Mitä osakassopimuksessa voi sopia osakkeiden lunastamisesta?

Osakassopimuksella tarkoitetaan osakeyhtiön osakkeenomistajien välistä sopimusta, jossa sovitaan tyypillisesti osakkeisiin liittyvien oikeuksien käytöstä (esimerkiksi äänestämisestä yhtiökokouksessa), osake­siirtojen pelisäännöistä sekä osakkeenomistajia koskevista henkilökohtaisista velvoitteista, kuten työnteosta, ansainnasta ja kilpailevan toiminnan harjoittamisen rajoituksista.

käytetään kaikenlaisissa yhtiöissä, mutta ne ovat selvästi yleisimpiä normaalia kaupallista toimintaa harjoittavissa suljetun omistajapiirin yhteisöissä. Osakassopimus on sananmukaisesti sopimus, eli se sitoo vain siihen liittyneitä tahoja, toisin kuin yhtiöjärjestys, joka velvoittaa automaattisesti kaikkia – nykyisiä ja tulevia – osakkeenomistajia. On kuitenkin tyypillistä, että kaikki osakkeenomistajat pyritään sitouttamaan osakassopimukseen, koska sen tavoitteiden toteutuminen yleensä edellyttää tätä.

Erilaiset lunastus- ja etuostolausekkeet ovat hyvin yleisiä osakassopimuksissa. Tällaisilla lausekkeilla pyritään yhtäältä rajoittamaan osakesiirtoja, eli toisin sanoen kontrolloimaan yhtiön omistajarakennetta. Varsinkin sellaisissa yhtiöissä, joissa osakkeenomistajat osallistuvat aktiivisesti yritystoimintaan ja ovat mahdollisesti työsuhteessa siihen, on kaikkea muuta kuin yhdentekevää, kuka yhtiön osakkeita omistaa.

Erilaiset lunastus- ja etuostolausekkeet ovat hyvin yleisiä osakassopimuksissa.

Osakeyhtiölaissa vahvana lähtökohtana on kuitenkin osakkeiden vapaan luovutettavuuden periaate, ja mahdollisuudet rajoittaa osakesiirtoja yhtiöjärjestyksessä ovat verraten kapeat. Näin ollen osakesiirroista sovitaan tyypillisesti juuri osakassopimuksessa ja esimerkiksi niin sanottua etuostolauseketta ei ole mahdollista ottaa yhtiöjärjestykseen.

Tällainen lauseke edellyttää, että sellainen osakkeenomistaja, joka on aikeissa luovuttaa (esimerkiksi myydä tai lahjoittaa) osakkeitaan yhtiön ulkopuoliselle taholle, on ensiksi velvollinen tarjoamaan niitä vanhoille osakkeenomistajille. Vasta, jos viimeksi sanotut eivät käytä etuosto-oikeuttaan, on osakkeiden siirtäminen ulkopuoliselle sallittua.

Lunastamisessa on kyse osakkeen ottamisesta pakolla

Puhuttaessa osakkeen lunastamisesta tarkoitetaan tilannetta, jossa osake otetaan pakolla pois sen omistajalta. Näin ollen osakassopimuksen lunastuslauseke antaa lunastukseen oikeutetuille (siis yleensä muille osakkeenomistajille ja/tai yhtiölle) mahdollisuuden hankkia toisen osakkeenomistajan osakkeet, vaikka viimeksi mainittu vastustaisi toimenpidettä.

Lunastuslauseke voi esimerkiksi toimia sopimusrikkomuksen tehosteena siten, että sopimusrikkomuksesta kärsineet osakkeenomistajat saavat lunastaa väärinkäytökseen syyllistyneen osakkeet. On esimerkiksi mahdollista sopia, että mikäli osakkeenomistaja ei noudata osakassopimukseen perustuvia äänestysvelvoitteitaan tai mikäli hän rikkoo kilpailukieltoehtoa, muiden osakkeenomistajien lunastusoikeus aktualisoituu. Tällöin lunastushinta on yleensä sovittu varsin alhaiseksi, esimerkiksi osakkeiden nimellisarvoksi.

Osakassopimuksessa voidaan myös sopia siitä, että sopimusta rikkova onkin velvollinen lunastamaan muiden osakkeet. Käytännössä tällaiset ehdot ovat kuitenkin harvinaisia.

Good leaver / bad leaver -ehdot

Varsinkin erilaisissa asiantuntijapalveluita tarjoavissa osake­yhtiöissä, kuten lääkäriyhtiöissä, tilintarkastusyhteisöissä, konsulttifirmoissa ja asianajotoimistoissa osakassopimuksen lunastuslausekkeella voidaan kontrolloida tehokkaasti yrittäjäeroja. Tällaisia exit-lausekkeita kutsutaan tyypillisesti ”good leaver / bad leaver” -ehdoiksi, millä viitataan sananmukaisesti siihen, että irrottautuminen kohdeyhtiöstä voi tapahtua joko hyvässä yhteisymmärryksessä tai riitaisasti.

Good leaverina (eli hyvänä lähtijänä) pidetään yleensä osakkeenomistajaa, jonka työsuhde yhtiöön päättyy esimerkiksi kuoleman, eläköitymisen, työ­kyvyttömyyden tai muun vastaavan inhimillisen syyn vuoksi. Lisäksi, mikäli osakkeenomistaja jättää yhtiön omasta tahdostaan ja muiden osakkeenomistajien suostumuksella, pidetään häntä yleensä hyvänä lähtijänä. Edelleen osakkeenomistajan työsuhteen irtisanominen esimerkiksi tuotannollisin ja talou-dellisin perustein tekee hänestä hyvän lähtijän – siitä riippumatta, pitääkö irtisanottu työsuhteensa päättämistä oikeutettuna.

Good leaverina pidetään yleensä osakkeenomistajaa, jonka työsuhde yhtiöön päättyy esimerkiksi kuoleman, eläköitymisen, työ­kyvyttömyyden tai muun vastaavan inhimillisen syyn vuoksi.

Bad leaveriksi (eli huonoksi lähtijäksi) mielletään puolestaan usein sellainen osakkeenomistaja, joka joutuu jättämään yhtiön epäasiallisen käytöksen vuoksi tai esimerkiksi siksi, ettei hän ole pystynyt täyttämään työntekovelvoitteitaan. Tyypillisesti bad leaverin työsopimus siis puretaan tai irtisanotaan asian­omaisesta itsestään johtuvasta syystä.

Käytännössä esiintyy kuitenkin paljon tilanteita, joissa rajan vetäminen hyvän ja huonon lähtijän välille on näkökulmakysymys ja se, sovelletaanko lähtijään good leaver vai bad leaver -ehtoa jää lopulta välimiehen tai tuomarin ratkaistavaksi. Itse asiassa yrittäjäero on yksi keskeisimmistä välimiesmenettelyyn johtavista riitaperusteista, mutta koska välimiesmenettelyt käydään suljettujen ovien takana, ei niistä ole saatavissa julkista tietoa. Osakassopimuksen riitaherkkyydestä kertoo kuitenkin paljon se, että Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan tilastotietojen mukaan vuonna 2020 noin 20 prosentissa jutuista riidan perusteeksi ilmoitettiin osakas­sopimukseen liittyvä erimielisyys.

Lunastushinnasta sopiminen on tärkeää

Riitojen välttämiseksi good leaver / bad leaver -ehdoissa on hyvin tärkeää pyrkiä määrittelemään mahdollisimman selvästi ja yksiselitteisesti ne olosuhteet, joissa osakkeenomistajaa pidetään hyvänä tai huonona lähtijänä. Lisäksi olennaista on kiinnittää huomiota lunastushintaa koskevien ehtojen muotoiluun.

Lunastushinnan osalta voidaan esimerkiksi sopia, että hyvä lähtijä saa osakkeistaan markkinahinnan ja sen päälle vielä mahdollisesti jonkinlaisen (esimerkiksi työsuhteen keston perusteella määräytyvän) korotuksen. Good leaver -ehto voi siis toimia jopa kannustimena jättää yhtiö tiettyjen edellytysten vallitessa. Sillä voidaan esimerkiksi pyrkiä siihen, että osakkeenomistajat hakisivat oma-aloitteisesti exitiä tullessaan tiettyyn ikään.

Good leaver -ehto voi siis toimia jopa kannustimena jättää yhtiö tiettyjen edellytysten vallitessa.

Bad leaver -ehdossa lunastushinta sen sijaan määrätään usein matalaksi ja tyypillisintä lienee sopia, että huono lähtijä saa vain merkintähinnan osakkeistaan. Bad leaver -ehto pitää siis sisällään kaksinkertaisen rangaistuksen: yhtäältä sen soveltaminen johtaa yrityskumppanin osakkeiden pakko-ottamiseen ja toisaalta sellaista korvausta vastaan, joka alittaa selvästi osakkeiden käyvän arvon.

Osakassopimusta laadittaessa olisi kuitenkin aina pidettävä mielessä mahdollisuus siitä, että mikäli bad leaver -ehdon – mukaan lukien siihen sisältyvän hinnanmääritysmekanismin – soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, välimies tai tuomari saattaa kohtuullistaa sitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n nojalla. Tällainen sovitteluriski on käsillä esimerkiksi tilanteessa, jossa osakkeenomistaja joutuu lunastuksen lisäksi maksamaan sopimussakkoa tai vahingonkorvausta muille sopijapuolille. Näin ollen osakassopimusta laadittaessa on tärkeää pohtia, mitä exit tulee lopulta maksamaan osakkeenomistajalle ja onko erilaisten taloudellisten seuraamusten kumuloituminen kohtuullista.

Lunastushinnan osalta riitoja on hankala ehkäistä etukäteisesti

Yksi hankalimmista osakassopimusten laadintaan liittyvistä kysymyksistä on se, miten lunastushinta tulisi määritellä, jotta se ei aiheuttaisi turhia erimielisyyksiä osakkeenomistajien välillä. Tähän kysymykseen on mahdotonta antaa tyydyttävää vastausta, koska lunastushinnan laskemiseen liittyy aina harkintaa – ja varsinkin, jos tarkoituksena on, että osakkeista maksetaan käypä hinta. Varsinkin suljetun omistajapiirin pk-yrityksissä osakkeen markkinahinnan sijasta joudutaan usein turvautumaan substanssi- ja tuottoarvolaskelmiin, jotka voivat johtaa – arvonmäärittäjästä riippuen – hyvinkin erilaisiin lopputulemiin.

Tällaisen ongelman varalta yksi vaihtoehto on sopia etukäteisesti siitä, kuka suorittaa osakkeiden arvonmäärityksen exit-tilanteessa ja mitä seikkoja arvonmäärityksessä on otettava huomioon. Lisäksi on totta kai mahdollista sopia osakkeista maksettavasta kiinteästä korvauksesta, mutta tätä ei yleensä voida pitää suositeltavana. Sopijapuolten voi näet olla etukäteen mahdotonta tietää, mikä on sopiva taloudellinen kompensaatio hyvälle lähtijälle.

Lunastustilanne hankaloituu, jos yhtiö suorittaa lunastuksen

Lopuksi on syytä muistuttaa, että osakassopimuksissa on tyypillistä määrätä, että lunastusoikeus on ensisijaisesti osakkeenomistajilla ja toissijaisesti yhtiöllä. Yhtiön toissijainen lunastusoikeus onkin lähes aina tarpeen sen varmistamiseksi, että osakkeet saadaan todella lunastettua. Osakkeenomistajilla ei näet välttämättä ole halua tai taloudellisia edellytyksiä maksaa omista rahoistaan lunastushintaa. Lisäksi osakkeenomistajien lunastusoikeuteen liittyy vaara siitä, että mikäli lunastus suoritetaan muuten kuin vanhojen osakkeenomistajien omistusosuuksien mukaisessa suhteessa, voi yhdenkin osakkeenomistajan exit johtaa yhtiön sisäisten määräysvaltasuhteiden järkkymiseen.

Silloin, kun osakassopimuksessa määrätään yhtiön lunastusoikeudesta, on kiinnitettävä erityistä huomiota osakeyhtiölain säännöksiin. Osakeyhtiölain mukaan lunastusmenettelyssä on kyse omien osakkeiden suunnatusta lunastamisesta, josta päätös on tehtävä yhtiökokouksessa. Osakassopimuksella ei voida sivuuttaa osakeyhtiölain asianomaisia säännöksiä, mukaan lukien sitä, että omien osakkeiden suunnattu lunastaminen edellyttää aina kaikkien osakkeenomistajien suostumusta – siis myös sen, jonka osakkeet ovat lunastuksen kohteena.

Käytännössä voidaan kuitenkin lähteä siitä, että kaikki osakkeenomistajat ovat etukäteen antaneet osakeyhtiölain edellyttämän suostumuksensa sopimalla osakassopimuksessa yhtiön lunastus­oikeudesta. Jotta tällainen etukäteinen suostumus olisi oikeudellisesti sitova, on siitä käytävä selvästi ilmi niin lunastus­oikeuden peruste kuin lunastushinta.

Osakassopimuksella ei voida sivuuttaa osakeyhtiölain asianomaisia säännöksiä.

Edellä sanottu tulkinta koki kuitenkin suuren kolauksen, kun korkein oikeus antoi viime vuonna ratkaisun (KKO 2020:34), jossa se yhtäältä vahvisti, että osakassopimuksessa voidaan antaa etukäteen suostumus omien osakkeiden suunnatulla lunastamiselle. Toisaalta ratkaisussa todettiin, että osakkeenomistajalla on aina oikeus peruuttaa suostumuksensa ennen lunastustilannetta, kuten käsillä olevissa olosuhteissa oli käynyt.

Kyseisessä tapauksessa yhden osakkeenomistajan (X) työsuhde yhtiöön oli päättynyt irtisanomisen seurauksena, minkä perusteella yhtiö oli ilmoittanut lunastavansa asianomaisen osakkeet siten kuin osakassopimuksessa oli määrätty. X kuitenkin ilmoitti yhtiön hallitukselle vastustavansa lunastusta. Kun yhtiö siitä huolimatta lunasti X:n osakkeet, moitti X päätöstä ja voitti riidan.

Korkeimman oikeuden ratkaisu on sikäli hyvin merkityksellinen, että se asettaa kyseenalaiseksi monien yhtiöiden käyttämän good leaver / bad leaver -ehdon sitovuuden. Ratkaisun perusteella lunastustilanteessa hankalaksi ryhtyvä osakkeenomistaja voi varsin tehokkaasti kiistää yhtiön lunastusoikeuden ja näin estää lunastamisen. Tästä syystä osakassopimuksessa olisi hyvin tärkeää määrätä, että mikäli osakkeenomistaja toimii näin, on hän velvollinen suorittamaan tuntuvan sopimussakon muille sopijapuolille. Tällaisella sopimusperusteisella rangaistuksella voidaan siis varsin tehokkaasti estää sopimusrikkomuksia, mistä yhtiön lunastusoikeuden kieltämisessä on pohjimmiltaan kyse.

Yhteenveto

Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan todeta, että osakassopimuksissa esiintyy erilaisia lunastuslausekkeita ja niiden oikeusvaikutusten tunteminen on kaikille – siis myös muillekin kuin juristeille – tärkeää. Lunastuslausekkeilla on esimerkiksi mahdollista kontrolloida osakesiirtoja ja lunastusuhka voi toimia sopimusrikkomuksia ennaltaehkäisevänä tehosteena.

Lisäksi osakassopimuksen lunastuslauseke voidaan muotoilla good leaver / bad leaver -tyyppiseksi, jolloin sen avulla voidaan varautua väistämättömiin yrittäjäeroihin. Tällaisten lausekkeiden osalta lunastushinnan määrittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota, joskin täysin riitaimmuunin hinnanmääritysmekanismin tekeminen on mahdotonta.

Osakkeenomistajien lunastusoikeuden lisäksi osakassopimuksessa voidaan sopia yhtiön lunastusoikeudesta.

Osakkeenomistajien lunastusoikeuden lisäksi osakassopimuksessa voidaan sopia yhtiön lunastusoikeudesta. Tällöin on muistettava, että oikeuden käyttämisessä on kyse osakeyhtiölain sääntelemästä omien osakkeiden suunnatusta lunastamisesta, mikä edellyttää kaikkien osakkeenomistajien suostumusta.

Tähän liittyen korkein oikeus linjasi viime vuonna, että osakassopimuksessa annettu suostumus lunastustoimenpiteelle on aina peruutettavissa, mikä tarkoittaa, että monien yhtiöiden on tarkistettava osakassopimuksensa. Ennakkopäätöksestä näet seuraa, että lunastuksen kohteena oleva osakkeenomistaja voi tehokkaasti estää lunastuksen toteuttamisen.