Taloushallinto­alalla tekemistä riittää

Tätä Tilisanomien numeroa jaetaan taas sadoille taloushallintoalan opiskelijoille ympäri Suomen. Haaga-Helian laskentatoimen lehtori Ulrika Lindblad valottaa kirjoituksessaan opiskelijoiden odotuksia työelämältä kansainvälisten tutkimusten sekä oppilaitoksensa ­opiskelijoiden haastattelujen avulla. Kokeneista ja innostuneista tilitoimistoammattilaisista koostuva ­kirjoittajakvartetti Kädet savessa puolestaan kertoo työnantajan näkemyksiä ja perehdyttämisen oppeja.

Tilitoimistot ja yritysten omat ­talousosastot tarvitsevat oppimishaluisia ja ­innostuneita nuoria. Taloushallintoliitto on osana ­ratkaisua käynnistänyt systemaattisen oppilaitos­yhteistyön. Ideana on saattaa alan yritykset, ­persoonat, oppilaitokset, opettajat ja ­opiskelijat yhteen. Alan yritykset saavat itseään esille ja opiskelijat kontakteja työnhakuun sekä opinnäytetöihin. Ja tietenkin myös alan osaamista ja näkemystä viedään osaksi talous­hallinnon opetuskokonaisuutta. Tästä meillä vastaa Miisa Vierikko (miisa.vierikko@talous­hallintoliitto.fi).

Tällä hetkellä taloushallintoalalla vallitsee armoton työvoimapula käytännössä koko Suomessa. Pohdintaa käydään siitä, kuinka kauan työvoimapula jatkuu. Missä vaiheessa koko ajan kehittyvä automaatio vähentää ratkaisevasti työvoiman tarvetta, kun ohjelmistotalojen mukaan jopa 95 prosenttia kirjanpidon ja palkan­laskennan tapahtumista voidaan automatisoida jo nyt? Oma näkemykseni on, että se viisi prosenttia tai kaksi prosenttia liiketapahtumista, joita ei voida automatisoida, tarjoaa melkoisen aikaa vieviä ja kiinnostavia pähkinöitä purtavaksi. En usko kirjan­pitolain, yritysverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhtiöoikeuden kokonaisuuden muuttuvan yhtään helpommaksi. Puhumattakaan työoikeudesta ja palkanlaskennan sopimusviidakosta. Olen päässyt esimerkiksi Taloushallintoliiton kirjanpidon ja verotuksen asiantuntijaryhmässä seuraamaan vierestä, kun Suomen kovimmat asiantuntijat, jopa neljänkymmenen vuoden työuran jälkeen, pähkäilevät näitä kysymyksiä poika- ja tyttömäisellä innolla.

Suuri haaste alalle on uusien työntekijöiden perehdytys.

Oma ammatillinen kiinnostukseni kohdistuu erityisesti kirjanpidon automaatioon. Tälläkin saralla tekemistä riittää. Osaamisen taso tilitoimistoissa on noussut muutamassa vuodessa hurjasti. Ohjelmistotalojen ja tilitoimistojen yhteistyö on syventynyt. Oppeja ja työntekijöitä virtaa molempiin suuntiin. Prosessien kehittämisestä ja tietotekniikasta kiinnostuneita talousammattilaisia tarvitaan kuitenkin lisää.

Suuri haaste alalle on uusien ­työntekijöiden perehdytys. Ennen tekijöiksi kasvettiin usein rutiinitöiden kautta esimerkiksi kesätyö­putkessa. Kun rutiinit on karsittu, on kohta jäljellä enää vaativaa asiantuntijatyötä. Oppilaitoksilta odotetaan yhä laadukkaampaa ja käytäntöön perehdyttävää koulutusta. Työn­antajat puolestaan joutuvat tarkastelemaan r­ekrytointia pitkine perehdyttämiseen investointina, jossa on riskinsä. Se vaatii luottamusta oman työilmapiiriin ja palkkatason ­kilpailukykyyn.

Nuorison ohella ­Taloushallintoalalla on tilaa ja tarvetta myös varttuneemmalle väestönosalle. Hiljattain Suomessa aloitti rekrytointi- ja henkilöstövuokraus­yritys, joka keskittyy yli ­55-vuotiaisiin. Heillä on riittänyt kysyntää, mikä on ilahduttava uutinen ikäsyrjinnän Suomessa. Toivotan onnea ja menestystä!
Työvoimapulan ratkaisu vaatii monipuolisia käytännön tekoja, yhteistyötä, sujuvia etätyöratkaisuja, investointihalukkuutta ja opintohalukkuutta.