CTA Paikka

Työvoimapula korvien välissä

13.3.2008
pauli
Pauli Vahtera

Huutavasta työvoimapulasta on tullut totuus, jota kukaan ei uskalla epäillä, ei ainakaan julkisesti. Keskustelun vilkkauden avulla voi ennustaa suurta taloudellista taantumaa, sillä samanlaisella kiihkolla työvoimapulasta puhuttiin 1970- ja 1980-luvuilla juuri ennen talouden romahdusta. Vanhan miehen taakkana on nähdä elämän ilmiöissä perspektiiviä ja samankaltaisuutta. Kaikista tietoyhteiskunnista huolimatta ihmiseen kertyy aika vähän uutta ymmärrystä yhden sukupolven aikana. Samat virheet tehdään uudestaan ja uudestaan.

Puheiden mukaan työvoimapula on niin huutava, että Suomeen on tuotava vierastyövoimaa kaikkialta maailmasta, jotta kansantaloutemme selviäisi suurten ikäluokkien pyllyjen pyyhkimisestä. Julkista päätöksentekoa vaivaa se, että siinä tuijotetaan vain suurten ikäluokkien osuutta väestöstä ja väestön ikäjakaumaa. Tuleeko työvoimapula myös taloushallinnon tehtäviin ja tilintarkastukseen? Siitä on jo näyttöä etenkin pääkaupunkiseudun tili- ja tilintarkastustoimistoissa. Pitäisikö meidänkin perustaa työvoiman rekrytointipisteitä Ukrainaan, Tunisiaan, Egyptiin ja Turkkiin?

Vielä 10 vuotta sitten koulusta voitiin palkata merkonomi, joka osasi tehdä heti ensimmäisestä päivästä alkaen asiakkaiden kirjanpitoa. Tänään koulut ovat hienoja ammattikorkeakouluja, joissa ei koulujen itsensä mielestä ole edes tarkoitus tehdä osaavia ammattilaisia. Nuorista koulutetaan kansainvälisiä moniosaajia, joiden koulutuksella voi vilistellä elämässään milloin mitäkin. Mattivarma olen siitä, ettei tällaista koulutusta kukaan pysty antamaan. Tällainen puuhastelu antaa opettajille ja koulujen moniportaiselle virkamiesjoukolle mahdollisuuden harrastaa kansainvälisyyttä ja matkustella ympäri maailmaa rakentamassa globaaleja verkostoja. Opettajien oma mukavuus tallaa alleen kaiken nuorille ja yhteiskunnalle tärkeän.

Opettajia ei enää kiinnosta kirjanpidon opettaminen, heille tärkeintä on pitää kiinni jokaisesta opiskelijasta, koska sen perusteella koulu saa rahaa kaiken krääsän toteuttamiseen. Sen sijaan, että opetettaisiin oikeita asioita, tuodaan kaukomaista ihmisiä, jotka tuskin edes tuntevat sanaa kirjanpito. Koulussa, jossa muutama vuosi sitten kävin opettamassa kirjanpitoa, opetetaan nyt johtamista – peruskoulusta tulleille nuorille!

Kun joku nuori haluaa opiskella laskentatointa, katsovat muut hämmästellen; mikä tuotakin vaivaa. Nuoret ovat tiedostaneet taloushallinnon jatkuvasti monimutkaistuvan byrokratian ja siihen liittyvät jokapäiväiset vahingonkorvausuhat. Globalisaatiohössötyksellä halutaan tehdä kirjanpidosta taas kivaa.

Suomessa on noin 4 100 tilitoimistoa, joista Taloushallintoliiton jäseniä on 700. KLT-kirjanpitäjiä on jo yli 2 500. Tammikuussa tämän arvostetun mestarinkirjan sai 68 uutta kirjanpitäjää. Tilitoimistoissa työskentelee noin 10 000 työntekijää.

KHT- ja HTM-tilintarkastajia on 1 400. Uusia auktorisoituja tilintarkastajia hyväksyttiin viime vuonna vain 38. Hyväksyttyjen tilintarkastajien lukumäärä on alentunut 10 vuodessa kolmellasadalla. Tilintarkastajia hyväksyttiin kolmena vuotena enemmän, kun työkokemusvuosia alennettiin kolmeen. Onko siis edessä uusi pätevyysvaatimusten alentaminen? Tätä menoa KHT-tilintarkastajaksi pääsee 20 vuoden kuluttua ilmoittamalla keskuskauppakamarille, että erottaa debetin kreditistä.

Viimeisen 10 vuoden aikana tilintarkastajien asiakaskohtaista työmäärää on merkittävästi lisätty. IFRS-tilinpäätösten laatiminen ja tarkastus vaatii kaksi kertaa enemmän työtä kuin ei-pörssiyhtiöiden tilinpäätökset vaativat. Tilintarkastajia velvoittavat työn suunnittelu- ja dokumentointivaatimukset ovat moninkertaistuneet globalisaation myötä myös pienissä yhtiöissä.

Tilintarkastustyöhön on tullut niin paljon turhauttavaa byrokratiaa, että nuoret kaikkoavat isoista toimistoista kuin he olisivat pyöröovissa. Samaan aikaan kuusikymppiset tarkastajat lähtevät karkuun ennenaikaiselle eläkkeelle. Vaatimus IFRS-asioiden hallinnasta HTM-tutkinnossa karkottaa järkevät, pienten yritysten tarkastajiksi sopivat.

Jos olisin tuntemattoman Rokka sanoisin, että minä en ala laittaa pyöreitä kiviä järjestelmän polkujen vieriin. Rokka uskalsi kenttäoikeutta uhmaten kieltäytyä koristelutyöstä, mutta meillä tilintarkastajilla samaa rohkeutta ei ole. Itsekin olen laatinut itselleni vaaditun yhden miehen laadunohjausjärjestelmän. Sen ensimmäinen pykälä on: Olen rehellinen, koska olen rehellinen.

Tilitoimistoissa on käymässä samalla tavalla. Työmäärä on lisääntynyt nopeammin kuin asiakkaiden määrä. Koulut syytävät tradenomeja liukuhihnalta, mutta osaajiksi heistä ei vuosikausiin ole. Osaajien puutteessa on pakko teettää liian vaikeita töitä, jolloin virheet lisääntyvät ja niiden selvittämiseen menee hirmuisesti aikaa. Verottaja kyselee kaikkea mahdollista, kun se pystyy sähköisen ilmoitusten avulla löytämään vähäisetkin muotovirheet ristiintarkistuksillaan.

Työmäärän lisääminen on ollut tuhon tie. Parasta osaamista vaativa työ keskittyy sakkojen uhalla alkuvuoteen. Jos työntekijöitä saataisiin talveksi riittävästi, he pyörittäisivät suurimman osan vuotta peukaloitaan. Kyse on samasta ilmiöstä kuin rakennustyömailla. Noususuhdanteissa rakennusmiehistä on pulaa ja taantuman aikana on paljon työttömyyttä. Huippuaikoina työn laatu heikkenee, ja niin käy ylipaineissa toimivissa tilitoimistoissakin. Rakennustyömaa voi viivästyä, mutta verottaja ei jätä tunninkaan myöhästymistä sakottamatta.

Byrokratiaan voidaan vastata työtä tehostamalla. Itse olen miettinyt KHT-valvontaan rasti ruutuun -järjestelmää, joka nopeuttaisi niin tarkastajien kuin heidän valvojiensakin työtä. ”Olen rehellinen, koska 1) olen rehellinen, 2) en ole saanut tuomiota talousrikoksista, 3) en ole jäänyt kiinni tekemistäni erheistä, 4) en osaa sanoa, 5) en ole rehellinen, joten voitte poistaa auktorisointini.” Tietenkin enemmän aikaa säästyisi, jos koko rehellisyystesti jätettäisiin tekemättä, mutta silloin syntyisi epäilys, että tilintarkastajat ovat epärehellisiä.

Maatalouden työpaikat menivät maatalouskoneiden myötä. Teollisuuden työpaikat automatisoidaan roboteilla. Palvelualalta itsepalvelu ja automaatio on jo vienyt kymmeniätuhansia työpaikkoja. Vaikka maailmassa on yhä enemmän ihmisiä, joilla ei ole mitään järkevää tekemistä, ei tätä kehitystä voi pysäyttää. Suomessa puhutaan, että tarvitsemme 100 000 ulkomaista työntekijää seuraavan 10 vuoden aikana. Miten sitten suu pannaan, jos ja kun automaatio vie palvelualalta tätä enemmän työpaikkoja ja teollisuus jatkaa töiden siirtoa ulkomaille. Tilitoimistoala on osoittanut, että automaation hyväksikäyttö on hidasta – kymmenessäkään vuodessa ei paljon tapahdu, mutta automaatio kuitenkin vähitellen lisääntyy.

Suomessa työpaikat ja työttömät eivät kohtaa, mutta eivät myöskään työt ja osaamiset. Tohtoreita ja monia muitakin huippuosaajia on Suomessa paljon enemmän kuin niitä tarvitaan, mutta kädentaitojen osaajista on puutetta. Helsingissä maahanmuuttajat ajavat bussia, ja etä-Suomessa bussikuskit ovat työttömiä. Tämä johtuu asuntojen kalleudesta, ei bussikuskin palkalla pystytä elämään ruuhka-Suomessa. Kun yhteiskunta maksaa asumiset ja perustoimeentulon, saa ulkomailta matalapalkkatöihin hyviä työntekijöitä. Kansantalouden kannalta siinä ei ole juurikaan järkeä. Kansantalouden kannalta suurinta viisautta olisikin nostaa palkat tasolle, joka mahdollistaa vanhusten hoitajan ja kirjanpitäjän elävän ilman tukia omalla työllään. Tai romahduttaa asuntojen hinnat.

Entä oltaisiinko töissä pitempään? Nyt työeläkkeelle jäädään keskimäärin 59-vuotiaana, joten suurista ikäluokista yli puolet on jo eläkkeellä. Haluaisiko toinen puoli jatkaa töissä 67–70-vuotiaaksi ja katsella, kun kollegat pelaavat golfia ympäri vuoden etelän auringossa? Ehkä, jos työtahti ei olisi niin kovaa, että työn suorittaminen joudutaan raportoimaan kuuden minuutin tarkkuudella.

Kirjanpitäjän ei kannata muuttaa Ristiinasta Helsinkiin, mutta voisiko hän tehdä etätyönä kirjanpidon internetin avulla? Teknisesti kirjanpidon voi automatisoida kokonaan ja tarvittavan käsityön voisi tehdä sähköpostin ja ilmaisen nettipuhelimen avulla. Taloushallintoon välttämättä kuuluvaa ihmisten kohtaamista ei voi saada aikaan edes videopuhelimilla, mutta olisiko tilanne yhtään huonompi kuin tänään, koska suuri osa pienyrittäjistä ei ole koskaan edes nähnyt oman yhtiönsä tilintarkastajaa. Eivät tilitoimistolaisetkaan kovin montaa tuntia vuodessa pohdi asiakkaansa asioita nenät vastatusten.

Entä voisimmeko houkutella kirjanpitäjiä muista ammateista? Onhan meillä Katri-Helenakin kauppakoulun käynyt, mutta hän tuskin innostuisi tulemaan talvella ruuhka-avuksemme.

Amerikassa on tilitoimistoja, jotka ovat keskittyneet tekemään yksinkertaisia kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluja. Yksinkertaistaminen on niin houkutteleva vaihtoehto, ettei se sovellu länsimaiseen hyvinvointivaltioon, jossa kaiken pitää olla niin hienoa, etteivät ihmiset enää ymmärrä mitään. Yksinkertaiset kirjanpito- ja verosäännökset vähentäisivät huippuosaajien tarvetta, tuloja ja valtaa. Se on pieni haitta, jos ajatellaan hyötyjä: koulutustarve, virheet ja työmäärä vähenevät. Ja yrittäjät itsekin ymmärtäisivät tilinpäätöksiään.

Kunnan kamreerin leipä on ollut kapea ja pitkä. Suurin osa kunnista on talouskriisissä. Päättäjät puhuvat, kuinka monta kymmentä tuhatta ihmistä pitää tuoda ulkomailta kunnan töihin. Kukaan ei laske, miten heidän asuntonsa maksetaan, sillä tuskin eläkkeelle siirtyneitä maastamme karkotetaan. Kuntien eläkkeistä on rahastoitu noin viidennes. Se tarkoittaa, että kunnan verotuloilla on maksettava sekä eläkkeellä olevan että virkaan tulleen kirjanpitäjän palkat. Suoraan sanottuna se on utopia, joka ei voi toteutua.

Uusi vähemmistövaltuutettu vaatii, että Suomeen otetaan myös hyväpalkkaisia maahanmuuttajia. Olisiko maahanmuutosta apua myös tilintarkastaja- ja kirjanpitäjäpulaan? Onhan ”debet” kaikilla kielillä ”debet”. Kun saadaan kaikille IFRS-tilinpäätökset, voidaan ainakin EU:n sisällä siirtyä maasta toiseen. IFRS:n torpedoimisen sijasta meidän pitääkin viedä IFRS kaikkialle maailmaan. Työmäärän lisääntyminen ei olisi ongelma, koska sen tekijöitä voidaan tuoda Suomeen enemmän ja enemmän. Siinäpä nerokas idea. Mehän voimme myös luopua TITOsta, viitenumeroista ja palata maksuissa shekkiaikakauteen. Näin yhä useammat maahanmuuttajat sopeutuisivat suomalaiseen tilitoimistotyöhön.

Taloushallinnon osatehtäviä on jo ulkoistettu Viroon. Voitaisiinko kaikki tilitoimistotyöt siirtää Intiaan? Olen yrittänyt tarkastaa kiinankielisiä kuitteja, joten kai kiinankielinenkin voisi tarkastaa suomalaisia tilejä. Itse en kuiteista mitään ymmärtänyt, mutta aasialaiset ovat kuulemma meitä mongoliperäisiä älykkäämpiä, joten kyllä se siitä.

Maataloutta ei meillä enää ole, teollisuus siirretään halpatyömaihin. Teollisuuden siirto johonkin Romaniaan tai Intiaan on parasta kehitysapua ja järkevää, koska markkinat ovat lähellä. Jäähän meille palvelut, peskäämme siis toistemme paitoja. Itse asiassa se voisi toimiakin. Mutta millä rahalla maksamme kaiken sen, mitä ei valmisteta Suomessa: autot, polttoaineet, tietokoneet, kodintekniikan, vaatteet, eksoottiset ruoat. Suomalaisten yritysten voitotkin lähtevät maasta jo nyt ja jos palvelujen katekin menee ulkomaille, mitä ihmettä meille enää jää. Voi olla, ettei ole tilitoimistoilla töitä eikä tarkastajilla tilejä tarkastettavana.

Viime kädessä suurin osa työstämme on turhaa ja jopa haitallista maapallon kannalta. Jos turha työ jätettäisiin tekemättä, olisi Suomessa suurtyöttömyys. Mutta maapallo pelastuisi enemmän kuin päästöoikeuskaupalla. Toki ihmisen pitää Pohjan perukoilla jotain tehdä, koska muutoin terveys menee ja pahimmillaan löytää itsensä kyläkuppilan aamukrapulapöydästä. Byrokratiaa on turha rakentaa lisää, koska se on siistiä sisätyötä. Terveydenhoitovaroja säästyisi eniten, jos turhia työpaikkoja olisi kaksi. Toisessa ihmiset siirtävät kottikärryillä hiekkaa tai lunta paikasta A paikkaan B ja toisessa päinvastoin. Ei olisi pelkoa virhemaksuista, ei tenniskyynärpäistä, ei olisi stressiä nettiyhteyksien toimivuudesta. Maapallolla on jo nyt neljä miljardia ihmistä, joilla ei ole mitään järkevää tekemistä, joten tuollainen maailma saattaa tulla EU:nkin alueelle.

 

VahteraUusimmat Artikkelit
Katso kaikki