Rahoitusvälineen merkitseminen käypään arvoon, käyvän arvon rahasto ja IAS-vaatimukset

Tämä artikkeli on IFRS-artikkelisarjan toinen osa. Sarjassa tarkastellaan sellaisia IFRS-säännöksiä, joilla on merkitystä muillekin kuin IFRS-tilinpäätöksen laatijoille. Toisen osan aiheita ovat rahoitusvälineen merkitseminen käypään arvoon, käyvän arvon rahasto (KPL 5:2a §), ja IAS-vaatimukset.
16.1.2019 Jarmo Leppiniemi Kuva iStock

Hanki rajaton lukuoikeus

Kirjaudu sisään tai tilaa Tilisanomat. Saat luettavaksesi uusimmat artikkelit ja arkiston, joka ulottuu aina vuoteen 2001 saakka sekä pääsyn Tilinpäättäjän tietopakettiin.

TILAA TILISANOMAT tai KIRJAUDU SISÄÄN

IFRS-artikkelisarja

IAS-asetukseen viitataan seuraavissa kirjanpitolain ja kirjanpitoasetuksen säännöksissä:
• Rahoitusvälineen merkitseminen käypään arvoon sekä käyvän arvon rahasto (KPL 5:2a §)
• Sijoituskiinteistön merkitseminen käypään arvoon (KPL 5:2b §)
• Rahoitusleasingsopimuksella hankitun omaisuuden merkitseminen (tilinpäätökseen) (KPL 5:5b §)
• Pääomalainan merkitseminen taseeseen (KPL 5:5c §)
• Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus (KPL 6:1 §)
• Lähipiiriliiketoimet (KPA 2:7b §)

Kutakin edellä mainittua säännöstä sekä sitä lähellä olevia tilinpäättäjän ongelmia tarkastellaan erillisessä artikkelissa. Lisäksi viimeisessä sarjan artikkelissa tarkastellaan kirjanpitolautakunnan IFRS-pitoisia kirjausohjeita muiden kuin lueteltujen kirjanpitokysymysten osalta.

Asiantuntijana
Jarmo Leppiniemi professori