Työ­­oikeus­­koulu osa 4: Vuosi­loma­­laki

Vuosilomalaki on kolmas työsuhteiden peruslaki työsopimuslain ja työaikalain lisäksi. Siinä säädetään vuosiloman ansainnasta, loman ajalta maksettavasta palkasta sekä vuosiloman antamisesta. Työntekijällä on vuosilomaa pääsääntöisesti neljä viikkoa kesällä ja yksi viikko talvella. Lomaoikeuden ja lomapalkan laskenta on yksi keskeistä palkkahallinnon tehtävistä. 
15.1.2024 Albert Mäkelä Kuva iStock

Hanki rajaton lukuoikeus

Kirjaudu sisään tai tilaa Tilisanomat. Saat luettavaksesi uusimmat artikkelit ja arkiston, joka ulottuu aina vuoteen 2001 saakka sekä pääsyn Tilinpäättäjän tietopakettiin.

TILAA TILISANOMAT tai KIRJAUDU SISÄÄN

Työoikeuskoulu

Työoikeuskoulun tarkoituksena on tarjota yleiskuva työoikeuden keskeisistä kysymyksistä.

Osa I – Johdatus työoikeuteen

Osa II – Työsopimuslaki

Osa III – Työaikalaki

Osa IV – Vuosilomalaki

Osa V – Työehtosopimukset ja työehtosopimusjärjestelmä

Osa VI – Yhteistoiminta ja työntekijöiden edustus työpaikalla

Koulu päättyy aikanaan verkossa suoritettavaan lopputenttiin. Se ja koulun kaikki oppitunnit on koottuna tänne.

Vuosilomalain keskeiset käsitteet

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. välinen ajanjakso. Vuosiloman ansainta lasketaan lomanmääräytymisvuosittain.

Lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jolta työntekijä joko ansaitsee tai ei ansaitse vuosilomaa, riippuen siitä, onko työntekijälle kertynyt 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää (35 tunnin ansaintasäännön piirissä olevien työntekijöiden kohdalla lasketaan työtunteja).

Lomakausi on 2.5–30.9. välinen ajanjakso. Vuosilomasta 24 arkipäivää on pääsääntöisesti sijoitettava lomakaudelle.

Arkipäivä on muu viikonpäivä kuin sunnuntai, kirkollinen juhlapäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Vuosilomalain mukaan myös lauantai on arkipäivä, eli lauantai kuluttaa yhden lomapäivän, ellei se ole samalla jokin edellä mainittu pyhäpäivä.

Työssäolon veroinen aika on aikaa, joka otetaan huomioon täyden lomanmääräytymiskuukauden laskennassa, vaikka työntekijä on ollut poissa työstä.

Vuosilomapalkka tarkoittaa työntekijälle vuosiloman ajalta maksettavaa palkkaa. Työntekijällä on vuosilomalain yleissäännön mukaan oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa, luontoisedut mukaan lukien. Jos luontoisedut eivät ole työntekijän käytettävissä loman aikana, ne on korvattava rahalla.

Lomakorvaus tarkoittaa työntekijälle maksettavaa rahakorvausta tilanteessa, jossa työntekijä ei ole saanut pidettyä lomaa. Lomakorvaus voi tulla maksettavaksi, jos työntekijälle ei ole kertynyt lomaa pidettäväksi tai työsuhde päättyy eikä ansaittuja loma ole pidetty.

Työssäolon veroinen aika

Työssäolon veroista aikaa on sellainen työstä poissaoloaika, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksaan työntekijälle palkan. Työssäolopäivien veroisina pidetään lisäksi niitä työpäiviä tai -tunteja, jolloin työntekijä on estynyt tekemästä työtä:1) erityisraskausvapaan, tilapäisen hoitovapaan, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon tai omaishoitovapaan aikana;

2) yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden yhteensä enintään 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ja vastaavasti muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 vanhempainvapaapäivän aikana;

3) sairauden tai tapaturman vuoksi enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa; jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena 31.3. jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden;

4) lääkinnällisen kuntoutuksen takia enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa; jos kuntoutus jatkuu yhdenjaksoisena 31.3. jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä kuntoutusjaksoa kohden;

5) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen (karanteeni) vuoksi;

6) opintovapaan vuoksi enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa ja vain, jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön;

7) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisen vuoksi; työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työpäivää kerrallaan

8) lomauttamisen takia enintään 30 työpäivää kerrallaan;

9) lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia enintään kuusi kuukautta kerrallaan; tällaisen työaikajärjestelyn jatkuessa keskeytyksettä 31.3. jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan 1.4.

10) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen taikka siviilipalveluslaissa tarkoitetun täydennyspalveluksen tai ylimääräisen palveluksen vuoksi; tai

11) sellaisen julkisen luottamustehtävän hoitamisen tai todistajana kuulemisen vuoksi, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella.

 

35 tunnin säännön piirissä olevilla työntekijöillä työssäolon veroista aikaa on se poissaoloaika, jolloin työntekijän olisi pitänyt olla työssä. Pitkissä poissaoloissa työssäolon veroista aikaa tarkastellaan kalenteriajanjaksoina lomanmääräytymisvuosittain. Raskaus- ja vanhempainvapaan ajanjakso voi kestää yhdessä tai useammassa jaksossa enintään 182 kalenteripäivää, sairaus-, tapaturma- ja kuntoutusajanjakso enintään 105 kalenteripäivää sekä opintovapaa- ja lomautusajanjakso enintään 42 kalenteripäivää.

 

Esimerkki: Työntekijän työsuhde alkaa 1.12. Hän on työssä 1.12.–16.1., minkä jälkeen hänen lomautetaan kokoaikaisesti 20.3. saakka.Lomautuksen ajalta 30 työpäivää on työssäolon veroista aikaa, joiden laskenta alkaa 17.1. Joulu- ja tammikuu ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia, sillä työntekijälle kertyy 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää. Myös helmikuu on täysi lomanmääräytymiskuukausi, sillä lomautuksen 30:sta työssäolon veroisesta päivästä jää helmikuulle niin monta, että työntekijälle kertyy 14 työssäolon veroista päivää, vaikkei hän ole yhtään päivää työssä. Maaliskuulle työssäolon veroisia lomautuspäiviä ei enää riitä, eikä 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää täyty työhön paluun jälkeenkään. Maaliskuu ei siten ole täysi lomanmääräytymiskuukausi.Koska työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä kestänyt alle vuoden, työntekijä ansaitsee lomaa kaksi päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijä on ansainnut siten 1.12.–31.3. ajalta yhteensä kuusi lomapäivää.

Vuosilomakirjanpito ja vuosilomapalkkalaskelmaTyönantajan on pidettävä kirjaa työntekijän vuosilomista, niistä täydentävistä lisävapaapäivistä ja säästövapaista. Lisäksi vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosiloman ajalta maksetut palkat ja lomakorvaukset. Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat, lisävapaapäivien määrä ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruus ja niiden määräytymisen perusteet.Vuosilomakirjanpitoon on myös liitettävä tiedot työnantajan ja työntekijän tekemistä vuosilomaa koskevista sopimuksista. Vuosilomakirjanpito on säilytettävä kaksi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi pitänyt antaa tai lomakorvaus maksaa.

Työnantajan on annettava työntekijälle vuosilomapalkkalaskelma, josta ilmenee lomapalkan tai korvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet. Jos nämä tiedot käyvät ilmi työntekijälle tavallisen palkanmaksun yhteydessä annettavasta palkkalaskelmasta, erillinen vuosilomapalkkalaskelma ei ole tarpeen.

Esimerkki

Työntekijän työsuhde alkaa 1.12. Hän on työssä 1.12.–16.1., minkä jälkeen hänen lomautetaan kokoaikaisesti 20.3. saakka.

Lomautuksen ajalta 30 työpäivää on työssäolon veroista aikaa, joiden laskenta alkaa 17.1. Joulu- ja tammikuu ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia, sillä työntekijälle kertyy 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää. Myös helmikuu on täysi lomanmääräytymiskuukausi, sillä lomautuksen 30:sta työssäolon veroisesta päivästä jää helmikuulle niin monta, että työntekijälle kertyy 14 työssäolon veroista päivää, vaikkei hän ole yhtään päivää työssä. Maaliskuulle työssäolon veroisia lomautuspäiviä ei enää riitä, eikä 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää täyty työhön paluun jälkeenkään. Maaliskuu ei siten ole täysi lomanmääräytymiskuukausi.

Koska työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä kestänyt alle vuoden, työntekijä ansaitsee lomaa kaksi päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijä on ansainnut siten 1.12.–31.3. ajalta yhteensä kuusi lomapäivää.

Vuosilomakirjanpito ja vuosilomapalkkalaskelma

Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän vuosilomista, niistä täydentävistä lisävapaapäivistä ja säästövapaista. Lisäksi vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosiloman ajalta maksetut palkat ja lomakorvaukset. Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat, lisävapaapäivien määrä ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruus ja niiden määräytymisen perusteet.

Vuosilomakirjanpitoon on myös liitettävä tiedot työnantajan ja työntekijän tekemistä vuosilomaa koskevista sopimuksista. Vuosilomakirjanpito on säilytettävä kaksi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi pitänyt antaa tai lomakorvaus maksaa.

Työnantajan on annettava työntekijälle vuosilomapalkkalaskelma, josta ilmenee lomapalkan tai korvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet. Jos nämä tiedot käyvät ilmi työntekijälle tavallisen palkanmaksun yhteydessä annettavasta palkkalaskelmasta, erillinen vuosilomapalkkalaskelma ei ole tarpeen.

Esimerkki

Työntekijä on ansainnut lomaa 30 arkipäivää 31.3.2024 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta. Kesäloma (24 arkipäivää) on pääsäännön mukaan annettava 2.5.–30.9.2024 ja talviloma (6 arkipäivää) 30.4.2025 mennessä. Lomat on annettava lähtökohtaisesti yhdenjaksoisina.

Työnantaja ja työntekijä voisivat sopia, että loma sijoitetaan 1.1.2024–30.4.2025 väliselle ajalle. 12 arkipäivää ylittävä loman osa (eli 18 arkipäivää) voidaan myös sopia pidettäväksi viimeistään 30.9.2025 mennessä.

Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijän lomaoikeudesta 18 päivää ylittävä osa (eli 12 päivää) säästetään myöhemmin pidettäväksi. Ellei loman sijoittamisesta olisi sovittu muuta, työntekijälle olisi annettava tällöin 18 päivää lomakaudella 2024. Työntekijällä olisi oikeus pitää 12 päivän säästövapaansa lomakaudella 2025 tai myöhemmin. Ilman erillistä sopimusta työntekijällä olisi oikeus säästää 6 päivää lomaa.

Vuosilomaa täydentävät lisäpäivät

Vuosilomalakiin lisättiin vuonna 2019 säännös vuosilomaa täydentävistä lisävapaapäivistä. Sen mukaan työntekijällä on oikeus lisävapaapäiviin, jos työntekijän täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsema vuosiloma alittaa 24 päivää sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi.

Lisävapaapäivistä säätämisen taustalla on EU-tuomioistuimen ratkaisu, jonka mukaan vuosilomalla on eri tarkoitus kuin sairauspoissaololla. Siten työkyvyttömyys ei saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Lisävapaapäivien tarkoitus on varmistaa, ettei työkyvyttömyys vähennä työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan ja että työntekijä saa sen myös silloin, kun hän on ollut runsaasti poissa työstä työkyvyttömyyden vuoksi.

Lisäpäiviin oikeuttavan poissaolon ei tarvitse kertyä yhdenjakoisesta poissaolosta. Merkitystä ei ole myöskään sillä, johtuvatko poissaolot samasta vai eri sairaudesta. Lisäpäiväsäännös on kuitenkin toissijainen tavallisiin loman ansaintasääntöihin nähden. Lisävapaapäiviä ei anneta, jos 24 päivän lomaoikeus täyttyy jo työssäolon veroisten päivien perusteella. Lisäpäiviä ei siis anneta, vaikka työntekijälle ei kertyisi tavallista 30 päivän lomaoikeutta, kunhan lomaa on kertynyt vähintään 24 päivää. Tarkastelu tehdään aina lomanmääräytymisvuosikohtaisesti.

Oikeutta lisäpäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun työntekijän poissaolo on jatkunut yhdenjaksoisesti yli 12 kuukautta. Yhdenjaksoisuus katkeaa vasta, kun työntekijälle kertyy työssäoloa yhteen täyteen lomanmääräytymiskuukauteen oikeuttavasti.

Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus. Se ei ole vuosilomapalkkaa, vaan erityinen korvauslaji. Siksi korvauksen laskemiseen ei sovelleta vuosilomapalkan laskentaa koskevia säännöksiä. Lain esitöissä on todettu, että lisävapaapäivältä maksettava korvaus lasketaan jakamalla kuukausiansio jakajalla 25.

Lisävapaapäivät eivät ole työssäolon veroista aikaa. Niiltä ei siten kerry uutta vuosilomaa. Tämän vuoksi lisävapaapäiviä on käsiteltävä vuosilomalomakirjanpidossa erillään. Lisävapaapäivien antamiseen sovelletaan kuitenkin vuosiloman antamista koskevia säännöksiä.

Poikkeukset vuosilomalain soveltamisalasta

Vuosilomalakia ei sovelleta merimiehiin, harrastustoimintana tehtävään työhön, työvoimahallinnon toimenpiteiden piirissä oleviin henkilöihin eikä perhe- ja omaishoitajiin. Lakia ei sovelleta myöskään sellaiseen opetushenkilöstöön, jonka vuosilomaeduista on sovittu työ- tai virkaehtosopimuksella.

Asiantuntijana
Albert Mäkelä OTM, työoikeuden asiantuntija
Työoikeuskoulu 2023Uusimmat Artikkelit
Katso kaikki