Miten velkoja turvaa saatavansa yrityssaneerauksessa?
Kesäkuun alussa voimaan tuleva yrityssaneerauslain muutos velallisen ja velkojan kannalta
Yrityssaneerauslaki uudistui 1.7.2022. Lakimuutos paransi yritysten mahdollisuutta päästä yrityssaneerausmenettelyyn aikaisempaa aiemmin. Perusmuotoisen menettelyn rinnalle tuli varhaisen vaiheen menettely, joka voidaan aloittaa, kun yritystä vasta uhkaa maksukyvyttömyys. Vanha perusmuotoinen menettely puolestaan voidaan aloittaa, kun yritys on jo maksukyvytön, mutta ei kuitenkaan niin maksukyvytön, etteikö sitä voitaisi yrityssaneerausmenettelyllä poistaa.
Mitä aikaisemmassa vaiheessa menettelyyn hakeudutaan, sitä paremmat ovat yrityssaneerauksen onnistumismahdollisuudet. Yrityssaneeraustilanteessa velkoja voi myös jatkaa liiketoimintaa velallisen kanssa, jolloin pitkässä juoksussa molemmat hyötyvät saneerausmenettelystä enemmän, kuin että yritys päätyisi konkurssiin.
Velallisen hakeutuessa yrityssaneeraukseen olennaista on, että yritys toimii riittävän ajoissa, eikä vasta saatuaan tiedoksi velkojan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen tai konkurssihakemuksen.
1.6.2023 astuu voimaan yrityssaneerauslain muutos, joka sujuvoittaa ja yksinkertaistaa saneerausmenettelyä siihen liittyviä vaiheita keventämällä. Muutoksella edistetään yritysten pääsyä joutuisaan ja kustannuksiltaan kohtuulliseen saneerausmenettelyyn, mikä vahvistaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä sekä mahdollisuutta päästä riittävän varhaisessa vaiheessa saneerausmenettelyyn.
Velkojan kannalta huomionarvoisin muutos koskee saatavien ilmoittamista ja niille asetettua määräaikaa. Lainmuutoksen myötä velkojan on entistä tärkeämpää toimia käräjäoikeuden asettamissa määräajoissa saatavansa turvaamiseksi sekä suurempien luottotappioiden minimoimiseksi.
Miten hyödyntää maksuviivetietoa luottotappioiden minimoimiseksi?
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Epävarmassa taloustilanteessa yritysten riskienhallinnan merkitys korostuu. Maksun viivästyessä ollaan jo perintäprosessin ensimmäisessä vaiheessa. Maksuviiveet ovat reaaliaikaisinta tietoa yritysten maksukäyttäytymisestä. Ne ennakoivat tehokkaasti vakavampia maksuhäiriömerkintöjä, yrityssaneerauksia ja konkursseja.
Intrumin yritysten maksuviivetutkimus vuoden ensimmäiseltä vuosineljännekseltä paljastaa, että maksuviiveellisiä yrityksiä oli lähes 19 300, eli 5,6 prosentilla suomalaisista yrityksistä on vaikeuksia selvitä laskuistaan. Maksuviiveellisten yritysten suhteellinen osuus on noussut 7,55 prosentilla vuoden takaiseen verrattuna. Maksuviiveellisten yritysten osuus kasvoi lähes kaikilla toimialoilla. Eniten viiveitä oli majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.
Myös yrityssaneeraushakemusten määrässä on huomattavissa voimakasta kasvua vuoden 2023 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
Vuoden 2023 ensimmäisellä vuosineljänneksellä pantiin vireille 118 yrityssaneerausta eli 71 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yrityssaneerauksia oli lukumääräisesti eniten rakennustoiminnan päätoimialalla, joita pantiin vireille 32 yrityssaneerausta (Lähde: Tilastokeskus 4/2023).
Vuoden 2023 ensimmäisen vuosineljänneksen vireille tulleet yrityssaneeraukset ylittivät jo vuosien 2020–2022 määrät vastaavalta ajalta. Vuonna 2020 pantiin vireille vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä 112 yrityssaneerausta, vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljännekselle 85 yrityssaneerausta ja vuoden 2022 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 69 yrityssaneerausta (Lähde: Tilastokeskus 4/2023).
Vallitsevassa tilanteessa yritysten kannattaa tarkastaa jokaisen uuden asiakkaan, toimittajan ja alihankkijan luottotiedot reaaliaikaisen perintätiedon avulla. Myös nykyasiakkaiden ja tärkeiden toimittajien maksukykyä on tärkeää seurata, jotta välttyy ikäviltä yllätyksiltä.
Miten velkoja voi turvata saatavansa yrityssaneerausprosessin eri vaiheissa?
Velkojille on usein epäselvää, miten menetellä, jos kauppakumppani hakeutuu yrityssaneerausmenettelyyn. Tällaisessa tilanteessa on usein hyödyllistä käyttää apuna ulkopuolista asiantuntijaa, mikäli asiaan liittyvät ja tarvittavat resurssit oman yrityksen sisällä ovat rajalliset.
Saneerausprosessi on menettelynä hyvinkin laaja ja sisältää monta asiaa ja kohtaa, jotka velkojan tulee ottaa huomioon turvatakseen asemansa sekä saatavansa.
Ensisijaista ja oleellista velkojan kannalta on saneerausvelan käsitteen ymmärtäminen. Saneeraushakemuksen vireille tulopäivä määrittää saneerausvelat ja uudet velat. Saneeraukseen lukeutuvan saatavan tulee olla syntynyt ennen hakemuksen vireille tuloa, mutta huomioitavaa on, että sen ei kuitenkaan tarvitse olla erääntynyt. Hakemuksen vireilletulopäivänä tai sen jälkeen syntynyttä saatavaa, joka on erääntynyt, voidaan periä maksuehtojen mukaan normaalisti.
Miten perintäkiellot vaikuttavat velkojien saataviin ja niiden perintään?
Hakemuksen tultua vireille tuomioistuin voi määrätä hakijan tai velallisen vaatimuksesta maksu- ja vakuudenasettamiskiellon, perintäkiellon tai ulosmittauksen sekä muiden täytäntöönpanotoimenpiteiden kiellon väliaikaisesti voimaan jo ennen menettelyn alkamista, jos siihen on tarvetta.
Näistä kielloista perintäkielto ei kuitenkaan estä velkojaa panemasta vireille tai jatkamasta oikeudenkäyntiä, jonka tarkoituksena on oikeuden säilyttäminen tai täytäntöönpanoperusteen saaminen. Näin velkoja turvaa asemansa myös siinä tilanteessa, jos saneerausmenettely keskeytyy eikä saneerausohjelmaa voida vahvistaa.
Varhaiseen menettelyyn ei automaattisesti liity menettelyn alkaessa maksu- ja perintäkieltoa, kuten niin sanotussa vanhassa perusmuotoisessa menettelyssä. Varhaiseen menettelyyn hakevan yrityksen on haettava näitä kieltoja erikseen tuomioistuimelta. Hakemuksen kielto voidaan määrätä aluksi enintään kolmeksi kuukaudeksi ja kestoa voidaan hakemusten perusteella jatkaa siten, että sen kokonaiskesto on enintään 12 kuukautta. Tuomioistuin voi jättää kiellot määräämättä, mikäli ne eivät ole tarpeen.
Määräpäivien huomioiminen ja merkitys velkojan saatavien turvaamiseksi
Yrityssaneerausmenettelyn aloittamispäätöksen yhteydessä tuomioistuimen tulee asettaa määräpäivä, johon mennessä velkojien on kirjallisesti ilmoitettava selvittäjälle vaatimuksensa, jos ne poikkeavat velallisen ilmoittamista. Ilman kirjallista ilmoitusta vaatimusta ei oteta huomioon ja saatava lakkaa.
Voimassa olevan lain mukaan velkojilla on mahdollisuus ilmoittaa saatavansa myös edellä mainitun määräajan jälkeen, mikäli tieto saatavasta on ilmoitettu selvittäjälle ennen ohjelman vahvistamista. Velkojien saatavailmoituksia on näin ollen voinut saapua koko menettelyn keston ajan, mikä on johtanut tarpeeseen korjata saneerausohjelmaa ja aiheuttanut siten selvittäjälle lisätyötä. Tämä ei ole menettelyn sujuvuuden eikä kustannustehokkuuden kannalta perusteltua.
Uuden lain myötä tuomioistuimen asettama määräaika saatavien ilmoittamiselle on ehdoton. Saatava voitaisiin kuitenkin ilmoittaa määräajan jälkeenkin kuten konkurssissa jälkivalvontana, josta seuraa jälkivalvontamaksu.
Yrityssaneerauksessa jälkivalvontamaksun sijaan tulevasta suorituksesta tehtäisiin saneerausohjelmassa vähennys, jonka suuruus vastaisi jälkivalvontamaksua konkurssissa. Tällöin velkojalle saneerausohjelman mukaan tulevasta suorituksesta vähennetään määrä, jonka suuruus on yksi prosentti ilmoitetun saatavan tai lisävaatimuksen määrästä. Vähennettävä määrä on kuitenkin aina vähintään 600 ja enintään 6 000 euroa. Jos velkojan saatavan suuruus olisi esimerkiksi 20 000 euroa, josta leikattaisiin saneerausohjelmassa 50 prosenttia, tulisi velallisen suorittaa velkojalle 10 000 euron sijasta 9 400 euroa.
Vähennystä ei tehdä, jos velkoja on yksityishenkilö ja vähennyksen tekeminen olisi hänen olosuhteensa huomioon ottaen kohtuutonta. Mikäli velkojalle ei olisi annettu tiedoksi tuomioistuimen päätöstä saneerausmenettelyn aloittamisesta, ei vähennystä myöskään suoriteta.
Uuden lainmuutoksen myötä velkojien on entistä tärkeämpää huomioida yrityssaneerauksessa asetetut määräajat saataviensa turvaamiseksi ja suurempien luottotappioiden minimoimiseksi.
Prosessin edetessä selvittäjä laatii aikanaan saneerausohjelmaehdotuksen, joka sisältää määritykset koskien velallisen asemaa, velkojien asemaa, yrityksen toiminnan jatkamista sekä toiminnan mahdollista muuttamista tai lopettamista. Tuomio-istuin asettaa määräajat, johon mennessä velkojien tulee esittää saatavia koskevat mahdolliset väitteet sekä antaa lausumat ohjelmaehdotuksen osalta.
Mikäli saatava on merkitty ohjelmaan virheellisesti, eikä sitä vaadita korjattavaksi, velkoja voi joutua tyytymään pienempään kertymään kuin mitä oikean suuruiselle saatavalle maksuohjelman mukaan kertyisi. Saatavaan liittyvä mahdollinen vakuus, kuten rahapantti tai muu vakuus, voi myös kattaa saatavan määrän kokonaisuudessaan tai osittain, jolloin kertymä on huomattavasti suurempi kuin mitä tavallisille vakuudettomille veloille kertyisi. Vakuusvelkaa on saatava siltä osin kuin vakuuden arvo menettelyn alkaessa olisi riittänyt kattamaan saatavan määrän.
Käräjäoikeus tekee päätöksen äänestysmenettelystä, kun saneerausohjelmaehdotukseen perustuvat mahdolliset väitteet ja lausumat on käsitelty. Tällöin velkojat voivat ilmoittaa kantansa joko ohjelman vahvistamisen puolesta tai sen hylkäämiseksi. Määräpäivän jälkeen annettu äänestyslausuma jätetään huomiotta. Velkojan saatavan määrällä suhteessa muihin velkojiin samassa velkojaryhmässä sekä annetulla äänellä voi olla vaikutusta ohjelman vahvistamiseen, sillä yksi euro vastaa yhtä ääntä. Äänestysvaiheessa velkojan kannattaa muistaa, että saneerausohjelman mukainen kertymä tulee kuitenkin olla parempi kuin konkurssissa.
Velkojan aseman turvaaminen ei pääty ohjelman vahvistamiseen, sillä vasta silloin konkretisoituu velalliselle ohjelmassa asetetut maksut ja muut velvoitteet. Velkojan tärkeänä tehtävänä on tällöin velalliselle asetettujen maksuvelvoitteiden ja muiden määräysten seuranta sekä valvonta saataviensa kotiuttamiseksi.
Mikäli velallinen ei maksa ohjelman mukaisia maksueriä, tulee niistä velallista muistuttaa. Saneerausohjelmalle määrätään pääsääntöisesti valvoja, joka valvoo ohjelmassa määrättyjen maksujen ja muiden velvoitteiden toteutumista. Suoritusten mahdollisesta viivästymisestä on aiheellista tällöin myös valvojalle ilmoittaa. Jos maksuja ei näistä huomautuksista huolimatta suoriteta, voidaan saneerausohjelma siirtää ulosottoon maksamattomien erien takaisin saamiseksi. Saneerausohjelman vahvistamispäätös on ulosottokelpoinen sellaisenaan ja perittävissä 15 vuotta päätöksen antamisesta eteenpäin.
Avoin viestintä parantaa saneerausmenettelyn ja ohjelman toteutumisen onnistumista
Oleellista kaikessa yrityssaneerauksen vaiheissa on säilyttää hyvä yhteys ja kommunikointi eri osapuolten välillä niin selvittäjän, ohjelman valvojan, velallisen kuin velkojankin kesken, jotta itse prosessi sekä ohjelman toteutuminen onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla.
Onnistunut yrityssaneeraus voi merkitä myös velkojalle taloudellista etua sen vuoksi, että liikesuhde velallisen kanssa voi jatkua. Tästä koituva hyöty saattaa pitkällä aikavälillä olla suurempi kuin velkojan saatavan määrän alentaminen saneerausohjelmassa.
