Geenimanipulaatiolla virheettömät kirjanpitäjät

25.1.2011
pauli
Pauli Vahtera

Verohallinto on sakoilla luomassa kirjanpitäjiä, jotka eivät koskaan tee virheitä. Jos tässä rottakokeessa ei onnistu, päätyy virhemaksujen myötä konkurssiin ja pois ammatista. Me emme tarvitse tässä maassa inhimillisiä virheitä tekeviä kirjanpitäjiä, vaan robotteja. Esitän vielä paremman keinon. Luodaan geenimanipulaatiolla kirjanpitäjä, joka ei koskaan tee virheitä. KLT-tutkinto voidaan korvata todistuksella geenimuuntelun tekemisestä.

Verohallinto sanoo, että he vain toteuttavat eduskunnan antamia lakeja. Ikäänkuin laulajat ja hiihtäjät osaisivat kirjoittaa verolakien sisällön. Tuskin. Kyllä verolakien teossa verohallinnon omalla kädellä on suuri merkitys. Eduskunta vain siunaa tehdyt esitykset. Yksityiskohtaiset ohjeet ja sakkomäärittelyt ovat kaikki verohallinnon itse tekemiä. Käytännön massasakotukset tekevät tietokoneet ovat verohallinnon virkamiesten antamien ohjeiden mukaan ohjelmoidut. Subjektiivisesti päätettyjen veronkorotusten tekijät saavat palkkansa verohallinnosta.

Ovatko yhä rankemmiksi menevät sakotusohjeet Jumalan antamia? Tulevatko ne taivaasta kuten 10 käskyä sisältävät kivimurikat? Minä kun luulen, että ohjeiden takana on ihminen tai joukko ihmisiä. Ihminen on ne kirjoittanut. Joukko ihmisiä on ne jossakin kokouksessa hyväksynyt ja määrännyt koskemaan kaikkia verohallinnon virkamiehiä. Kun kukaan ei tiedä nimiä näitten päätösten takana, ei koskaan päästä aitoon keskusteluun siitä, ovatko säännökset kohtuuttomia vai oikeudenmukaisia. Koska yrittäjä joutuu henkilökohtaisesti allekirjoittamaan kaikki veropaperinsa, olisiko kohtuullista, että verohallinnon antamissa säännöissä olisi esittelijän nimi ja päätökseen osallistuneiden nimet sekä eriävän mielipiteen esittäjien nimet ja perustelut. Näinhän on oikeusistuintenkin päätöksissä.

Suomessa sakon määrää oikeuslaitos, ensi vaiheessa käräjäoikeus. Verotuksen rangaistukset määrää tietokone automaattisesti tai verovirkailija henkilökohtaisesti. Termi ”veronkorotus” pitää sisällään paheksunnan veronkierrosta. Kyse on moitittavasta toiminnasta, joka tilastoidaan talousrikoksiin eduskunnalle tehtävissä tutkimuksissa. Tässä kolumnissa puhun sakoista, mikä kuvaa rangaistusta oikeudenmukaisemmin. Veronkorotuksia määrätään myös tilanteissa, joissa mitään veroa ei edes ole maksettavana. Verohallinto on keksinyt ihmekoneen, jolla nollaakin voidaan korottaa. Tietokone kun yrittää korottaa nollaa, vastaus on aina nolla, vaikka korotus tehtäisiin tuhannenteen potenssiin. Vai käyttääkö verohallinto Viagraa?

Yksittäistapaus, jonka voi yleistää

Tilitoimistot ovat kaikki sitä mieltä, ettei valmisyhtiöitä pidä ostaa. Paitsi se yksi tilitoimisto, joka niitä myy. Ne muut tilitoimistot eivät voi enää neuvoa yrittäjää, joka valmisyhtiö kädessään tulee tiedustelemaan yrityksen taloushallinnon järjestämisestä.

Yrityksen ensimmäinen tilikausi oli tappiollinen. Tappiot sisälsivät sen kassantyhjennyksen, minkä valmisyhtiön myynyt ottaa osakekauppahinnan lisäksi. Verohallinnolle tiedoksi: ensimmäisen tilikauden tappio tarkoittaa sitä, että yhtiön osakepääoma on menetetty tappioiden takia ja yritys on velkaantunut tavarantoimittajille ja/tai yrityksen omistaja on rahoittanut yrityksen toimintaa omilla rahoillaan. Rahaa ei siis ole, ja pankkitili on tyhjä.

Tässä yksittäistapauksessa tilitoimisto oli laatinut veroilmoituksen ja merkinnyt epähuomiossa kruksin väärään kohtaan. Oli fifti-sixti mahdollisuus merkitä oikein, mutta talven verotiliuudistuksen ja ruuhkan uuvuttama kirjanpitäjä kruksasi, ettei omistus ole muuttunut. Tietoyhteiskunnassa yhteiskunta tietää meistä kaiken. Siksi verohallinto tiesi jo ennen veroilmoituksen jättämistä, että yrityksen omistaja oli vaihtunut varainsiirtoveroilmoituksen avulla.

Verotuksesta onkin tullut kuurupiiloa. Verohallinto tietää valmiit vastaukset ja sitten katsotaan, onko kirjanpitäjä merkinnyt kruksit oikeaan paikkaan. Sakkotuloja ei kerääntyisi, jos tätä kruksia ei olisi lomakkeella lainkaan turhan panttina. Verohallinnon olisi tullut ottaa tilitoimistoon yhteys ja antaa mahdollisuus poistaa toinen ruuduista tai kilauttaa kaverille, joka olisi ehkä tiennyt paremmin, kumpaan lokeroon kruksi laitetaan. Jos sekään ei auttaisi, pitäisi vielä saada kysyä yleisöltä. Tili- ja veropäivien tuhatpäinen kuulijajoukko olisi hyvä yleisö kuultavaksi. Verosihteeri ei soittanut, koska näin yrittäjälle olisi jäänyt voiton mahdollisuus. Ja täytyyhän verotuloja kerätä lisää, koska valtion velka sen kun kasvaa, sen kun kasvaa, sen kun kasvaa. Verosihteeri on isänmaallinen kun hän on ankara, ja laittaa kaikki veronkiertäjät kuriin.

Tässäpä verohallinnolle idea. Veronkorotukset ratkottaisiin TIVE-päivillä. Pitäisi varata olympiastadion, jotta kaikki halukkaat mahtuisivat nappulaa painamaan … vihreää tai punaista. Ja sitten tulisi rangaistus töpänneelle kirjanpitäjälle yleisön edessä – tai pelastus. Draaman lisäämiseksi verohallituksen pääjohtaja olisi yleisön edessä näyttämässä peukkua ylös tai alas. Samaa menettelyä käytetään EU:n parlamentissa, jossa jokaisella ryhmällä on eturivissä tällainen ohjaaja. Katsokaa vaikka.

No, koska verotuksen yhtenäistämisohjeissa ei ole ohjetta sakon suuruudesta tällaisissa tilanteissa, arvotaan kolme numeroa. Tämän viikon valtion voittonumerot olivat neljä, seitsemän, viisi. Veckans vinstnummer är fyra, sju, fem. Tällä viikolla ei ollut voittajia, mutta yritykselle määrätään 475 euron sakko. Syynä on verotukseen vaikuttamaton, valtion jo entuudestaan tietämä, kruksi väärässä paikassa.

Kun opiskelin konekirjoitusta kauppakoulussa, hyvä konekirjoittaja sai tehdä virheitä 0,5 prosenttia merkkimäärästä. Kun tämän huolellisen konekirjoittajan määrityksen vie tilitoimistoon, se tarkoittaa että joka 200. kirjoitettu numero tai kirjain saa olla väärin ja silti on taitavaksi tiedetty osaaja. Jos tekstissä joka kahdessadas kirjain on väärin, on teksti silti luettavaa ja ymmärrettävää. Samoin tilinpäätös on useimmiten ihan oikein, eikä sen takia verotus vääristy, vaikka siellä olisikin joka 200. numero väärin.

Sakkohinnasto

Verohallinto puhuu asiakkaista. Asiakkaiden näkyviin kauppias laittaa hinnaston, jotta voi ennen ostosta nähdä kotimaisten kesän punaisten omenien maksavan 3,50 euroa kilo. Verohallinnollakin on hinnasto veronkorotuksista. Tilitoimiston perustava yrittäjä voi etukäteen nähdä, millaisia sakkoja hänelle tulee maksettavaksi, kun hän ei ole vielä geenimanipuloitu ja tulee tekemään virheitä työssään. Sakothan tulevat tilitoimiston maksettaviksi, koska virhettähän ei ole tehnyt veroilmoituksesta vastaava yritys itse. Hinnastosta puuttuu kuitenkin yksi ja se tärkein. Kahvikupin kaatuminen tilitoimistossa maksaa 100 euroa kun se kaatuu lattialle, 200 euroa pöydälle kaatumisesta ja 300 euron sakko pitää maksaa, jos kahvi on ollut maitokahvia tai cappuccino.

Hinnasto on mielenkiintoinen, koska se koskee vain puutteita. Virheitä ei ole hinnoiteltu lainkaan. Jos tilitoimisto olisi yksittäistapauksessa jättänyt kruksin kokonaan pois, virheestä ei olisi sakotettu. Tarkoittaako virheiden hinnoittelematta jättäminen sitä, että niin luodaan verohallinnolle vapaus rangaista sen mukaan, millainen aamu verosihteerillä on ollut. Jos aamu on ollut kiva, aviopuoliso ihana ja lapsetkin kuin herran enkeleitä, ei sakoteta lainkaan. Jos on noustu väärällä jalalla, arvotaan vaikka 4, 7, 5 euroa sakon määräksi.

No, löytyy virheestä kuitenkin maininta yhtenäistämisohjeiden johdannossa: ”Jos verovelvollisen laiminlyönti tai virhe on olosuhteisiin nähden vähäinen, veronkorotusta voidaan alentaa tai jättää se määräämättä.”

Olosuhde. Siis kun yritys oli tehnyt tappiota, on siitä rangaistava. Jokaisen yrityksen velvollisuus on tuottaa voittoa, jotta valtio saa kerätyksi kaikki ne miljardit, joita hyvien tekojen tekemiseen tarvitaan. Jos olet luuseri, etkä pärjää, sinua pitää lyödä lekalla päähän, ettet enää siitä tokene. Normaalisti luuserit voivat mennä sosiaalivirastoon pyytämään rahaa uusia kenkiä varten, mutta yrittäjä myyköön kengät jalastaan, jotta saa 475 euron sakon maksettua. Taitaa siinä mennä koko yrittäjän garderoobi tyhjäksi ja tuskin sekään riittää. Mutta täytyyhän sitä rahaa olla, kun kerran on voinut tappiotkin jostain kattaa.

Katsotaanpa asiakashinnastoa tarkemmin. ”Uusien yritysten verotuksessa on erityistä huomiota kiinnitettävä verovelvollisen neuvontaan ja opastamiseen. Jos on kyse yrityksen kolmesta ensimmäisestä verovuodesta ja yritys kehotuksesta korjaa veroilmoituksessa ilmenneen vaillinaisuuden tai virheen, veronkorotusta ei määrätä”. Tarpeeton kruksi väärässä paikassa on niin suuri rikos, ettei tätä armahdusta suoda.

Jos pääverolomakkeella on veron määrään vaikuttamaton tieto jätetty täyttämättä, on mahdollisuus jäädä ilman veronkorotusta. Verohallinnolla ei kuitenkaan ole velvollisuutta jättää rankaisematta. Jos puutetta ei korjata, mutta verotus voidaan silti tehdä oikein, määrätään 100 euron veronkorotus. Jos puute vaikuttaa veron määrään, eikä sitä korjata, sakko on 150 euroa.

Veron määrään vaikuttamista voi olla virheellinen tappion vahvistaminen. Ketale yrityshän voi tulevista voitoistaan vähentää omat tappionsa. Rangaistaan siis varmuuden vuoksi. Ja unohdetaan, että valmisyhtiön ostaminen on juuri sellainen erityinen peruste, jonka mukaan verohallinnon on omien ohjeidensa mukaan hyväksyttävä hakemuksesta tappio vähennettäväksi. Miksei tätä olisi voitu hyväksyä ilman eri käsittelyä, koska kaikki muukin verohallinto automatisoidaan.

Ehdotankin, että veroilmoitus tehdään lottokupongin muotoon. Kun tehdään 39 kysymystä, joihin tulee vastata kyllä tai ei, on varmaa, että kaikissa tapauksissa joku kruksi on väärässä paikassa, jolloin kaikilta yrittäjiltä voidaan periä 475 euron sakko. Ai ei nyt sentään. Voittihan joku Kalajoella Suomen suurimman lottovoiton. Sanotaan siis, että 99 % yrityksistä joutuu maksamaan sakot. Jos ei nyt joka vuosi, niin ainakin joka toinen.

Tuollaisen muutaman sadan euron sakossa on sekin hyvä puoli, ettei sellaisesta käytännössä voi valittaa. Tilintarkastustoimiston verokonsultti ei edes kuuntele yrittäjää minuuttiakaan, jos se ei saa lähettää 500 euron laskua. Kun valittaminen maksaa enemmän kuin sakko, ei kukaan valita, vaan puree hammasta ja maksaa. Jos valittaa, on mahdollisuus saada tuplajättipotti. Valitus hylätään, sakko maksetaan ja lisäksi maksetaan valituksen kustannukset. Jos valitus voitetaan, sakko peruutetaan, mutta maksettavaksi tulee valituksen kustannukset.

Oikeudenmukainen rangaistus

Veronkorotusten euromäärät muutetaan virhepisteiksi. Esimerkiksi jos veroilmoituksissa on veron määrään vaikuttamaton puute tai virhe, määrätään 10,0 virhepistettä. Tarpeellisen verolomakkeen lähettämisestä kehotuksen jälkeen määräajassa saisi 15,0 virhepistettä. Jos kolmen vuoden aikana virhepisteiden määrä ylittää 100,0 pistettä (1 000 euroa), määrätään yhdestä pisteestä yhden euron veronkorotusmaksu, eli 110,0 pisteestä saisi 110 euron korotuksen. Vuoden päättyessä vanhin vuosista nollataan. Samoin korotuksen maksu nollaa koko kerääntyneen virhepistemäärän.

Virhepisteiden lisäksi kohtuullisuutta saadaan kun virhemaksusta poistetaan 90 %. On kohtuutonta, että virhemaksu on saman suuruinen miljardin euron ja 10 000 euron liikevaihdon yrityksille. Jos hyväksymme, että suurituloinen maksaa suuremmat sakot, on kohtuutonta rangaista pienyrittäjiä näin paljon.

NäkökulmiaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki