Omien osakkeiden hankinta verotuksessa ja kirjanpidossa

Tämä artikkeli on Tilisanomien numerossa 5/2024 alkaneen kaksiosaisen artikkelisarjan toinen osa. Kalle Kyläkallio aloitti sarjan yhtiöoikeudellisin teemoin. Nyt yhtiön omien osakkeiden hankintatilanteiden tarkastelua jatketaan verotuksen ja hieman myös kirjanpidon näkökulmista.

Miksi omia osakkeita hankitaan?

Edellisessä artikkelissa Kalle Kyläkallio kertoi, että yhtiön omien osakkeiden hankintaa voidaan käyttää esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen tai omistajanvaihdoksen helpottamiseksi tai yksinkertaisesti vain vaihtoehtona osingonjaolle tai maksuttomalle osakeannille yhtiölle.

Yrityskauppatilanteissa omien osakkeiden hankinnalla saadaan kevennettyä yhtiön tasetta, kun yhtiö jakaa varojaan omia osakkeita hankkimalla. Tällöin ostaja pääsee yhtiöön kiinni pienemmällä omarahoitusosuudella, kun hankittava yhtiö ostaa luopujalta osan kaupan kohteeksi tarkoitetuista osakkeista. Ja mikäli yhtiö ottaa omien osakkeiden hankintaa varten lainan, tuo laina on tällöin suoraan siinä yhtiössä, jossa tulonmuodostuskin tapahtuu. Jos uusi omistaja ostaisi osakkeet kokonaan itse lainarahalla, lainan takaisinmaksuun yhtiöstä nostettavat varat kohtaisivat ensin joko ansiotulon veron tai osinkoveron suorituksen luonteen mukaisesti.

Yleisesti omien osakkeiden hankinnan verotuksesta

Kun yhtiö hankkii omia osakkeitaan, osakkeenomistaja luovuttaa hankinnan kohteena olevat osakkeet yhtiölle ja saa niiden arvoa vastaavan maksusuorituksen. Yhtiöoikeudellisesti kyse on varojenjaosta, mutta osakkeenomistajan henkilöverotuksessa kyse on osakkeiden luovutuksesta, johon sovelletaan osinkoverosääntöjen sijaan yleisiä tuloverolain (TVL) myyntivoittoverotuksen sääntöjä.

Luovutukseen ei voida soveltaa osakkeenomistajan verotuksessa TVL 48 § 1 momentin 3 kohdan mukaista sukupolvenvaihdoshuojennusta, sillä osakkeet luovutetaan vastikkeellisesti yhtiölle itselleen eikä säännöksessä tarkoitetulle taholle, kuten rintaperillisille.

Omia osakkeitaan hankkivalle yhtiölle osakkeiden hankintahinta ei ole tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutunut vähennyskelpoinen meno elinkeinoverolain (EVL) 16 § 9 kohdan mukaan. Poikkeuksena ovat EVL 18 § 3 momentin mukaiset tilanteet, joista mainitsen artikkelin lopussa lyhyesti. Osakkeiden myöhemmästä myyntihinnasta ei puolestaan synny yhtiölle veronalaista tuloa, kuten jäljempänä huomaamme.

Omien osakkeiden hankinta kirjanpidossa

Omien osakkeiden hankinnasta tehtävään päätökseen on merkittävä, miten hankinta vaikuttaa yhtiön omaan pääomaan (OYL 15:7 § 7 kohta). Päätöksestä on ilmettävä, tehdäänkö hankinta alentamalla yhtiön osakepääomaa vai käytetäänkö siihen yhtiön vapaata omaa pääomaa. On mahdollista käyttää myös kumpaankin ryhmään kuuluvaa pääomaa. Mikäli hankintaan käytetään vapaata omaa pääomaa, kirjanpitokirjaukset tehdään hankintapäätöksen mukaisesti esimerkiksi joko edellisten vuosien voittovaroja tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa (SVOP) vastaan.

Yhtiö maksaa omien osakkeiden hankinnan yhteydessä varainsiirtoveron. Kyse on omien osakkeiden hankintahinnan osasta, joka kirjataan samalle tilille kuin osakkeiden hankintahinta eli esimerkiksi edellisten vuosien voittovarat tai SVOP-rahasto. Tämä kysymys oli ollut pitkään avoin, mutta kirjanpitolautakunta (KILA) linjasi 1.2.2022 antamassaan lausunnossa nro 2021, että kyse on välittömästi taseen oman pääoman määrään vaikuttavasta erästä.

Omien osakkeiden hankinnasta tehtävään päätökseen on merkittävä, miten hankinta vaikuttaa yhtiön omaan pääomaan.

Ylihinta – peitelty osinko

Peitellyn osingon verosääntöjen tavoitteena on tuoda vastikkeeton peitelty varojenjako osinkoverotuksen piiriin. Peitellyn osinkoverotuksen tilanne on käsillä esimerkiksi silloin, kun yhtiö maksaa ylihintaa osakkeenomistajalta ostamastaan hyödykkeestä. Käyvän hinnan ja ylihinnan erotus on peiteltyä osinkoa, joka verotetaan osakkeenomistajan ansiotulona. Yhtiö ei puolestaan voi lukea käyvän hinnan ja ylihinnan välistä erotusta hankintamenokseen. Peitellyn osingon verotuksesta on säännökset verotusmenettelylain (VML) 29 pykälässä.

Ylihinta aiheuttaa myös omien osakkeiden hankintatilanteissa peitellyn osingon verotuksen. Osakkeiden käyvän arvon ja ylihinnan välinen erotus verotetaan osakkeenomistajalla ansiotulona. Käypään hintaan saakka osakkeenomistajan saamaan maksusuoritukseen sovelletaan henkilöverotuksessa myyntivoittoverosääntöjä. Yli menevä osuus on ansiotuloa. Yhtiö ei pääsäännön mukaan voi vähentää omien osakkeiden hankintahintaa verotuksessaan, joten näin myös ylihinnan osuus on vähennyskelvoton.

Hankinta osakeomistuksen suhteessa käypään hintaan – peitelty osinko

Peitellyn osingon verokohtelu ei rajoitu yksinomaan ylihinta­tilanteisiin. Omien osakkeiden hankinnan yhteydessä voi aiheutua peitellyn osingon verotus, vaikka hankinnassa olisi käytetty sinänsä hyväksyttävästi käypää hintaa.

VML 29 § 2 momentin mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan myös omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaettuja varoja. Peitellyn osingon verotus kytketään tilanteisiin, joissa omia osakkeita hankitaan osakeomistuksen mukaisessa suhteessa tasaisesti kaikilta osakkeenomistajilta. Tämä yhtiölainsäädännön mukainen lähtökohta omien osakkeiden hankinnalle voi siis olla verotuksellinen riski. Verotuksellisesti riskittömämpää on tehdä suunnattu hankinta, joka yhtiöoikeudellisesti puolestaan edellyttää, että tähän on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

Peitellyn osingon verosääntelyn vuoksi osakeomistuksen mukaisessa suhteessa tehdyn hankinnan sijaan on riskittömämpää hankkia omia osakkeita suunnatusti. Esimerkiksi kaikki toisen osakkeenomistajan omistamat osakkeet, jolloin vain toinen jatkaa yhtiön omistajana.

Ennen vuotta 1993 meillä sovellettiin tulo- ja varallisuusverolakia, jonka mukaan omaisuuden luovutusvoitto saattoi olla tietyin edellytyksin verovapaata tuloa. Tuolloin olisi voinut olla osinkoon nähden verotuksellisesti edullisempi varojenjakotapa se, että yhtiö hankkii omia osakkeita osakeomistuksen mukaisessa suhteessa kaikilta osakkeenomistajilta.

Nykyisin sovellamme tuloverolakia, mutta peitellyn osingon verotus on edelleen riskinä, kun hankinta tapahtuu osakeomistusten suhteessa. Verotuksellisesti täysin poissuljettua ei kuitenkaan ole se, että yhtiö hankkii omia osakkeita kaikilta osakkeenomistajilta heidän omistuksensa suhteessa. On olemassa myös hyväksyttäviä tilanteita. Esimerkiksi kun yhtiön toimintaa sopeutetaan alaspäin ja samalla sen oman pääoman tarve selkeästi supistuu aiemmasta tai kun yhtiön toiminnassa tarpeetonta omaisuutta myydään ja näin syntyneitä varoja jaetaan osakkeenomistajille.

Peitellyn osingon verosääntöjen tavoitteena on tuoda vastikkeeton peitelty varojenjako osinkoverotuksen piiriin.

Mikä on riittävä omistussuhteiden muutos?

Mikä on riittävä omistussuhteiden muutos, jotta peitelty osinko ei edellä kuvatulla tavalla ole veroriski? Tähän ei valitettavasti ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Tässäkin kohden arviointi on tehtävä tapauskohtaisesti.

Jos esimerkiksi yksi kolmesta osakkeenomistajasta haluaa luopua omistuksestaan ja jäädä jo eläkkeelle, yhtiön omistussuhteissa tapahtuu merkittävä muutos, ja hänen osakkeidensa hankintaan on selkeästi olemassa muukin kuin verotuksellinen syy. Peitellyn riski tällaisessa tilanteessa on lähtökohtaisesti matala

Yhtiöoikeudellisesti merkittävä muutos tapahtuu tosin jo silloin, kun yhtiössä on kaksi osakkeenomistajaa puolikkain osuuksin ja yhtiö hankkii toiselta 10 osaketta hänen 50 osakkeen omistuksestaan. Tällöin toisen omistus on 50 osaketta ja toisen 40, ja yhtiön haltuun siirtyy 10 osaketta. Toiselle osakkeenomistajista syntyy määräysvalta yhtiössä eli hänellä on 55,6 prosenttia ulkona olevien osakkeiden tuottamista äänistä ja toisella 44,4 prosenttia. Verotuksellisesti ei kuitenkaan ole yksiselitteisen selvää, että omien osakkeiden hankinta voidaan tällaisessa tilanteessa toteuttaa ilman peitellyn osingon riskiä. Vahva suositus onkin, että omien osakkeiden hankintatilanteissa haetaan Verohallinnolta ennakkoratkaisu siihen, onko omistussuhteiden muutos riittävä ja hankinta toteutettavissa ilman peitellyn osingon riskiä.

Huomattava on, että niin sanotuissa yhdenhenkilön yhtiöissä on lähtökohtaisesti se tilanne, että omistussuhteissa ei tapahdu mitään muutoksia, kun yhtiö hankkii ainoalta osakkeenomistajaltaan omia osakkeitaan. Omien osakkeiden hankinta on tällöin peitellyn osingon kannalta aina riski. Omien osakkeiden hankinnan sijaan varojenjaon vaihtoehtoina ovatkin yhden henkilön yhtiöissä käytännössä osinko ja varojen jakaminen SVOP-rahastosta. TVL 45 a § säännösten edellytysten täyttyessä SVOP-varojenjakoon sovelletaan myyntivoittoverosääntöjä.

Peitellyn osingon määrä VML 29 § 2 mom. mukaisissa tilanteissa

On ollut epäselvää, verotetaanko omien osakkeiden hankintatilanteessa peiteltynä osinkona koko varojenjaon määrä. VML 29 § 4 momentti on kirjoitettu seuraavasti:

”Jos varojen jakaminen 2 momentissa tarkoitetussa muodossa on ilmeisesti tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi, on jaetut varat tältä osin katsottava osakkaan veronalaiseksi tuloksi.”

Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksellä KHO 2020:43 ratkaisun tähän kysymykseen. Päätöksen mukaan peiteltynä osinkona ei verotettu osakkeista maksettua koko hintaa, kuten asian aiemmissa vaiheissa oli tehty, vaan verovelvollinen sai vähentää osakkeista saamastaan suorituksesta osakkeiden hankintamenon. Peitellyn osingon verotus on näin nettotulon verotusta tässäkin yhteydessä. Sen sijaan verovelvollinen ei saanut vähentää osakkeista maksamaansa varainsiirtoveroa.

Myyntivoittoverotuksessa varainsiirtoveron voi vähentää, mutta ei KHO:n linjauksen mukaan peitellyn osingon tilanteessa. Tosin KHO:n vähemmistö olisi sallinut varainsiirtoveron vähentämisen myös tässä tilanteessa.

Omien osakkeiden hankinta ja lahjaveroriski

Mikäli yhtiö maksaa omista osakkeistaan alihintaa, myös tämä voi olla veroriski. Alihinnan yhteydessä siirrytään perintö- ja lahjaverolain soveltamiskysymysten pariin. Riskipitoinen omien osakkeiden hankinta voi syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa äiti ja tytär omistavat osakeyhtiön puoliksi ja yhtiö hankkii kaikki äidin osakkeet ilmeiseen alihintaan. Tällaisessa tilanteessa tyttären katsotaan saavan äidiltään yhtiön kautta veronalaisen lahjan. Hänen osakkeidensa arvo kasvaa, kun yhtiö maksaa alihintaa äidiltä ostamistaan osakkeista. Seuraavalla sivulla oleva kuva havainnollistaa asiaa.

Perintö- ja lahjaverolain 18 § 3 momentin mukaan veronalaista lahjaa ei synny, kun osapuolten sopima vastike ylittää 75 prosenttia luovutuksen kohteen käyvästä hinnasta. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 2016:76 soveltanut mainittua säännöstä myös alihintaiseen omien osakkeiden hankintaan. Seuraavalla sivulla kuvattuun esimerkkitilanteeseen tämä perintö- ja lahjaverolain säännös ei kuitenkaan sovellu, sillä yhtiön olisi pitänyt maksaa yli 375 000 euroa (500 000 * 75 prosenttia), jotta alihintaista hankintaa ei käsiteltäisi tyttären äidiltään yhtiön kautta saamana veronalaisena lahjana.

Kun tyttären osakkeiden arvo on ollut 500 000 euroa ja niiden arvo kohoaa 700 000 euroon alihintaisen hankinnan jälkeen, tyttären katsotaan saavan 200 000 euron suuruisen veronalaisen lahjan äidiltään yhtiön kautta.

Tähän veronalaiseen lahjaan voidaan soveltaa perintö- ja lahjaverolain 55 § 1 momentin mukaista sukupolvenvaihdoshuojennusta, jos säännöksen soveltamisedellytykset täyttyvät. Kyse on ns. osittaisesta veronhuojennuksesta. Saman pykälän 5 momentti sisältää niin sanotun kokonaishuojennuksen, jonka mukaan sukupolvenvaihdoksen lahjavero jätetään kokonaan maksuunpanematta, jos luovutus on osittain vastikkeellinen ja vastike on enemmän kuin 50 prosenttia osakkeiden käyvästä arvosta. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 2011:51 mukaan (äänestys 3–2) säännöstä ei kuitenkaan sovelleta laventavasti tilanteisiin, joissa jatkaja ei itse maksa vastiketta vaan sen maksaa joku muu taho, kuten tässä omia osakkeita hankkiva yhtiö.

Kuvan mukaisesta esimerkkitilanteesta voidaan yhteenvetona esittää seuraavaa:

• Omien osakkeiden hankintahinta on alle 75 prosenttia niiden käyvästä arvosta, joten tytär saa äidiltään veronalaisen lahjan yhtiön kautta.
• Lahjaan voi soveltua perintö- ja lahjaverolain 55 § 1 momentin mukainen osittainen sukupolvenvaihdoshuojennus.
• Vaikka osakkeista maksettu (300 000 euroa) vastike on yli 50 prosenttia niiden käyvästä arvosta, tyttären saamaan veronalaiseen lahjaan ei voida soveltaa perintö- ja lahjaverolain 55 § 5 momentin mukaista kokonaishuojennusta, sillä vastikkeen maksaa osakkeet hankkinut yhtiö eikä tytär itse.

Osakeomistuksen mukaisessa suhteessa tehdyn hankinnan sijaan on riskittömämpää hankkia omia osakkeita suunnatusti.

Omien osakkeiden mitätöinti ja myynti

Yhtiön hallussa olevien osakkeiden mitätöinti osakeyhtiölain tarkoittamalla tavalla ei aiheuta kirjauksia yhtiön kirjanpitoon. Osakkeiden nimellisarvojen summa voi olla eri kuin osakepääoma.

Jos yhtiöllä on esimerkiksi 100 osaketta ja yhden osakkeen nimellisarvo on 1 000 euroa, osakepääoma on 100 000 euroa. Mikäli yhtiö on hankkinut 50 omaa osakettaan, jäljellä olevien osakkeiden nimellisarvojen summa on 50 000 euroa, vaikka osakepääoma on 100 000 euroa.

Osakkeiden myynti on yhtiöoikeudellisesti käytännössä osakeanti, jossa yhtiö luovuttaa vastikkeellisesti merkintähinnan maksua vastaan hallussaan olevia omia osakkeita. Osakkeista maksettava määrä merkitään SVOP-rahastoon, jollei sitä osakeantipäätöksessä määrätä merkittäväksi kokonaan tai osittain osakepääomaan taikka kirjanpitolaissa toisin säädetä (OYL 9:6 § 2 mom.).

Yhtiön kirjanpidossa sen hallussa olevien osakkeiden merkintähinta (”kauppahinta”) kirjataan osakkeiden hankintamenoa vastaavalta osaltaan Edellisten vuosien voittovarat -tilille ja hankintahintaa ylittävältä osaltaan SVOP-rahastoon tai kokonaan SVOP-rahastoon, jos hankintahintakin on kirjattu sinne. Omien osakkeiden myyntitappio jää rasittamaan yhtiön voitonjakokelpoisia varoja. Mahdollinen tappio rasittaa sitä kirjanpidon tiliä, jolle hankintahinta aikanaan kirjattiin (kts. KILA 22.5.2000 numero 1613).

Yhtiölle ei synny omien osakkeiden myynnistä veronalaista tuloa (EVL 6 § 1 mom. 2 kohta). Yhtiön aikanaan omien osakkeiden hankinnasta maksama hinta ei puolestaan ole yhtiön vähennyskelpoista menoa (EVL 16 § 9 kohta), kuten edellä alussa jo mainitsin. Poikkeuksena ovat EVL 18 § 3 momentin mukaiset tilanteet, joissa yhtiö on luovuttanut omia osakkeitaan työsuhteen perusteella ja hankkinut ne lainkohdassa tarkoitetulta säännellyltä markkinalta. Olen rajannut tämän asian tarkemman käsittelyn artikkelini ulkopuolelle.