Academic Workin tutkimus: Mikä kiinnostaa tulevaisuuden työntekijöitä?
Työvoimapula koettelee Suomea poikkeuksellisen voimakkaasti. Eniten työvoimapulaa on terveydenhoito-, sosiaali- ja palvelualoilla, mutta myös taloushallintoala kärsii osaavan työvoiman puutteesta.
Academic Work teettää vuosittain laajan Young Professional Attraction Index (YPAI) -tutkimuksen siitä, mitä nuoret ammattilaiset arvostavat työnantajassaan. Tutkimuksen perusteella voi saada käsityksen, mikä tekee joistakin suomalaisista yrityksistä kerta toisensa jälkeen Suomen houkuttelevimpia työnantajia. Vuoden 2021 YPAI-tutkimuksessa tutkittiin erityisesti sitä, mitä nuoret työntekijät odottavat työnantajaltansa koskien etätyötä. Tutkimuksen pohjalta on selvitetty myös Haaga-Helian taloushallinnon opiskelijoiden ja opinnäytetyön laatijoiden ajatuksia samasta aiheesta.
Kattava tutkimus
YPAI-tutkimuksen tarkoitus on kertoa työnantajille, miten he voisivat olla houkuttelevia työnantajia, miten toimia erityisesti nuorten ammattilaisten rekrytoijana ja miten sitouttaa nuoret työpaikkaansa. Vuoden 2020 kyselyyn vastasi yli 3 800 nuorta ammattilaista, joista 58 prosenttia oli jo työssä. Opiskelijoita oli vastaajista 29 prosenttia, työnhakijoita 11 prosenttia ja muita 2 prosenttia. 31 prosenttia vastaajista on ”kauppa-, taloustieteiden tai liiketalouden” alalta, joten tutkimustuloksia voi hyvin käyttää hyväkseen pohdittaessa tilitoimistojen työntekijöiden rekrytointia.
Vuoden 2020 YPAI-tutkimuksen mukaan kaupallisen alan nuorten 10 tärkeintä asiaa työnantajan valinnassa ovat (suluissa vertailun vuoksi kaikkien vastaajien prosentit):
- Mielenkiintoiset työtehtävät 76 % (73 %)
- Yrityksen kulttuuri ja työilmapiiri 58 % (53 %)
- Kasvu- ja urakehitysmahdollisuudet 52 % (42 %)
- Palkka ja henkilöstöedut 50 % (50 %)
- Joustavuus ja työajat 42 % (43 %)
- Työpaikan sijainti 39 % (44 %)
- Vastuullisuus (tasa-arvo, ympäristö, eettisyys) 25 % (27 %)
- Yrityksen luotettavuus/vakavaraisuus 21 % (20 %)
- Yrityksen toimiala 16 % (19 %)
- Yrityksen brändi ja maine 19 % (15 %)
Huomionarvoista tilitoimistoalalle on se, että kaupallisen alan nuorille kasvu- ja urakehitysmahdollisuudet olivat kolmanneksi tärkein asia työnantajaa valittaessa, eli selkeästi tärkeämpi kuin muille, joilla se oli vasta kuudennella sijalla. Mielenkiintoiset työtehtävät saivat ykkös- tai kakkossijan sekä tässä valtakunnallisessa tutkimuksessa että kaikissa omissa haastatteluissani. Palkan merkitys saattaisi olla korkeampi, mikäli olisi kysytty yleisesti eri asioiden painoarvoa omassa elämässä.
Koronapandemia on jättänyt jälkensä
Uutena listaukseen on viime vuonna noussut yrityksen luotettavuus ja vakavaraisuus. Tähän syynä lienee koronapandemian aiheuttama yleinen epävarmuus. Tästä hyötyvät erityisesti julkisen alan työnantajat sekä vanhat, luotettavat työnantajat.
Viidennellä sijalla oleva joustavuus on varmasti useimmilla työnantajilla konkretisoitunut niin ikään koronapandemian johdosta. Haaga-Helian opiskelijoiden kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella kaikki olettivat työn olevan etätyöskentelyä vähintään päivän, mieluiten pari viikossa. Melkein kaikkien palaverien, luentojen ja jopa kahdenkeskisten tapaamisten tallentaminen on tullut tavaksi jo opiskeluaikoina. Teorialuennon seuraaminen koiraa ulkoiluttaessa tai kahvilassa voikin olla parempi tapa oppia kuin kotona istuminen ruudun ääressä.
Eräässä pienessä, alle 10 henkilöä työllistävässä tilitoimistossa työskennelleen opiskelijan mukaan etätöihin siirtyminen koronan takia tuntui olevan tilitoimiston johtajalle vaikea paikka. Kuitenkin juuri työpaikan kulttuuri (YPAI-tutkimuksessa sijalla 2) ja joustaminen (sija 5) ovat niitä asioita, joilla työnantajan houkuttelevuutta voidaan parantaa, ja usein vielä ilman merkittäviä kustannuksia. Työajoissa ja -paikoissa joustaminen kertoo työnantajan luottamuksesta.
Vastuullisuus nousussa
Vastuullisuus on noussut vuoden 2019 sijalta 10 viime vuonna sijalle 7. Vastuullisuuden pitää näkyä konkreettisesti yrityksen arjessa sekä tavoitteissa, ei pelkästään juhlapuheissa. Tietoa konkreettisista teoista vastuullisuuden lisäämiseksi haetaan opiskelijoiden mukaan esimerkiksi googlettamalla, somesta tai kysymällä siitä työhaastattelussa tai mahdollisesti nykyisiltä työntekijöiltä. Vastuullisuus tarkoittaa opiskelijoiden mielestä esimerkiksi työntekijöiden tasa-arvoista kohtelua, riippumatta sukupuolesta ja/tai syntyperästä. Voisiko tasa-arvon toteutumista edistää vaikkapa palkka-avoimuus?
Mielenkiintoiset työtehtävät ykkösasia
Tärkein motivaattori on kuitenkin edelleen mielenkiintoiset työtehtävät. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa? Jollekin mielenkiintoista voi olla arvonlisävero, toiselle taas sosiaalinen media. YPAI-tutkimuksen syvähaastattelujen perusteella mielenkiintoisilla työtehtävillä tarkoitetaan tehtäviä, joissa pääsee haastamaan itseään, hyödyntämään osaamistaan, oppimaan uutta ja käyttämään vapautta. Mielenkiintoiset tehtävät auttavat jaksamaan töissä ja sitouttavat työntekijän työtehtäviin.
Ehkä rutiinit pitäisi viimeistään nyt automatisoida tai antaa robotin hommiksi, niitä kun ei yleisesti ottaen koeta mielenkiintoisiksi. Aikaa vapautuisi itsensä haastamiseen ja uuden oppimiseen, siihen työelämän parhaaseen puoleen.
Avointa kulttuuria arvostetaan
Toiseksi tärkein asia oli yrityksen kulttuuri ja työilmapiiri. Tätä usein tutkitaan yrityksen nettisivujen kautta, kyselemällä mahdollisilta yrityksessä työskenteleviltä tutuilta, tulkitsemalla haastattelijan vastauksia ja niin edelleen. Nuoret työntekijät arvostavat välittämistä, avun tarjoamista ja kuulumisten kyselemistä. Kokemuksemme mukaan nuoret ovat nykyään avoimia kertomaan omasta elämästään ja odottavat, että heitä kuunnellaan ja arvostetaan tasa-arvoisina kumppaneina.
Arvostusta osoitetaan myös palkan kautta. Realistiset mahdollisuudet palkan paranemiseen kannattaa tuoda esiin työntekijälle mahdollisimman avoimesti eikä jäädä odottelemaan, että työntekijä pyytää palkankorotusta. Millainen kulttuuri ja työilmapiiri sinun yrityksessäsi on uuden työntekijän näkökulmasta? Tuleeko tätä kysyttyä kesken kiireisen arjen? Ehkä kannattaisi, sillä myönteinen työilmapiiri sekä aktiivinen palautteen antaminen saattavat sitouttaa työntekijän yritykseen jopa paremmin kuin palkankorotus. Olisiko tarpeen kirjoittaa oman työpaikkasi kulttuurikäsikirja, niin kuin on jo joissakin tilitoimistoissa tehty?
Nuoret työntekijät arvostavat välittämistä, avun tarjoamista ja kuulumisten kyselemistä.
Opiskelijoiden mielikuva tilitoimistoalasta
Millainen mielikuva nuorilla opiskelijoilla on tilitoimistoalasta? Annoimme opiskelijoille viisi kärkitulosta satunnaisessa järjestyksessä, ja pyysin heitä valitsemaan niistä itselleen tärkeimmät. Opiskelijat olivat toisen vuoden taloushallinnon linjan valinneita opiskelijoita.
Suosituimmaksi kriteeriksi tässä kyselyssä nousi joustavuus ja työajat ja toiseksi suosituin oli mielenkiintoiset työtehtävät. Joustavuuden nouseminen tärkeimmäksi saattaa johtua siitäkin, että opiskelijoiden arki on aika kiireistä. Palkka ja henkilöstöedut nousivat kolmannelle sijalle. Ala on toisen vuoden taloushallintoon suuntautuneiden opiskelijoiden mielestä melko houkutteleva. Tärkeimmät kriteerit toteutuvat opiskelijoiden parissa tehdyn pienen kyselyn perusteella tilitoimistoissa arvosanalla 3,5, asteikolla 1–5. Näillä opiskelijoilla ei kuitenkaan vielä välttämättä ole lainkaan omaa kokemusta alasta.
Tilitoimisto tarjoaa mahdollisuuksia erikoistumiseen
Taloushallinnon palveluiden ollessa tilitoimiston tärkein tulonlähde osaamiseen ja kehittämiseen panostetaan yleensä enemmän kuin esimerkiksi isojen yritysten taloushallinnon osastoilla. Tästä johtuen tilitoimistoissa on paremmin mielenkiintoisia työtehtäviä tarjolla ja työntekijöillä on mahdollisuus erikoistua esimerkiksi prosessien kehittämiseen, taloushallinnon erikoisosaamiseen tai konsultointiin. Tilitoimistossa on mahdollista oppia kirjanpidon tehtäviä laajemmalla skaalalla ja ottaa kokonaisvastuuta yrityksen toiminnasta. Parhaimmillaan kirjanpitäjä on yrittäjän tukena ”kehdosta hautaan”.
Aloittelevan kirjanpitäjän työ tilitoimistossa on usein itsenäisempää ja haastavampaa kuin yhden yrityksen taloushallinnon osastolla. Tällä perusteella kriteeri ”mielenkiintoiset työtehtävät” voi toteutua tilitoimistossa erittäin hyvin, kunhan valtaa ja vastuuta uskalletaan antaa uudellekin työntekijälle. Toisaalta laadunvalvonta saattaa joskus vaatia ”kyttäämistä”, mutta se pitää osata perustella uudelle työntekijälle ja luopua siitä, kun uusi työntekijä osoittaa pätevyytensä. Tilitoimistossa eteneminen tiimiesimieheksi on myös mahdollista, koska myös tässä asemassa kirjanpidon osaaminen on usein ehdoton edellytys.
Erityisesti pienet tilitoimistot voisivat satsata enemmän viestintään siitä, millaista työnteko heillä oikeasti on. Voisiko kirjanpitäjille varata vaikkapa tunnin viikossa työaikaa siihen, että he päivittävät yrityksen Facebook-sivuja, Twitteriä tai kirjoittavat blogia? Vastuullinen ja helposti samaistuttava viestintä herättää mahdollisten työnhakijoiden kiinnostuksen taatusti paremmin kuin mainospuheet.
Haastattelimme myös erästä opinnäytetyön tekijää, joka on työskennellyt parin viime vuoden aikana kahdessa eri tilitoimistossa. Ensin pienemmässä, alle 10 hengen toimistossa, josta hänet houkuteltiin LinkedIn-profiilin perusteella keskikokoiseen tilitoimistoon. Pienemmässä tilitoimistossa työtehtävät olivat laajempia ja mielenkiintoisempia, mutta isompi tilitoimisto houkutteli paremmilla uravaihtoehdoilla sekä selkeästi paremmalla palkalla. Haastateltu arvosti myös sitä, että hänelle laadittiin heti henkilökohtainen kehittymis- ja koulutussuunnitelma, johon hän sai itse vaikuttaa.
Palkkaus kilpailukykyiseksi
Haaga-Helian opiskelijoille suunnatussa kyselyssä ”Palkka ja henkilöstöedut” nousivat tärkeysjärjestyksessä kolmannelle sijalle. Näiden koetaan olevan tilitoimistoissa liian matalalla tasolla suhteutettuna työn vaativuuteen. Yksi opiskelija sanoi, että ”miksi tekisin niin vaativaa työtä, että pahimmillaan olen oikeudessa, jos saman palkan saa kaupan kassalla tai vaikkapa tekemällä sijaisuuksia peruskoulussa?”Jos palkkoja ei kannattavuuden näkökulmasta pystytä nostamaan, tulisi tilitoimistojen pohtia, kuinka paljon mielenkiintoisten työtehtävien, uramahdollisuuksien ja joustavuuden kautta palkkaa pystytään kompensoimaan. Olisiko kilpailukykyisempi palkka kuitenkin pienempi kustannus kuin jatkuvan rekrytointiprosessin ja perehdyttämisen ylläpitäminen? Entä jos työnhakijalta kysyisi, millä palkalla hän olisi valmis sitoutumaan esimerkiksi kolmeksi vuodeksi? Entä tarjotaanko uusille työntekijöille selkeät polut urakehitykseen?
Suosituimpien työnantajien yhteiset piirteet
Suomen suosituimpien työnantajien haastatteluissa korostuvat vastuulliset ja mielenkiintoiset työtehtävät, urakehitysmahdollisuudet, mahdollisuus olla oma itsensä työpaikalla, avoin viestintä yrityksen arvoista sekä erityisesti nykyisten työntekijöiden työviihtyvyyden parantaminen.
Toisella sijalla olevan Futuricen Heidi Pech kertoo tutkimustuloksissa, että Futurice on alusta alkaen keskittynyt ensisijaisesti hyvän työntekijäkokemuksen luomiseen ja että yrityksessä pyritään siihen, että jokainen työntekijä voi työpaikallansa olla oma itsensä, ilman että hänen tarvitsee sopeutua johonkin muottiin.
Konecranes kertoo, että he tarjoavat vastuullisia töitä jo nuorille, aloittaville työntekijöille. K-ryhmä on tietoisesti luonut itsestään hyvää työntekijäkuvaa ja tunnistaa, että parhaita lähettiläitä sen luomisessa ovat heidän omat työntekijänsä. Uusia tulokkaita listalla, kuten Lumene, Paulig ja S-ryhmä, yhdistävät aktiiviset vastuullisuustoimet ja niistä viestiminen.
Työhaastatteluihin valmistautumisen osana moni pohtii vastausta kysymykseen ”Miksi palkkaisimme juuri sinut?”. Tänä päivänä asetelma on muuttunut niin, että työnantajan tulee valmistautua vastaamaan työnhakijan kysymykseen ”Miksi tulisin juuri teille töihin?”.
Mitä sinä vastaisit?
