteessa. Mikäli yhtiöille siirtyvien nettovarallisuuksien suhde olennaisesti poikkeaa osakkeiden käyvästä arvosta, hankintamenon jakautumisperusteena käytetään osakkeiden käypää arvoa.

Kysymyksessä todettiin, että E Oy:n oma pääoma (varat – velat) jakautuu vastaanottavien kesken siten, että G Oy saa omasta pääomasta 500 000 euroa ja H Oy 250 000 euroa, eli tasearvoin omaisuus jakautuu suhteessa 66,7 % – 33,3 %. Käyvin arvoin G Oy:öön ja H Oy:öön siirrettyjen varojen arvo kuitenkin jakautuu päinvastoin, eli suhteessa 33,3 % – 66,7 %.

Osakkeiden 400 000 euron hankintameno jakautuu samassa suhteessa, jolloin G Oy:n osakkeiden hankintamenoksi tulee 133 333,33 euroa ja H Oy:n osakkeiden hankintamenoksi 266 666,67 euroa.

Voidaan todeta, että yleensä hankintameno jaetaan yhtiöille siirtyvien nettovarojen mukaisessa suhteessa. Tämä johtuu siitä, että siirtyvien varojen käyvän arvon selvittäminen on verrattain vaikeaa. Käypien arvojen mukaista jakoperustetta on käytetty tilanteissa, joissa jakautumisessa vastaanottavista yhtiöistä on heti tullut listattuja yhtiöitä. Vastaanottavien yhtiöiden osakkeiden ensimmäisten noteerausten on katsottu osoittavan yhtiöihin siirrettyjen varojen käyvän arvon, ja hankintameno on jaettu osakkeille tämän perusteen mukaisesti.

 

VerokouluUusimmat Artikkelit
Katso kaikki