Suomalainen taloushallinto on maailman huippua – jatketaan samaa rataa

Taloushallinnon digitalisaatiota voidaan mitata suhteellisen objektiivisin mittarein, esimerkiksi verkkolaskujen osuudella laskuista tai yhteiskäyttöisten pilvipalvelutaloushallinto-ohjelmistojen hyödyntämisellä. Näillä mittareilla Suomi on kärjessä. Myös tuoreet yrittäjille ja tilitoimistoille tehdyt digitalisaatiokyselyt kertovat samaa – kyselyjen tuloksiin voit tutustua Tilisanomien verkkoartikkelissa Taloushallinnon digitalisaatio Suomessa.

Tähän mainioon tulokseen ei ole päästy sattumalta. Suomessa on vuodesta 1997 ollut voimassa edistyksellinen, paperittomuuden ja digitalisaation mahdollistava kirjanpitolainsäädäntö. Taloushallinnon standardit ja niiden soveltaminen ovat huippuluokkaa. Esimerkiksi suomalainen maksuviitekäytäntö on ulkomaisen reskontranhoitajan märkä päiväuni. Liikekirjuri-tilikartan ansiosta yritys saa ohjelmistonsa mukana valmiit raportit ja viranomais­ilmoitusmääritykset.

Yhteistyömallit ovat sujuvia. Verkkolaskutuksen nelikenttämallin ja operaattoriyhteistyön vuoksi jokaiselle yritykselle riittää, että valitsee yhden operaattorin, ja laskut vyöryvät sulavasti kuten pankkien maksuliikenne. Tämä ei ole arkipäivää Euroopassa. Verohallinnon ohjelmistorajapinnat tarjoavat ohjelmisto­taloille hienot mahdollisuudet automaatioon.

Tämän perustan varassa suomalaiset ohjelmistotalot, tilitoimistot ja suuryritysten ­palvelukeskukset ovat tehneet innovatiivista työtä. Esimerkiksi suomalaiset tilitoimistot ovat eurooppalaisessa vertailussa äärimmäisen tehokkaita ja digitaalisia. Vientimahdollisuuksiakin siis on ja markkinatalous on osoittanut toimivuutensa.

Suomalaiset tilitoimistot ovat eurooppalaisessa vertailussa äärimmäisen tehokkaita ja digitaalisia.

Vielä on kuitenkin varaa petrata. Suomesta puuttuu kirjanpidon tosite/tiliöintistandardi, jolla vaikka laskuja tai kassatapahtumia voisi viedä mistä tahansa järjestelmästä mihin tahansa kirjanpito-ohjelmaan. Kuluttajien ­laskuttaminen verkkolaskuina on käytännössä mahdotonta, paitsi toistuvassa ­laskutuksessa. Ja eKuitteja kaivataan edelleen, kuten kaivattiin 20 vuotta sitten.

Suomessa on EU:n elpymispakettirahoituksella (eli omilla veroeuroillamme) käynnistymässä Yritysten digitalous -hanke (RTE), jossa on mukana eri viranomaisia sekä yksityisen puolen toimijoita, kuten tilitoimistoja ja ohjelmistoyrityksiä. Se on mainio mahdollisuus tempaista digitalisaatiota eteenpäin ja ratkoa yhdessä esimerkiksi yllä luettelemiani ongelmia. Taloushallintoliitto haluaa korostaa, että jatketaan tutulla menestysstrategialla:

• salliva lainsäädäntö
• julkisen ja yksityisen sektorin sujuva
• yhteistyö
• yksityisen yrityskentän innovaatiot
• ja kilpailu

Yritysten digitalous -hankkeen teemat tulee valita seuraavilla kriteereillä, joista jopa mo-lemmat voivat täyttyä:

• julkishallinnon tarpeet julkis­hallinnon parhaan ­näkemyksen perusteella – ­esimerkiksi asiakas­palvelun kehittäminen, kustannus­säästöt tai valvonnan tehostaminen
• yrityskentän tarpeet ­yritysten ja ­niiden talousosastojen, ­tilitoimistojen ja ohjelmisto­talojen ­parhaan näkemyksen perusteella

Näkemys yrityskentän tarpeista ja kehitysmahdollisuuksista sekä syvä ja ajantasainen osaaminen on siis kriittistä hankkeen onnistumiselle ja konkreettisten tulosten saavuttamiselle veroeurojen vastineeksi. Tämä näkemys ja osaaminen löytyy vain yritysten talousosastoilta, ohjelmistotaloista ja tilitoimistoista. Jos haluat osallistua talkoisiin, ilmoittaudu mukaan. Sinua tarvitaan. Jos et ehdi mukaan, saat ajantasaista tietoa hankkeen tuotoksista Taloushallintoliiton tiedotteista ja Tilisanomista.