Innostu bisneksestä!
Taloushallinnon roolista muuttuvassa, digitalisoituvassa ja lisääntyvän byrokratian maailmassa on taas viime aikoina riittänyt puhetta, seminaaria, lehtijuttuja ja mielipidekirjoituksia. Hienoa, että taloushallinto kiinnostaa ja siitä puhutaan. Se on meidän kaikkien etu.
Pauli Vahtera ruotii tuoreimmassa kolumnissaan tilintarkastuksen nykytilaa oman uransa näkökulmasta, omaan hauskankitkerään tyyliinsä. Paulille toivotamme ansaittuja eläkepäiviä ja kaikille muille tilintarkastajille jaksamista lisääntyvän byrokratian ja valvonnan alaisuudessa. Tilintarkastajia tarvitaan jatkossakin yritysten neuvonantajina, taloushallinnon laadun varmistajina ja luottamuksen rakentajina. Sitä roolia ei teiltä kukaan vie pois, tapahtui toimialaan liittyvässä regulaatiossa tai lainsäädännössä mitä tahansa. Rohkenen käyttää sanaa neuvonantaja ja tilintarkastaja samassa lauseessa, vaikka se jonkun korvaan voi särähtää. Tilintarkastajat luovat lisäarvoa rakentamalla luottamusta.
Kannattaa tutustua Keskon CFO:n ja Vuoden talousjohtajaksi valitun Jukka Erlundin ajatuksiin artikkelissa Hyvä talousjohtaja taitaa myös bisneksen. Hänelle taloushallinnon tärkein lisäarvo on yrityksen arvonluonti, kuten pörssiyrityksen talousjohtajalta sopiikin odottaa. Erlund toimii kaupan alalla, jossa muutosvauhti on kova. Ilmeisesti hän on pärjännyt työssään hyvin – uskon sen johtuvan ainakin osittain hänen intohimostaan kaupan alaan. Samaa intohimoa suosittelen lääkkeeksi kaikille taloushallinnon ammattilaisille: kiinnostukaa ja innostukaa numeroiden takaa löytyvästä liiketoiminnasta. Välttäkää taloushallinnon jargonia ja opetelkaa puhumaan bisneksestä, niin pääsette urallanne eteenpäin!
Ajantasaisen tiedon arvo korostuu, jopa tiedon tarkkuuden kustannuksella.
Organisaatio, johon taloushallinto kuuluu tai jota taloushallinto palvelee, odottaa ajantasaista ja oikeaa tietoa päätöksenteon tueksi. Tämän oikean ja riittävän kuvan aikaansaamiseksi pitää nykyajan muuttuvassa ja kiihtyvässä maailmassa tehdä töitä enemmän ja nopeammin. Enää kenellekään ei riitä tieto siitä, miltä kirjanpito näytti tai mitä liiketoiminnassa tapahtui viime vuonna. Taloushallinnolta odotetaan yhä enemmän reaaliaikaisuutta. Yritysten liiketoimintaympäristö on hektisempi, muutokset ovat nopeampia ja ajantasaisen tiedon arvo korostuu, jopa tiedon tarkkuuden kustannuksella. Tämä saattaa olla monelle nykyiselle taloushallinnon ammattilaiselle järkytys, kun johtajat vaativat heiltä analyysiä yrityksen tilanteesta toimitettuna ”heti ja suurin piirtein oikein – ei myöhemmin ja tarkemmin”.
Henkilöstö, eli palkansaajat, peräänkuuluttavat työn merkityksellisyyttä. Uskon, että talous- ja henkilöstöhallinto voisi tukea tässä yritysten johtoa tarjoamalla heille tarkempaa työn tuottavuuden mittaamista ja siihen perustuvia kompensaatio- ja sitouttamismalleja. Kaikki haluavat kuulla tehneensä työnsä hyvin ja mieluiten ottavat siitä myös palkkion. Eija Männistö jatkaa tässä numerossa artikkelisarjaa palkitsemisesta. Mikä palkitsemisen muoto soveltuisi parhaiten sinun työyhteisöösi?
Antti Soro
antti.soro@taloushallintoliitto.fi