CTA Paikka
CTA Paikka

Hyvä talousjohtaja 
taitaa myös bisneksen

Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund on avainhenkilö Keskon strategisessa uudistumisessa. Hänen mielestään hyvä talousjohtaja tuntee numeroiden ohella intohimoa myös bisnekseen.
18.10.2018 MattiRemes Kuva Samuli Skantsi

Kesko on vienyt kolmen vuoden ajan läpi isoa strategista muutosta, jossa kauppakonserni on keskittynyt tarkkaan valituille alueille ja karsinut liiketoiminnasta ylimääräisiä rönsyjä. Kasvua ja kannattavuutta hakevan uudistumisen avainhenkilöihin kuuluu talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund. Hänet valittiin 20. syyskuuta Vuoden talousjohtajaksi.

– Olemme pystyneet tekemään paljon asioita viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana, kun olemme vieneet läpi Keskon strategista uudistumista, Erlund sanoo.

Konsulttiyhtiö Accenturen ja Talouselämä-lehden tunnustus jaettiin yritysten talousjohdolle suunnatussa Talousjohtaja-tapahtumassa, jonka yhteistyökumppaneihin Taloushallintoliitto kuuluu.

Erlund sanoo tunnustuksen kuuluvan koko Keskon taloustiimille.

–Hyvä talousjohtaja pystyy rakentamaan tiimin, jossa on rautaisia osaajia taloushallinnon eri osa-alueilla. Tiimi tarvitsee myös hyvän hengen. Silloin porukka viihtyy toistensa kanssa ja saa aikaan tuloksia.

Intohimoinen suhde bisnekseen

Erlundin mielestä talousjohtajalta vaaditaan nykyisin entistä monipuolisempaa osaamista. Talousasioiden lisäksi hänen on oltava hyvin perillä oman yrityksensä liiketoiminnasta ja seurattava tiiviisti myös toimintaympäristön muutoksia.

– Hyvällä talousjohtajalla on kova intohimo bisnekseen. Tykkään numeroista, mutta olen ollut aina kiinnostunut myös liiketoiminnasta.

Kaupan alalla keskeinen suoritustason mittari on myynti. Aamuisin Erlund tarkistaa ensitöikseen koneelta edellisen päivän myynnit.

Kustannusten ja tulojen kehitystä hän seuraa kuukausitason liikevoittomarginaaleista. Tärkeitä lukuja ovat myös sidotun pääoman tuotto ja kassavirta.

Arvonluonti on kaikki kaikessa

Kaupan alaa Erlund pitää kiehtovana, sillä siinä yhdistyvät kuluttajien ja yritysasiakkaiden kanssa käytävä kauppa, brändit, markkinointi, logistiikka ja digitaalisuus.

– Talousjohtajankin on oltava perillä esimerkiksi erilaisten tuoteryhmien kannattavuudesta ja asiakkaiden jatkuvasti muuttuvista tarpeista ja toiveista. Tuotteiden hankinta- ja jakelukanavistakin on oltava kiinnostunut.

Erlund sanoo, että vähittäiskaupassa menestyminen edellyttää arvoketjun tehokasta hallintaa tavarantoimittajalta asiakkaalle. Kilpailu on kovaa. Uusia toimijoita tulee koko ajan, ja ala on isossa muutoksessa.

– Oleellista on arvonluonti. Meidän on pystyttävä luomaan arvoa asiakkaille ja sitä kautta saamaan kasvua omalle yhtiölle ja arvoa omistajille. Myös kustannustehokkuuden ja sitä kautta kannattavuuden parantaminen ovat tärkeitä asioita.

Kun Keskon talousjohtaja Jukka Erlund tulee aamuisin töihin, hän tarkistaa ensitöikseen edellisen päivän myynnit.

Kesko keskittyy kolmelle alueelle

Arvonluonnin ohella Erlund korostaa talousjohtamisen strategialähtöisyyttä. Viime vuosina häntä ovat työllistäneet runsaasti Keskon strategiatyö, strategian toimeenpano ja siihen liittyvät yritysjärjestelyt.

Keskon uudistumisen ytimessä on keskittyminen kolmelle strategiselle alueelle: päivittäistavarakauppaan, rakentamisen ja talotekniikan kauppaan sekä autokauppaan.

– Priorisointi on kaikki kaikessa. Meidän pitää valita projektit, jotka parantavat kilpailukykyä ja tuovat volyymiä. Myös kustannustehokkuuden ja pääomien käytön tehostaminen ovat tärkeitä asioista.

Strategian toteutus on edellyttänyt isoja yritysjärjestelyjä. Pääomien allokoinnissa talousjohtajalla on ollut iso roolinsa.

Kesko on ostanut viime vuosina Suomen Lähikaupan ja teknistä tukkukauppa tekevän Onnisen sekä autoja maahantuovan Auto Carreran. Samaan aikaan yhtiö on myynyt pois uuteen palettiin heikosti sopivia liiketoimintoja, muun muassa Anttilat, ruoka- ja rautakaupat Venäjällä, K-maatalouden sekä huonekaluketjut Askon ja Sotkan.

Keskon pääasiallinen toimintamalli Suomessa on ketjuliiketoimintamalli, jossa itsenäiset K-kauppiaat vastaavat vähittäiskaupasta. Kauppiasliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 43 prosenttia vuonna 2017. Yritysasiakaskauppa on merkittävä ja kasvava osa liiketoimintaa rakentamisessa ja talotekniikassa.

Talousjohtaja sparraa muuta johtoa

Erlundin mielestä talousjohtajan keskeisiin tehtäviin kuuluu johtoryhmän ja muun liiketoiminnasta vastaavan johdon sparraaminen.

– Talousjohtaja on etenkin toimitusjohtajan tiivis aisapari, joka tukee työtä arvon ja kasvun luomisessa.

Erlundin mukaan talousjohtajan työtä on muuttanut viime vuosina eniten jatkuvassa muutoksessa oleva toimintaympäristö. Digitaalisuus murtaa kaupan perinteisiä asetelmia. Monien tuotteiden kauppa siirtyy verkkoon, mikä tuo uusia toimijoita markkinoille.

– Samaan aikaan muuttuvat myös asiakkaiden tarpeet ja mieltymykset.

Erlund huomauttaa, että hyvän talousjohtajan on oltava myös vakuuttava viestijä. Pörssiyhtiössä tämä korostuu tapaamisissa sijoittajien ja rahoittajien kanssa. Erlund ja pääjohtaja Mikko Helander ovat yhtiön kasvot, kun Kesko järjestää road show -tilaisuuksia kotimaisille ja kansainvälisille sijoittajille eri puolilla Eurooppaa.

– Jos strategia on selkeä, yhtiön asioista on helppo viestiä markkinoille.

Automaatio tehostaa taloushallintoa

Keskon johtoryhmässä Erlund vastaa talousjohtamisen lisäksi tietotekniikasta.

Päivittäistavaroiden verkkokauppa ei ole lähtenyt vielä lentoon, mutta monessa muussa asiassa digitaalisuus etenee Erlundin mukaan vauhdilla.

Esimerkiksi asiakasviestintä siirtyy digitaalisiin kanaviin. Hän uskoo, että etenkin mobiilisovellukset ovat jatkossa entistä keskeisemmässä roolissa, kun lähes jokaisen kuluttajan taskusta löytyy jo älypuhelin.

– Digitaalisuus vaikuttaa kauppaan voimakkaasti. Koko ajan on mietittävä, millaisia uusia teknologioita otamme käyttöön ja miten se näkyy asiakkaille.

Digitaalisuus vaikuttaa voimakkaasti myös taloushallinnon kehittämiseen.

– Tavoitteena on oman työn tehokkuuden jatkuva parantaminen. Tässä keskeistä on automaation lisääminen.

Keskon taloushallinnossa on otettu esimerkiksi käyttöön ohjelmistorobotteja hoitamaan tiettyjä rutiinitehtäviä. Erlundin mielestä teknologian kehityksessä on pysyttävä ajan hermolla ja kokeiltava rohkeasti uusia asioita.

– Taloushallinnon pitää olla myös aidosti kiinnostunut uuden teknologian hyödyntämisestä.

Taloushallinnon ammattilaisten tulee olla vahvasti mukana yhtiön strategian suunnittelussa, toimeenpanossa ja tulosten mittaamisessa.

Tietoa tarvitaan johtamisessa

Digitaalisuuden hyödyntäminen nousee vahvasti esille myös työkaluissa, joilla seurataan yhtiön taloudellista kehitystä. Erlund sanoo, että tehokkaiden, helppokäyttöisten ja havainnollisten raportointijärjestelmien tarjoaminen oman organisaation käyttöön on taloushallinnon keskeinen tehtävä.

– Oleellista on auttaa yhtiön koko organisaatiota parantamaan suorituskyvyn johtamista ja seurantaa.

Tämä tehdään käytännössä taloushallinnon tuottamalla tiedolla, jonka avulla vaikkapa yksittäinen kauppias voi seurata oman suorituskykynsä kehittymistä. K-kauppiaat hankkivat talouspalvelunsa K-ryhmän omasta palvelukeskuksesta.

– Suorituskyvyn mittaamiseen tarvitaan selkeät mittarit ja hyvä raportointijärjestelmä. Selainpohjaisten työvälineiden avulla on helppo pysyä perillä omasta suoritustasosta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Taloushallintoon lisää bisnesosaamista

Taloushallinnon suurimmat kehitystarpeet Erlund näkee juuri digitalisoitumisessa. Toinen parannuskohde on bisnesosaaminen.

– Taloushallinnon ammattilaisten tulee olla erittäin vahvasti mukana yhtiön strategian suunnittelussa, toimeenpanossa ja tulosten mittaamisessa. He toimivat liiketoimintojen tukena laskemassa ja arvioimassa, mitä kulloisessakin tilanteessa kannattaa tehdä.

Erlund arvostaa taloushallinnon ammattilaisia, jotka katsovat asioita omia työtehtäviään laajemmin. Oman yrityksen liiketoiminnan ymmärtäminen on tärkeää, mutta hänestä on tärkeää seurata myös saman toimialan muita toimijoita ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia.

– Haastavinta on jatkuva ja koko ajan kiihtyvä muutos. Niin liiketoiminnassa kuin taloushallinnossa kehitys on entistä vauhdikkaampaa. Toisaalta muutos tarjoaa myös mahdollisuuksia, jos organisaatio on itse valmis uudistumaan.

 

Jukka Erlund

  • Ikä 44
  • Keskon talous- ja rahoitusjohtaja 2011–
  • Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, EMBA
  • Aiempi työura: Keskon talousjohdossa eri tehtävissä 2004 lähtien
  • Harrastukset: Juoksu, musiikki
HenkilötUusimmat Artikkelit
Katso kaikki