CTA Paikka

Menettelyasiat

26.8.2008 Tiina Ruohola arvonlisäveroasiantuntija, Deloitte & Touche Oy

Ajallinen kohdistaminen

Myyntien ajallisen kohdistamisen pääsääntönä on suoriteperuste. AVL 135 §:n mukaan myynnistä suoritettava vero kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt. AVL 15 §:n mukaan velvollisuus suorittaa vero myynnistä syntyy, kun
1) myyty tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu
2) vastike tai sen osa on kertynyt ennen 1 kohdassa mainittua ajankohtaa
3) 79 §:ssä tarkoitettu suoritus on saatu (suoraan hintaan liittyvät tuet ja avustukset)
4) tavara tai palvelu on otettu omaan käyttöön.

Tilikauden aikana on AVL 136 §:n mukaisesti mahdollista käyttää suoriteperusteen sijaan laskutusperustetta eli tilikauden aikana vero voidaan kohdistaa sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana ostajaa on veloitettu toimitetusta tavarasta tai suoritetusta palvelusta. Jos veloitusta ei käytetä, vero saadaan kohdistaa sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana myyntihinta tai sen osa on kertynyt. Tilikauden päättyessä veloittamatta tai, jos veloitusta ei käytetä, kertymättä olevista myyntihinnoista suoritettava vero kohdistetaan tilikauden viimeiselle kalenterikuukaudelle eli tällöin on sovellettava suoriteperustetta. Laskutusperustetta ei kuitenkaan voida soveltaa ennakkomaksujen osalta, vaan niistä vero tilitetään aina siltä kuukaudelta, jonka aikana maksu on vastaanotettu.

Myös ostojen osalta ajallinen kohdistaminen perustuu suoriteperusteelle. AVL 141 §:n mukaan vähennykset kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana:
1) ostettu tavara tai palvelu on vastaanotettu
2) ostohinta tai sen osa on maksettu ennen 1 kohdassa mainittua ajankohtaa
3) tavara tai palvelu on otettu vähennykseen oikeuttavaan käyttöön
4) maahan tuotu tavara on tullattu
5) autoverosta autoverolain mukaan suoritettava arvonlisävero on maksettu.

Myös ostojen osalta voidaan tilikauden aikana soveltaa laskutusperustetta. Lisäksi ennakkomaksujen vähennys kohdistetaan aina sille kuukaudelle, jonka aikana vastike on suoritettu.

ALV 16a §:n mukaan velvollisuus suorittaa vero tavaran yhteisöhankinnasta syntyy, kun hankinta on tehty. Tavaran hankinta on tehty sinä ajankohtana, jona tavara on vastaanotettu. Tavaran yhteisöhankinta kohdistetaan sitä kuukautta seuraavalle kalenterikuukaudelle, jonka aikana veron suorittamisvelvollisuus on 16a §:n mukaan syntynyt. Jos tavaran ostaja on saanut vastaanotetusta tavarasta laskun tai vastaavan asiakirjan vastaanottokuukautena, hankinta kohdistetaan kuitenkin tavaran vastaanottokuukaudelle. Tavaran yhteisöhankinnasta tehtävä vähennys kohdistetaan samalle kalenterikuukaudelle kuin yhteisöhankinnasta suoritettava vero.

Mikäli vähennyksiä ei voida tehdä täysimääräisenä tilitettävää veroa laskettaessa, vähentämättä jäänyt määrä kohdistetaan seuraaville kalenterikuukausille AVL 149 §:n mukaisesti. Verovirasto palauttaa vapaamuotoisen hakemuksen tai muun selvityksen perusteella tilikauden päätyttyä tilikaudelta vähentämättä jääneen veron. Mikäli verovelvollinen on hakenut tilikauden päätyttyä vähentämättä jääneen veron takaisin, sitä ei voida vähentää seuraavilla tilikausilla.

Verovelvolliselle voidaan myös tietyin edellytyksin maksaa tilikauden aikana vähentämättä jäänyt vero ennakkopalautuksina kalenterikuukausittain. Edellytyksenä on, että tilikaudelta vähennettävien verojen tulee olla todennäköisesti suuremmat kuin myynneistä suoritettavat verot. Saadakseen vähennettävän veron takaisin tilikauden aikana verovelvollisen tulee tehdä hakemus vahvistettua lomaketta käyttäen. Verohallituksen päätöksen (Dnro 2616/40/2001, 16.11.2001) mukaan pienin ennakkopalautuksena maksettava veron määrä on 2 000 euroa.

Ilmoittamisvelvollisuus ja veron maksaminen

AVL 162 §:n mukaisesti verovelvollisen on annettava kultakin verokaudelta arvonlisäveroilmoitus eli niin sanottu valvontailmoitus. Verokausi on kalenterikuukausi. Valvontailmoitus on aina annettava viimeistään kalenterikuukautta seuraavan toisen kuukauden 15. päivänä riippumatta siitä, onko verovelvollisella ilmoitettavaa veroa. Täten esimerkiksi kesäkuun valvontailmoitus tulee jättää elokuun 15. päivään mennessä. AVL 147 §:n mukaan verovelvollisen on myös maksettava kalenterikuukaudelle kohdistettavien suoritettavien verojen ja vähennettävien verojen erotus eli tilitettävä vero valtiolle viimeistään kalenterikuukautta seuraavan toisen kuukauden 15. päivänä. Mikäli arvonlisäveron eräpäivä on pyhäpäivä tai arkilauantai, verovelvollinen voi jättää valvontailmoituksen ja suorittaa arvonlisäveron ensimmäisenä eräpäivän jälkeisenä arkipäivänä. Ilmoitus siitä, että veroa ei ole maksettavana, voidaan antaa usealta kuukaudelta etukäteen. Alkutuotantoa harjoittavan luonnollisen henkilön, kuolinpesän tai yhtiön, sekä taide-esineen tekijän, joka ei harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa, verokausi on edellä esitetystä poiketen kuitenkin kalenterivuosi.

Valtiovarainministeriöstä on 30.4.2008 lähetetty lausuntokierrokselle uutta verotilimenettelyä koskevat lakiehdotukset. Verotilimenettely mm. aikaistaisi ilmoituksen jättöpäivää ja tilitettävän arvonlisäveron eräpäivää kalenterikuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivään. Tavoitteena on saada verotili yritysasiakkaiden käyttöön vuoden 2010 alusta oma-aloitteisten verojen, kuten muun muassa arvonlisäveron, osalta.

Kuukausittain annettavien valvontailmoitusten lisäksi verovelvollisen, joka harjoittaa yhteisömyyntiä, on annettava AVL 162b §:n mukaan myös neljännesvuosittaiset yhteenvetoilmoitukset. Yhteenvetoilmoitus tulee antaa viimeistään kalenterivuoden neljännestä seuraavan toisen kuukauden 15. päivänä, esimerkiksi vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä toukokuun 15. päivään mennessä.

Mikäli veroilmoitusta tai yhteenvetoilmoitusta ei anneta säädetyssä ajassa tai ilmoitus on annettu puutteellisena, tulee verovelvollisen täyttää velvollisuutensa veroviraston kehotuksesta. Verovelvollisen on myös annettava täydentävät selvitykset, jotka ovat tarpeen veron määräämistä varten. Verovirasto voi määrätä ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä verovelvolliselle 168a §:n mukaan laiminlyöntimaksua vähintään 80 euroa ja enintään 1 700 euroa.

Valvontailmoitusten ja yhteenvetoilmoitusten lisäksi verovelvolliselle voi syntyä myös EU-kaupan tilastotietojen ilmoittamisvelvollisuus eli ns. Intrastat-ilmoitusten antovelvollisuus. Suomessa Intrastat-ilmoituksista vastaa Tulli. Tulli ilmoittaa verovelvolliselle Intrastat-ilmoitusvelvollisuuden syntymisestä. Vuonna 2008 tilastotietojen ilmoittamisen kalenterivuosikohtainen kynnysarvo on EU-tuonnissa 200 000 euroa ja EU-viennissä 300 000 euroa.

Kirjanpito ja tositteet

AVL 209 §:ssä säädetään, että verovelvollisen on järjestettävä kirjanpitonsa sellaiseksi, että siitä saadaan veron määräämistä varten tarvittavat tiedot. Suoritettavan ja vähennettävän veron määrään vaikuttavien liiketapahtumien kirjausten on perustuttava kirjanpitolaissa tarkoitettuihin tositteisiin ottaen lisäksi huomioon se, mitä arvonlisäverolaissa tositteista säädetään.

Myyjän on annettava verollisesta, mukaan lukien nollaverokannan alaisesta, tavaran tai palvelun myynnistä ostajalle lasku, jos ostaja on elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö, joka ei ole elinkeinonharjoittaja. Lasku voidaan AVL 209b §:n mukaan toimittaa vastaanottajan suostumuksella myös sähköisesti. Ostajan laatima lasku katsotaan myyjän antamaksi, jos myyjä ja ostaja ovat sopineet asiasta ja jos olemassa on järjestely, jonka mukaan myyjä hyväksyy laskun. Järjestely voi olla esimerkiksi kauppatapaan perustuva, eikä järjestelystä tarvitse olla erillistä kirjallista sopimusta.

209b §:n mukaan laskulla on oltava seuraavat tiedot:

1) laskun antamispäivämäärä
2) yhteen tai useampaan sarjaan perustuva juokseva tunniste, jolla lasku voidaan yksilöidä
3) arvonlisäverotunniste, jolla elinkeinonharjoittaja on myynyt tavarat tai palvelut
4) ostajan arvonlisäverotunniste, jota ostaja on käyttänyt ostossa, jos hän on ostosta verovelvollinen (käännetty verovelvollisuus) tai jos kyse on 72a §:ssä tarkoitetusta tavaran yhteisömyynnistä
5) myyjän ja ostajan nimi ja osoite
6) myytyjen tavaroiden määrä ja luonne sekä palvelujen laajuus ja luonne
7) tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä, jos se voidaan määrittää eikä ole sama kuin laskun antamispäivä
8) veron peruste kunkin verokannan tai verottomuuden osalta, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset, jos niitä ei ole otettu huomioon yksikköhinnassa
9) verokanta
10) suoritettavan veron määrä euroissa
11) jos myynnistä ei ole suoritettava veroa tai jos verovelvollinen on ostaja, verottomuuden tai ostajan verovelvollisuuden peruste tai viittaus arvonlisäverolain tai Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin asianomaiseen säännökseen.

Yllä mainittujen vaatimusten lisäksi AVL 209b § sisältää erityissäännökset uusien kuljetusvälineiden myyntiin, tukiin ja avustuksiin sekä matkatoimistopalvelujen ja sijoituskullan myyntiin liittyen. Mikäli laskulla muutetaan aikaisemmin annettua laskua, laskulla tulee olla yksiselitteinen viittaus alkuperäiseen laskuun.

Bruttosummaltaan enintään 250 euron laskuihin sovelletaan kevennettyjä laskumerkintävaatimuksia. Kevennettyjä laskuvaatimuksia sovelletaan lisäksi laskun loppusummasta riippumatta kaikkiin vähittäiskaupassa tai muussa siihen rinnastettavassa lähes yksinomaan yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa annettuihin laskuihin, tarjoilupalveluja tai henkilökuljetuksia koskeviin laskuihin sekä pysäköintimittareiden ja muiden vastaavien laitteiden tulostamiin kuitteihin. Näissä laskuissa riittää, että laskulla ovat seuraavat tiedot:
1) laskun antamispäivä
2) myyjän nimi ja arvonlisäverotunniste
3) myytyjen tavaroiden määrä ja luonne sekä palvelujen luonne
4) suoritettavan veron määrä verokannoittain taikka veron peruste verokannoittain.

AVL 209j §:ssä säädetään, että laskut on säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Verovelvollisen on kuitenkin 1.1.2008 voimaan tullen AVL:n muutoksen perusteella säilytettävä kiinteistöinvestoinnin suorittamiseen liittyvät laskut, tositteet ja selvitykset 13 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana tarkistuskausi on alkanut. AVL 209k §:n mukaan laskut on säilytettävä pääsääntöisesti Suomessa. Laskut voidaan kuitenkin säilyttää toisessa jäsenvaltiossa, jos tallennus on suoritettu sähköisesti siten, että se takaa täydellisen tosiaikaisen tietokoneyhteyden näihin tietoihin tai mikäli elinkeinonharjoittaja on ulkomaalainen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Muihin tositteisiin, joihin suoritettavan ja vähennettävän arvonlisäveron määrään vaikuttavien liiketapahtumien kirjaukset perustuvat, sovelletaan soveltuvin osin samoja säilytysvaatimuksia. Verohallinto on antanut kaksi ohjetta koskien laskutussäännöksiä: Laskua koskevat vaatimukset arvonlisäverotuksessa (Dnro 1731/40/2003, 30.6.2003) ja Eräitä kysymyksiä arvonlisäverotuksen laskutussäännöksistä (Dnro 357/40/2004, 20.2.2004), joissa laskumerkintöihin ja laskutukseen liittyviä kysymyksiä käsitellään tarkemmin.

AVL 169 §:n mukaan verovelvollisen on verohallituksen, veroviraston tai veroasiamiehen kehotuksesta esitettävä Suomessa tarkastettavaksi kirjanpitonsa, muistiinpanonsa ja kaikki toimintaan liittyvä ja muu aineisto ja omaisuus, joka saattaa olla tarpeen verovelvollisen verotuksessa tai verotusta koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä. Verohallinnolla on oikeus saada maksutta verotusta varten tarvittavat tiedot.

Veron määrääminen

Verovelvollisen tulee suorittaa valvontailmoituksellaan ilmoittamansa arvonlisäveron määrä kalenterikuukautta seuraavan toisen kuukauden 15. päivään mennessä, kuten edellä on esitetty. Mikäli verovelvollinen ei suorita valvontailmoituksellaan ilmoittamaansa määrää verottajalle, verottaja ryhtyy lisätoimenpiteisiin.

Verovirasto määrää saatujen ilmoitusten ja muun selvityksen perusteella maksamatta olevan veron verovelvollisen maksettavaksi. AVL 177 §:n mukaan veroviraston on määrättävä maksettava vero arvioimalla, jos verovelvollinen on laiminlyönyt veron maksamisen tai maksanut sitä ilmeisesti liian vähän eikä hän kehotuksesta huolimatta ole antanut veron määräämistä varten tarvittavia tietoja. Valvontailmoituksen perusteella maksettava vero on määrättävä vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä, jos valvontailmoitus on annettu säädetyssä ajassa. Vero katsotaan määrätyksi määräajassa, jos veroviraston päätös siitä on tehty ennen määräajan päättymistä.

Jälkiverotus voidaan toimittaa kolmen vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, johon kuuluvalta kalenterikuukaudelta vero olisi tullut maksaa. Esimerkiksi 31.12.2008 päättyvältä tilikaudelta jälkiverotuspäätös tulee tehdä 31.12.2011 mennessä.

AVL 176 §:n kolmannen momentin mukaisesti verovelvolliselle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen ennen kuin jälkiverotus toimitetaan, mikäli veroa määrättäessä olennaisesti poiketaan verovelvollisen antamista tiedoista. AVL 205 §:n mukaan verovelvollisen tai muun verosta vastuussa olevan henkilön on maksettava vero siitä huolimatta, että verotukseen haetaan muutosta.

Jälkiverotus voidaan jättää toimittamatta, jos veron maksamatta jääminen tai liian suuri palautus johtuu sellaisesta virheestä, jonka johdosta toisen verovelvollisen maksettavaksi on tullut liikaa veroa tai vero on jäänyt palauttamatta. Edellytyksenä on se, että verovelvollinen esittää palautukseen oikeutetun antaman sitoumuksen, jossa tämä luopuu oikeudestaan palautukseen (AVL 180 §:n ns. kuittaussitoumusmenettely). Sitoumuksen antaneelle ei palauteta veroa. Verovirasto päättää sitoumuksen hyväksynnästä.

Jälkiverotus voidaan myös jättää toimittamatta, jos maksamatta jäänyttä veroa tai liian suurena palautettua veroa voidaan pitää vähäisenä eikä verotuksen tasapuolisuus tai muu syy vaadi veron määräämistä. Maksamatta jääneen tai liian suurena palautetun veron määrää voidaan pitää vähäisenä, kun se on alle 600 euroa.

Veronlisäys ja -korotus

Mikäli verovelvollinen maksaa verokaudelta tilitettävää veroa määräajan jälkeen, hänen on veron maksamisen yhteydessä maksettava oma-aloitteisesti verolle veronlisäystä AVL 183 §:n mukaan. Jos veroa ei ole maksettu oma-aloitteisesti ennen veron maksuunpanon päätöspäivää, maksuunpan¬nulle verolle lasketaan veronlisäystä verolle määrättyyn eräpäivään, eräpäivä mukaan lukien. Mahdolliselle veronkorotukselle ei suoriteta veronlisäystä.

Veronlisäyksen korkoprosentti vuonna 2008 on 11,5 prosenttia. Veronlisäys lasketaan oma-aloitteiselle verolle, jota ei ole maksettu viimeistään määräpäivänä. Veronlisäys lasketaan veron määräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään, molemmat mainitut päivät mukaan lukien. Jos määräpäivä on pyhäpäivä tai lauantai, veron saa kuitenkin maksaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen ilman veronlisäystä.

AVL 182 §:n mukaan veroa voidaan korottaa, jos

1) verovelvollinen on jättänyt verokaudelta tilitettävän veron säädetyssä ajassa kokonaan maksamatta tai maksanut sitä ilmeisesti liian vähän, enintään 30 prosenttia
2) veroilmoituksessa tai muussa tiedossa tai asiakirjassa on vähäinen puutteellisuus eikä verovelvollinen ole noudattanut saamaansa kehotusta sen korjaamiseen, enintään 10 prosenttia
3) verovelvollinen ilman pätevää syytä on laiminlyönyt veroilmoituksen tai muun tiedon tai asiakirjan oikeassa ajassa antamisen taikka antanut sen olennaisesti vaillinaisena, enintään 20 prosenttia ja, jos verovelvollinen säädetyn kehotuksen saatuaankin on ilman hyväksyttävää estettä jättänyt velvollisuutensa kokonaan tai osaksi täyttämättä, enintään kaksinkertaiseksi
4) verovelvollinen on törkeästä huolimattomuudesta laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuutensa tai antanut olennaisesti väärän veroilmoituksen taikka muun tiedon tai asiakirjan, enintään kaksinkertaiseksi.

Mikäli kohdassa 4 tarkoitettu laiminlyönti tai väärän ilmoituksen, tiedon tai asiakirjan antaminen on tapahtunut veron kavaltamisen tarkoituksessa, veroa on korotettava vähintään 50 prosenttia ja enintään kolminkertaiseksi.

Jos veroa ei voida edellä tarkoitetulla tavalla korottaa, voi verovirasto määrätä maksettavaksi enintään 15 000 euron suuruisen veronkorotuksen.

Oikaisu ja muutoksenhaku

Mikäli verovelvollinen on ilmoittanut kalenterikuukaudelta suoritettavan veron liian suurena tai vähennettävän veron liian pienenä, verovelvollinen voi AVL 191 §:n mukaan korjata virheen vähentämällä liikaa ilmoitetun veron tilikauden seuraavilta kalenterikuukausilta.

Jos verovelvollinen ei kuitenkaan ole tehnyt korjausta omaksi vahingokseen tekemästään virheestä tilikauden aikana, verovelvollinen ei voi enää itsenäisesti korjata virhettä myöhemmän tilikauden valvontailmoituksilla. Tällöin verovelvollisen tulee tehdä väärin tilittämästään verosta erillinen kirjallinen palautushakemus verovirastolle. Vero voidaan palauttaa kolmen vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jolta verovelvollinen on ilmoittanut liikaa veroa.

Mikäli verovelvollinen haluaa valittaa veroviraston tekemästä päätöksestä, tulee verovelvollisen valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Verovelvollisen valitusaika on kolme vuotta tilikauden tai, jos päätös koskee useita tilikausia, niistä viimeisen päättymisestä lukien, kuitenkin vähintään aina 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Mikäli päätös annetaan tiedoksi saantitodistusmenettelyä käyttämättä, se katsotaan saaduksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi, jollei muuta näytetä.

Ohjaus ja ennakkotieto

Verovelvollisella on AVL 189 §:n mukaan oikeus pyytää suullista tai kirjallista ohjausta siltä verovirastolta, jonka toimialueella verovelvollisen kotikunta sijaitsee. Suullista tai kirjallista ohjausta voi pyytää sekä aineellisiin kysymyksiin että menettelytapoihin liittyen.

Verovirasto voi AVL 190 §:n mukaan antaa kirjallisesta hakemuksesta myös ennakkoratkaisun siitä, miten lakia sovelletaan hakijan liiketoimeen. Ennakkoratkaisua ei anneta, mikäli asia on keskusverolautakunnan päätöksellä ratkaistu tai sitä koskeva hakemus on vireillä keskusverolautakunnassa. Ennakkoratkaisu annetaan määräajaksi, kuitenkin enintään antamista seuraavan kalenterivuoden loppuun. Lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua noudatetaan ennakkoratkaisun saajan vaatimuksesta sitovana siltä ajalta, jolle se on annettu.

 

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

Valitse seuraavista väitteistä (a, b, c, d) oikeat. Kunkin kysymyksen kohdalla voi olla 0-4 oikeaa vaihtoehtoa.

1 Valvontailmoitus on toimitettava ja arvonlisävero maksettava

a. Aina verokautta seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä (VASTAUS: VÄÄRIN)
b. Vain, jos verovelvollisella on ilmoitettavaa arvonlisäveroa (VASTAUS: VÄÄRIN)
c. Verokautta seuraavan toisen kuukauden 15. päivään mennessä, ellei kyseessä ole pyhäpäivä tai arkilauantai, jolloin ilmoituksen jättöpäivä ja veron maksupäivä on seuraava arkipäivä (VASTAUS: OIKEIN)

2 Verovelvollinen saa laskun Suomessa ostettua tavaraa koskien tammikuun viimeisenä päivänä. Lasku maksetaan erinäisistä syistä johtuen vasta maaliskuussa. Tavara, joka tulee verovelvollisen verollisen toiminnan käyttöön, toimitetaan verovelvolliselle helmikuun alkupuolella. Mikä seuraavista väitteistä pitää paikkansa?

a. Verovelvollinen voi tehdä vähennyksen vasta huhtikuussa, kun kaikki asiat kauppaan liittyen ovat varmasti selviä (VASTAUS: VÄÄRIN)
b. Verovelvollinen ei voi tehdä hankinnasta vähennystä, koska laskua ei maksettu ajoissa (VASTAUS: VÄÄRIN)
c. Verovelvollisen tulee jakaa vähennys kolmeen osaan ja tehdä tammi-, helmi- ja maaliskuulta samankokoiset vähennykset (VASTAUS: VÄÄRIN)

3 Mitkä seuraavista tiedoista laskulla tulee olla AVL 209b §:n mukaan?

a. Myyjän ja ostajan nimi ja osoite (VASTAUS: OIKEIN) 
b. Suoritettavan veron määrä ainoastaan euroissa (VASTAUS: VÄÄRIN)
c. Verokanta (VASTAUS: OIKEIN)
d. Laskun antamispäivä (VASTAUS: OIKEIN)

4 Mihin seuraavista laskuista soveltuu kevennetyt laskumerkintävaatimukset?

a. 251 euron parkkilippu (VASTAUS: OIKEIN)
b. Junalippu Helsingistä Tampereelle (VASTAUS: OIKEIN)
c. 260 euron hotellilasku (VASTAUS: VÄÄRIN)
d. 1000 euron ravintolalasku (VASTAUS: OIKEIN)

5 Verovelvollinen, jonka tilikausi on kalenterivuosi, huomaa joulukuussa 2007, että tammikuussa 2007tehdystä vähennyksestä on jäänyt nolla perästä pois, eli vähennys on tehty liian pienenä. Mitä verovelvollisen tulee tehdä saadakseen hyödynnettyä vähennyksen?

a. Soittaa lähimpään verotoimistaan ja pyytää poikkeuslupaa vähennyksen tekoon (VÄÄRIN)
b. Printata www.vero.fi –sivustolta oikeamuotoinen hakemuslomake ja lähettää se omaan verotoimistoon (VÄÄRIN)
c. Verovelvollinen ei voi enää tehdä vähennystä (VÄÄRIN)
d. Ottaa vähennys huomioon joulukuun 2007 valvontailmoituksella (OIKEIN)

6 Jos verovelvollinen maksaa verokaudelta tilitettävää veroa määräajan jälkeen, hänen on veron maksamisen yhteydessä maksettava oma-aloitteisesti verolle veronlisäystä. Mitkä seuraavista väitteistä ovat oikein?

a. Viivekoron korkoprosentti vuonna 2008 on 11,5% (VASTAUS: OIKEIN)
b. Verovelvollisen tulee muistaa laskea veronlisäys myös veronkorotukselle (VASTAUS: VÄÄRIN)
c. Jos eräpäivä on pyhäpäivä tai arkilauantai, verovelvollisen tulee maksaa vero ennen kyseistä päivää välttyäkseen veronlisäyksiltä (VASTAUS: VÄÄRIN)
d. Jos verovelvollinen ei laske verolle veronlisäystä, verottaja ei voi vaatia verovelvollista laskemaan ja maksamaan veronlisäystä ilman verotarkastusta (VÄÄRIN)

ArvonlisäverokouluUusimmat Artikkelit
Katso kaikki