Toiselta osake­yhtiöltä olevan saatavan anteeksi­annon vähennys­kelpoisuus yrityksen tulo­verotuksessa

A Oy:llä on saatavaa B Oy:ltä. B Oy:llä on taloudellisia vaikeuksia ja se ei todennäköisesti pysty maksamaan velkaansa A Oy:lle koskaan. A Oy on kirjaamassa tätä saatavaa alas, joko luottotappiona tai nimenomaisen velan anteeksiannon perusteella. Onko tämä alaskirjaus vähennettävissä A Oy:n verotuksessa? Entä syntyykö anteeksiannosta B Oy:lle veronalainen tulo? Onko merkitystä sillä, että samat henkilöt omistavat molempien yhtiöiden osakkeet?

Vastaus

Arvonalenemisen tai menetyksen vähennyskelpoisuuden kannalta yksi keskeinen tekijä on se, minkä luonteinen saaminen on kyseessä.

Myyntisaamisen arvonaleneminen on vähennettävissä yrityksen verotuksessa, kun takana on tulokseton perimisyritys. Perintätoimia ovat esim. maksukehotuksen lähettäminen velalliselle avoimesta saamisesta. Verotuksessa vaihto-omaisuuden myynnistä syntyneen saamisen lisäksi myyntisaamisena käsitellään myös käyttöomaisuuden myynnistä syntynyttä saamista.

Myyntisaamisen arvonalentuminen on vähennettävissä ilman erityisrajoituksia myös konsernitilanteissa esim. emo-tytäryhtiö välisessä velkasuhteessa.

Jos kyse on muusta kuin myyntisaamisesta, saamisen arvonalentumisen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on, että arvonalentuminen on lopullinen (menetys). Säännöstasolla tämä vaatimus löytyy elinkeinoverolain 17 pykälässä, jossa on säännökset myös edellä mainituista myyntisaamisten arvonalentumisten vähennyskelpoisuudesta.

Menetyksen pitäisi siis olla lopullinen. Verotuksessa on yleensä edellytetty tiukkoja vaatimuksia lopullisuuden suhteen – esim. sitä, että velkoja ei tule saamaan jako-osaa velallisen konkurssissa.

Mikäli anteeksianto tapahtuu esim. vapaaehtoisella akordilla, niin alaskirjaus on vähennyskelpoinen siihen määrään saakka, että akordilla vältetään a) yrityksen toiminnan päättyminen tai b) saadaan oma pääoma positiiviseksi. Tässä yhteydessä on syytä huolellisesti dokumentoida, että velallinen on tosiasiassa maksukyvytön ja todeta tarvittaessa sekin, että anteeksianto ei välttämättä pelasta yritystä tai jos pelastaa, niin anteeksianto on ollut toiminnan jatkamisen välttämätön edellytys.

Jos velallinen on maksukyvytön, niin arvottoman velan anteeksiannosta ei synny velalliselle veronalaista tuloa. Tuloslaskelmalle kirjattu tuloutus pitää velallisen veroilmoituksessa siis eliminoida. Ja koska näitä velan anteeksiantoja yleensä tutkitaan verotuksen toimittamisen yhteydessä, niin anteeksiannon hyväksyttävyys on syytä huolella dokumentoida vastaisen varalle.

Saamisen arvonalentumisen vähennysoikeutta arvioitaessa pitää ottaa huomioon myös elinkeinoverolain 16 pykälän 7 kohtaa kirjoitettu sääntö. Sen mukaan muun saamisen kuin myyntisaamisen menetys ei ole vähennyskelpoinen miltään osin, jos velkojayhtiö omistaa yksin tai yhdessä toisen konserniyhtiön kanssa vähintään 10 % velallisyhtiön osakepääomasta.

Jos velkoja yhtiö ei yksin tai yhdessä samaan konserniin kuuluvan yhtiön kautta velallisyhtiön osakkeista vähintään kymmentä prosenttia, niin sillä ei sinänsä ole merkitystä, että velkoja- ja velallisyhtiöllä on sama henkilöomistaja (kts. tästä KHO:2014:8). Toki tällaisessa intressitilanteessa painottuu se, että antaisiko täysin ulkopuolinen velkoja vastaavassa tilanteessa velan anteeksi. Näin anteeksiannon hyväksyttävyyden perusteleminen verotusta varten korostuu tällaisessa tilanteessa.

Taloushallintoliiton jäsenet saavat jäsenetuna neuvontaa kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Kysymykset voi toimittaa sähköpostilla: asiantuntijat@taloushallintoliitto.fi.