Taloushallintoalan työtä ravistelevat muutokset

Kirjanpitäjän työ luokitellaan uhanalaisimpien ammattien joukkoon Suomessa. Tämä todetaan Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa 30/2014, Uudet teknologiat ja työ; katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen. Esitetty toteamus saa vahvistuksen Oxfordin yliopiston vuonna 2013 julkaisemasta tutkimuksesta. Sen mukaan teknologia korvaa kirjanpitäjät seuraavan 20 vuoden aikana 94 prosentin todennäköisyydellä.

Pitäisikö tästä olla oikeasti huolissaan? Vastaan kyllä ja ei.
Vastaus on kyllä, jos emme halua nähdä sitä väistämätöntä muutosta, jonka digitalisaatio ja robotisaatio ovat tuoneet tullessaan. Muutosta on jo tapahtunut, sen vauhti kiihtyy, eikä sitä voi estää.

Vastaus on ei, jos ymmärrämme muutoksen ja pystymme vastaamaan muuttuneisiin asiakastarpeisiin niiden edellyttämällä tavalla.

Kirjanpitotehtäviin hakevien henkilöiden työhakemusten yleinen lausuma on ”pidän työskentelystä numeroiden parissa”. Kokemus on osoittanut, että henkilöarvioinnin yhteydessä kirjanpitotehtäviin haettavien henkilöiden matemaattinen kyvykkyys alittaa verrokkiryhmien keskiarvon. Ensin tämä tuntuu mahdottomalta, onhan taloushallinnon henkilöstö tekemisissä pääasiassa numeroiden kanssa, mutta kun asiaa katsoo tarkemmin, se on loogista. Kirjanpitäjähän ei laske, vaan laskennan tekevät koneet, ja kirjanpitäjät analysoivat ja raportoivat koneiden antamia tuloksia.

Asiakastarpeisiin vastaamiseen tarvitaankin jotain muuta. Kun olin aikanaan maallikkotilintarkastajana, eräs asiakas kysyi minulta, teenkö pelkästään tilintarkastuksia, vai hoidanko myös veroasioita. Hetken mietin mitä kysymys tarkoitti, mutta sitten oivalsin: veroasioiden hoito oli asiakkaalleni yhtä kuin kirjanpidon laatiminen. Kysymys sisältää myös osavastauksen siihen, mikä asiakkaan mielestä tulevaisuudessakin on hänen taloushallintopalveluidensa tuottajan tehtävä – veroasioiden hoitaminen. Asiakkaalle kirjanpidon palvelut olivat välttämätön paha, jonka avulla yritys sai hoidettua verotukseen liittyvät kysymykset.

Maailma on muuttunut, mutta asiakkaan perustarpeet eivät. Yrittäjä tarvitsee apua ydinliiketoimintaan kuulumattomissa asioissa. Yritystoiminta vaatii tänä päivänä huomattavasti enemmän liiketoimintaosaamista kuin ennen, ja merkittävänä tekijänä tässä on yrityksen hallinto. Sitä tukevan kirjanpitäjän rooli muuttuu nyt tapahtumien kirjaajasta digitaalisesti kirjattujen tapahtumien oikeellisuuden tarkastajaksi sekä tulosten analysoijaksi. Alan ammattilaisilta muutos edellyttää halua ja kykyä vastata muuttuvaan työnkuvaan. Tämä ei ehkä ole helppoa, mutta se on välttämätöntä. Menneisyyteen ei ole paluuta.

Menneisyyden kirjanpitäjän työtä tulevaisuudessa ei enää ole. Toisaalta uskon myös, että ulkoistetun taloushallinnon markkinat ovat tulevaisuudessa suuremmat kuin nyt. Työnkuvassa keskiöön nousevat kyky tunnistaa asiakkaan liiketoiminnassa keskeiset menestystekijät sekä asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaidot. Lisäksi tärkeitä ovat kyky heittäytyä omien vahvuusalueiden ulkopuolelle sekä ongelmanratkaisukyky. Nämä vaatimukset koskevat sekä tilitoimistossa jo työskenteleviä että ulkoistettuja taloushallintopalveluja tuottaviin yrityksiin hakeutuvia uusia työntekijöitä.

Muutoskyvykkyys on tulevaisuuden taloushallintoalan ammattilaisille avain menestykseen. Tämä koskee mitä suurimmassa määrin myös alan yrittäjiä ja esimiehiä, joiden tehtävänä on johtaa ja tukea meneillään olevaa muutosta.