CTA Paikka

Syyllinen kunnes toisin todistetaan

Kutsukirje poliisikuulusteluun saa monen lukijan vatsan pyörähtämään. Rikollinen? Mitä minä olen tehnyt? Tämän täytyy olla väärinkäsitys, vai täytyykö?
12.3.2013

Väinö Teperi asianajaja, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy

Miten kirjanpitotoimiston päällikkö tai kirjanpitäjä yleensä voi joutua talousrikosjuttuun osalliseksi? Siten, että kirjanpidossa on tahallisia tai tahattomia virheitä, asiattomia tai väärennettyjä tositteita, kauppakirjoja, sopimuksia ynnä muita sellaisia. Niin sanottuihin kuittikauppoihin liittyvien yritysten kirjanpitäjiä kuullaan lähes aina todistajina, ja jos heillä on erityisen lämpimät suhteet kuittikaupan toteuttajiin, he usein ovat myöskin syylliseksi epäiltynä. Rikosnimike jää myöhempään käsittelyvaiheeseen.

Kuittikauppojen lisäksi suuria syyttämisasiakokonaisuuksia esiintyi 1980-luvulla, jolloin oli liikevaihtoverojuttuja ja 90-luvulla tasekauppajuttuja, joissa molemmissa oli myös kirjanpitäjiä syytettyinä. Tuolloin syytekynnys oli matala. Välttyäkseen moiselta on tilinpitäjän pitäydyttävä siinä työssä jonka osaa eikä antaa veronkiertoneuvontaa. Jos tekee veroneuvontaa, on se osattava, muutoin se on vaarallista. Tehkööt jokainen rikoksensa ja veropetoksensa omaan laskuunsa. Tilinpitäjän ei tule sotkeutua valeasiakirjojen tekoon, ei edes sellaisiin, joiden arvelee oleva totuutta vastaamattomia.

Korkein oikeus on tehnyt syyllisyyskysymyksistä useita ratkaisuja, joissa kirjanpitäjän syyllisyyttä selvitetään.

Kuulustelut

Ensihämmästyksestä toivuttuaan tilinpitäjä arvaa asian liittyvän johonkin asiakassuhteeseensa. Kirjeestä ei tavallisesti selviä, miksi kuulustellaan ja kenen asiassa. Kysyttäessä vastaus on: se selviää sitten aikanaan. Jotkut kuulustelijat kertovat tarkoin, mistä asioista henkilöä kuullaan ja edelleen kertovat, kuullaanko todistajana vai syylliseksi epäiltynä. Toiset taas eivät. Jos kutsussa mainittu aika ei sovi sinulle, soita kuulustelijalla ja sovi uusi aika. Jos jätät kutsun huomiotta, voi poliisi noutaa sinut kuulusteluun.

Jos sinulle ei ole kerrottu, missä roolissa sinua kuullaan, vaadi kuulustelijalta ilmoitus asiasta. Jos kuultavalle on ilmoitettu aihe, mistä kuulustellaan ja missä ominaisuudessa, kannattaa palauttaa mieleen aiheeseen liittyvät tapahtumat.

Jos sinua kuulustellaan todistajana, sinulla on totuudessa­pysymisvelvollisuus. Sinun ei kuitenkaan tarvitse todistaa itseäsi vastaan. Jos todistuksesi perusteella joudut syytteen vaaraan, ei sinun tarvitse kertoa siitä asiasta. Muutoin kerro mitä on tapahtunut, kerro totuus. Kuulustelijalla saattaa olla paljonkin esitietoa asioista, joista kuulustellaan. Tähän esitietoon kuulustelija tukeutuu sinua kuulustellessaan. Tieto voi olla tullut verotarkastajilta, pesänhoitajilta, kilpailijoita, ilmiannosta tai muualta. Kerro vain se, mitä tiedät ja mikä on totta. Sinun ei kannata luulla tai arvella mitään josta et tiedä. Sitten oikeudessa voit joutua selittelemään luulojasi. Luulot voivat lisäksi muuttaa sinut todistajasta syylliseksi epäillyksi.

Syylliseksi epäiltynä

Jos sinua kuullaan syylliseksi epäiltynä, kannattaa kuulusteluun ottaa mukaan asianajaja. Kuulustelussa on läsnä kuulustelija ja toinen poliisi kuulustelutodistajana sekä sinä ja avustajasi (tarvittaessa tulkki).

Jos tiedät, mistä sinua kuulustellaan, käy asianajajasi kanssa juttu etukäteen huolella läpi. Katso, että valitsemasi asianajaja ymmärtää talousasioita. Kuultavalla ei ole totuudessapysymisvelvollisuutta, hän saa valehdella. Talousrikosjutuissa kuulustelija on tavallisesti mukava sivistynyt henkilö. Hän ei ole sinun ystäväsi, vaikka hänen myötätuntonsa olisikin puolellasi. Hän toteuttaa kuulustelua saamiinsa perustietoihin (syyttäjään, aiempiin kuulusteluihin, ilmiantajaan, pesänhoitajaan tai muihin sellaisiin tahoihin) luottaen. Nämä perustiedot voivat olla kovin virheellisiä tai vääristyneitä. Vaikka tuntuisikin siltä, että tämä on rutiinikuulustelu eikä voi johtaa mihinkään, älä luota tunteeseen. Suhtaudu kuulusteluun vakavasti, vastaa vain ja ainoastaan ymmärtämiisi kysymyksiin. Itseäsi puolustaessasi syytetyllä ei tavallisesti ole varaa peitellä toisen rikoksia. Jos sinulle esitetään pitkiä luetteloita tai laskelmia, joihin et ole perehtynyt, perehdy siinä huolella. Ja jos se on mahdotonta, kerro kuulustelijalle, että et voi ottaa kantaa asiaan, ellet saa tutustua asiaan huolellisesti. Tavallisesti kuulustelija antaa lisäaikaa ja selvityksen voi antaa kirjallisesti.

Älä myönnä mitään mukavuussyistä. Älä luule mitään. Mukavuussyistä tutkintaa myötäilevä lausunto on tavallisesti melkein mahdoton perua. Ainakin joudut huolella todistamaan sen, että lausunto olikin virheellinen. Jos kuulustelujen päätteeksi sinulta pyydetään loppulausunto, anna se. Lue kuulustelupöytäkirja huolella. 

Tutkinnanjohtaja lähettää asiakirjat syyttäjälle.

Syyttäjänvirasto

Juttuun nimetty syyttäjä tutustuu asiakirjoihin ja tutkintansa päätteeksi päättää, syytetäänkö epäiltyjä, ketä heistä ja mistä rikoksesta. Syyttäjä voi jonkun tai kaikkienkin epäiltyjen osalta tehdä syyttämättäjättämispäätöksen, jolloin juttu jää siihen. Syyttäjä tekee syyttämispäätöksen tai mahdollisesti vielä täydentää tutkintaa.

Tutustu omiin ja toisten kuulustelukertomuksiin. Lue kertomukset huolella asianajajasi kanssa, ja jos tarpeen, esitä syyttäjälle lisää todistelua tai kannanottoja. Voit pyytää myös, että syyttäjä kuulee vielä todistajia, joita ei poliisikuulustelussa ole kuultu. Jos todistelu ei tue syytettäsi, voit pyytää syyttäjältä, että hän ei tekisi syytettä varmuuden vuoksi, ja tekisi syyttämättäjättämispäätöksen.

Päätöksestä ei voi erikseen valittaa. Syyttäjän tulee tutkia myös sinun syyttömyyttäsi tukevia asioita. Syyttäjän tulisi pyrkiä oikeuteen ja totuuteen, vaikka asia näyttäytyy eri tavoin Amerikan elokuvissa. Viime aikoina yleisesti hyväksytty toteama lienee: onhan se syytetynkin etu, että asia tutkitaan. Väite on aivan hirveä. Eihän syytetyn etu voi olla, että hän ”roikkuu löysässä hirressä” vuosikausia vain sen vuoksi, että syyttäjällä on heikko tai olematon näyttö. Tai että asiasta ei ole näyttöä saatavissa.

Oikeudessa todistajana

Sinulle tulee kirjallinen kutsu tuomioistuimeen. Kysy tuomio­istuimelta, mihin aikaan juttu tulee esille. Mene ajoissa. Voit ottaa mukaan muistiasi tukevia asiakirjoja tai muistikirjoja ynnä muuta, mutta sinun tulee todistelun alussa pyytää lupa käyttää niitä.

Kerro samat asiat, joita kerroit poliisikuulustelussa. Jos joudut muistivirheen tai muun sellaisen takia muuttamaan kertomustasi, kerro avoimesti muutoksesta. Sekä poliisikuulustelussa että oikeudessa on, rangaistuksen uhalla, totuudessapysymisvelvollisuus. Vastaa kysymyksiin selkeästi ja vastaa vain siihen, mitä kysytään. Varmistu, että ymmärrät kysymyksen. Jos kysyjä esittää monta kysymystä peräkkäin, vastaa niihin kuitenkin yksitellen rauhallisesti. Kysymyksiä voivat esittää oikeuden jäsenet sekä syyttäjä, syytetyn ja asianomistajien asianajajat, valtion asianvalvoja ja kanssasyytetty.

Sinulla on oikeus palkkioon ja matkakustannusten korvaukseen, jotka maksaa se taho, joka sinut on kutsunut. Syyttäjä on kitsas maksamaan kuluja, valtion taksat. Jos kulut maksaa syytetty tai asianomistaja, sovi kulujen määrästä etukäteen.

Syytettynä

Rikosjutussa syytetylle voidaan määrätä puolustaja valtion varoista.

Tutustu huolella esitutkinta-aineistoon, myös sen liitteisiin. Merkitse jokainen lause, jossa nimesi esiintyy, etenkin laajoissa tutkimusaineistoissa se on tärkeää. Tee niin myös liitteiden osalta. Huolehdi, että sinä ja asianajajasi tunnette jutun perusteellisesti.

Käy asianajajasi kanssa läpi syyttäjän väitteet. Siinä ovat ne asiat, jotka ovat oikeudenkäynnin kohteena. Keskity vastaamaan syyttäjän väitteisiin. Älä ohita niitä, älä keksi väitteitä, joita syyttäjä ei ole esittänyt. Jos et ymmärrä jotakin asiaa, kysy asianajajaltasi tai syyttäjältä. Pyydä, että asianajajasi selostaa sinulle prosessin kulun ja aikataulut.

Älä myönnä mitään sellaista, mitä et ole tehnyt. Ohimyyntiväite-jutuissa syytetyt helposti myöntävät pienen virheen, esimerkiksi asiakkaiden panot kahvikassaan. Asiakas on maksanut jonkin mitättömältä tuntuvan asian laittamalla kahvikassaan muutaman euron. Myöntämisestä ei ole mitään hyötyä, haittaa on. Syyttäjä saattaa innostua tekemään asiasta ison ja periaatteellisen.

Muista, että olet luultavasti ainoa oikeussalissa, joka osaa kirjanpitoa. Tämän vuoksi sinun tulee tähdentää myös asiamiehellesi sitä, että oikeuden jäsenten ja syyttäjän tulee ymmärtää, mitä heille esitätte. Käytä arkikieltä. Hienot taloustieteen termit sotkevat asiaa. Todistelussa voi käyttää asiantuntijatodistajia.

Jos sinulle tulee tunne, että asiamiehesi ei ymmärrä asiaa tai ei ole riittävän hyvin perehtynyt asiaasi, vaihda asiamies heti.

Päätöksistä voi valittaa hovioikeuteen ja luvan saatuaan myös korkeimpaan oikeuteen.

 

KKO:2010:91

Yrittäjä A, joka omisti yksin yhtiön osakekannan ja oli sen hallituksen ainoa jäsen, oli ulosotossa todettu varattomaksi. Yhtiö oli antanut lainoja A:lle sekä eräille hänen lähipiiriyhtiöilleen, joilla ei ollut velkojen maksuun käytettävissä olevia varoja. A:n lainoja oli lyhennetty A:n yhtiöstä saamilla osingoilla. Lainat oli yhtiön kirjanpidossa kirjattu tilinpäätök­siin yhtiön saataviksi A:lta ja lähipiiriyhtiöiltä sen määräisinä kuin lainoja oli nostettu. Kysymys oli kirjanpitorikoksen ja sen törkeän tekomuodon tunnusmerkistön täyttymisestä sekä lievemmän lain periaatteen soveltamisesta. Kysymys oli myös A:n ja yhtiön kirjanpidon hoitaneen tilitoimiston toimitusjohtajan osallisuudesta rikokseen. (Ään.)

Syyte Jyväskylän käräjäoikeudessa

Syyttäjä vaati A:lle ja B:lle rangaistusta muun ohella syytekohdassa 8 törkeästä kirjanpitorikoksesta (…) koska A yhtiön edustajana ja B yhtiön kirjanpitotoimeksiannon saaneena olivat tahallaan laiminlyöneet 28.2.1999–28.2.2004 päättyneiden tilikausien tilinpäätöksien laatimisen siten, että taseen vastaavan puolen lainasaataviin oli merkitty saatavat A:lta vuosina 1999–2004, (…) vaikka kumpikin oli tiennyt, ettei mainituilla saatavilla ollut arvoa ottaen huomioon A:n, V Oy:n ja S Oy:n taloudellinen tilanne. A ja B olivat lisäksi laiminlyöneet kirjata tilinpäätösten liitetietoihin edellä mainittujen saatavien arvottomuuden ja A:n osakaslainojen lainvastaisuuden. A ja B olivat kerrotulla menettelyllään yhdessä olennaisesti vaikeuttaneet oikean ja riittävän kuvan saamista T Oy:n taloudellisesta tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Korkein oikeus on jutun päätöksen perusteluissa paneutunut asiaan huolella ja antanut siinä ohjeita ja ratkaisuja, joita voi käyttää mm. syytetyn puolustuksen tai syyllisyysolettaman vahvistamiseen.

”Vastuun jakautuminen A:n ja B:n välillä”

26. Sekä voimassa olevassa että aikaisemmassa rikoslain 30 luvun 9 §:ssä on säädetty, että kirjan­pitorikoksen tekijänä voi olla paitsi kirjanpitovelvollisen edustaja myös henkilö, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla uskottu. Aikaisemman säännöksen esitöissä (HE 66/1988 vp s. 90) on todettu vastuun jakautumisesta näiden välillä, että joissakin tapauksissa itse kirjanpitovelvollisen osuus saattaa rajoittua siihen, että tämä ainoastaan jättää toimistolle kirjanpitoaineistonsa. Ulkopuolisen toimeksiannon saajan laatiessa kirjanpidon ja tilinpäätöksen rikosoikeudellinen vastuu hänen ja kirjanpitovelvollisen välillä jakautuu sen mukaan, mikä osuus toimeksiannon saajalla on käytännössä ollut. Mikäli kirjanpitovelvollinen on ainoastaan toimittanut kirjanpitoaineiston kirjanpito- tai tilitoimistolle antamatta ohjeita työn suorittamisesta, kirjanpitovelvollinen saattaa jäädä kokonaankin rangaistusvastuun ulkopuolelle. Kirjanpitovelvollisen ja ulkopuolisen toimeksiannon saajan laatiessa kirjanpidon tai tilinpäätöksen yhteistoimin vastaavat yleensä molemmat kirjanpidon virheellisyyksistä.

Käytännössä yrittäjä on aina vastuussa kirjanpidostaan, silloinkin kun hän ei todellisuudessa ymmärrä siitä mitään.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa kirjanpito­toimiston johtaja tuomittiin sakkoon KKO:n enemmistön päätöksellä.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Tulokas: Hylkään A:han ja B:hen kohdistetut syytteet kirjanpitorikoksista perusteettomina. RL:12§ 1 kohta. Tuomioistuin saa jättää rangaistuksen tuomitsematta, jos:1) rikosta on sen haitallisuuteen tai siitä ilmenevään tekijän syyllisyyteen nähden pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä (…).

Tässä jutussa tilinpitäjäpäällikkö ei varmaankaan ole mieltänyt tekevänsä rikosta. Tutustu jutussa esiintyviin KKO:n kannanottoihin, jos sinulla on syyte kirjanpitorikoksesta. Katso myös muut KKO:n päätökset. Etsi finlex.fi. oikeustapaukset hakusanalla kirjanpitäjä. Lue päätökset itse ja vertaa, miten ne soveltuvat sinun juttuusi.

 

 

 

KirjanpitoUusimmat Artikkelit
Katso kaikki
Uusimmat Artikkelit