Kaksi Kelaa

Kun tulin 20-vuotiaana maalaispoikana Helsinkiin töihin, jännitin itsekkäästi joulun aikoihin, kuinka monta palkallista lomapäivää kalenteriin mahtuu. Piti elää toiset 20 vuotta, että tajusin, että työtunteja laskuttavat yritykset saavat joulukuussa vain vähän tuloja, mutta palkkamenot eivät lomista vähene. Kesälomakuukausina monen yrityksen tulot ovat pienimmillään mutta palkkamenot suurimmillaan.

Yrityksistä on tullut toinen Kela, jonka sosiaalimenot ylittävät virallisen Kelan maksamat etuudet. Yritykset ovat sosiaalitoimistoja, joissa yhtiöjärjestyksessä kerrottu toimiala on vasta kolmanneksi tärkein asia. Jokaisen työllistävän yrityksen kaksi tärkeintä toimialaa ovat verojen maksu ja Kelana toimiminen. Varsinaisen Kelan toiminta rahoitetaan vero­rahoilla kaiken muun tärkeän ohella.

Samalla yrityksistä on tullut työntekijöiden toinen koti. Työpaikoilla ollaan suuri osa hereilläoloajasta, ja yhä suurempi osuus palkansaajan henkilökohtaisista menoista maksetaan yrityksen rahoista.

Työajan palkat ja sosiaalipalkat

Palkkaa maksetaan tehdystä työstä ja työpaikalla kulutetusta ajasta. Lisäksi täyden palkan saa uuden vuoden päivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, pääsiäismaanantailta, vapulta, helatorstailta, juhannusaatolta, itsenäisyyspäivältä, jouluaatolta, joulupäivältä ja tapaninpäivältä – vaikka töitä ei tehdä lainkaan. 

Lomaa ennen maksetaan lomapalkka ja loman jälkeen lomaraha. Mäntsälän kunnassa maksettiin palkkaa keskimäärin 86 päivältä, jolloin töissä ei oltu. Parhaat työn­tekijät ovat poissa töistä joka toinen päivä. Poissaolot ovat paras keino työllistää suomalaisia. Yhteen julkiseen virkaan palkataan kolme henkilöä: yksi on lomalla, toinen eläkkeellä ja kolmas työpaikalla.

Kun sairastuu, pitää saada mennä ilmaiseksi työterveyshuoltoon. Siellä voi käydä tarkastamassa verenpaineet ja sydänfilmit vaikka ei olisi sairaskaan. Veroparatiisirahoitteiset terveyspalveluyritykset kiittävät. On ilmaiset työhön­tulotarkastukset. Työnantaja maksaa täyden palkan ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen, Kela vasta kymmenen arkipäivän jälkeen. Sairastumista ehkäistään yritysten maksamilla hieronnoilla ja influenssarokotuksilla.

Palkkaa maksetaan kehdosta hautaan. On palkallinen äitiys- ja isyysvapaa sekä työnantajan maksamista eläkemaksuista saatava eläke. Avainhenkilöt ja isot johtajat saavat lisäeläkkeitä työnantajan maksamista eläkemaksuista. Ryhmähenkivakuutusmaksulla rahoitetaan kuolema. Jos siinä välillä joutuu työttömäksi, päiväraha maksetaan työnantajan työttömyysvakuutusrahoista.

Tilitoimistot ja kampaamoyrittäjät maksavat täyden palkan kolmelta äitiysvapaakuukaudelta. On siinä maksamista, kun alat ovat naisvaltaisia ja pienipalkkaisia. Palkan maksavat yrityksen muut työntekijät ja yrittäjä omasta selkänahastaan. Solidaarista, eikö totta? Viva la yhteisvastuu lapsistamme – pois kohtuuton vastuu naisvaltaisilta yrityksiltä. 

Tapaturman sattuessa maksetaan sairasajan palkkaa ja sitä ennen tapaturmavakuutusmaksu. Jotkut ovat mestareita saamaan palkkaa saikkupäiviltä.

Jos työntekijä on alkoholisti tai muutoin työkyvytön, on hänet ohjattava palkallisena hoitoon. Yrityksestä tulee sosiaalityöntekijä. Jos työkyvyttömästä päästään eroon, on maksettava irtisanomisajan palkka. Jos töitä ei ole, eikä rahaakaan, on irtisanottava tai lomautettava. Ja maksettava tekemättömästä työstä.

Puhelimesta asuntoon ja autoon

Työnantaja maksaa työntekijän puhelimen ja puhelinlaskut, tietokoneet kotiin ja töihin, tietoliikennemaksut töissä ja kotona. Monella työntekijällä on autoetu: työnantaja maksaa niin auton, autoveron kuin bensiinit, huollot ja talvirenkaat. Jotkut työnantajat antavat ilmaisen polkupyörän työ- ja vapaa-ajan matkojen taivaltamiseen. Monen työntekijän asunnon vuokran maksaa yritys.

Maksetaan työmatkat, työsuhdematkaliput ja päivä­rahoilla elantokustannukset. Monien työvaatteet maksaa työnantaja. On annettava lounassetelit tai edullinen lounasruoka. On oltava tuoretta kahvia koko päivän. Enää ei riitä juhlamokka, vaan pitää olla cappuccino- ja lattekeittimet. Hedelmät, piparit, kokousleivokset ja kesäaamun mansikat ovat saavutettuja etuja. Parhaimmilla työpaikoilla voi kesken työpäivän pelata tietokonepelejä. Tämä kaikki omien asioiden hoidon ja Facebookin lisäksi.

Koulutusta, häitä ja hautajaisia

Työntekijää on koulutettava palkallisena. On kaikenlaisia pakollisia hygieniapassi- ja tulityökorttikoulutuksia, joihin on mentävä ja palkka maksettava. Lisäksi on tarpeellista ja yhä enemmän hömppäkoulutusta, kaikenlaista tykyä. Työntekijä saa palkallisen vapaan häihin ja hautajaisiin. Ja tietysti muuttopäivästä. Avioeropäivän palkallisuudesta eivät työmarkkinajärjestöt ole vielä sopineet.

Lomat ja harrastukset maksaa työnantaja

Työnantaja on paitsi Kela ja sossu, myös vapaa-ajan järjestäjä. Työnantajan tulee maksaa työntekijän kuntosalit, tennisvuorot, koskenlaskut ja kulttuuriharrastukset. Yrityksillä on lapinmökit, joihin päästään ilmaiseksi hiihtolomalle. Kesämökit, joihin mennään saunomaan ja kalastamaan. Jos lomamatkalla sairastuu, on sekin palkanmaksajan vastuulla.

Työ on yhä enemmän vapaa-aikaa. Joillakin yrityksillä on työpaikalla vetäytymis- ja kohtaamishuoneet, huopia ja tyynyjä, jopa kampaamot ja parturit. Ilmaiset jäätelöautomaatit. Ilmaiset parkkipaikat. Lasten päivähoito. Eihän sitä muuta kotia tarvitsekaan.

Palvelun hinta jopa 5 kertaa työntekijän palkka

Työntekijä on palkkansa ansainnut. Vaikka vuoden 260 palkallisesta työpäivästä ollaan töissä vähän yli 200 päivänä. Palkan lisäksi on maksettava sosiaalikulut ja tekemättömän työn palkat. Pelkästään niiden jälkeen asiakkaan olisi maksettava 1,7-kertainen hinta. Mutta suurta osaa palkansaajan ajasta ei voida laskuttaa asiakkaalta. Työpaikalla oltavista 1 500 tunnista voidaan laskuttaa 1 000–1 200 tuntia. Jotta ei menisi tappiolle, pitäisi maksavien asiakkaiden maksaa palvelusta yli kaksi kertaa työntekijän palkka.

Sen jälkeen on maksettava työtilat, työtarvikkeet ja koneet, asiakkaiden hankinta sekä yrityksen hallinto. Asiakkaan maksettavaksi tulee toimialasta riippuen 3–4-kertaisesti työntekijän työstä saama palkka. Ja päälle arvonlisävero. Keskimääräisen 3 000 euron kuukausipalkan 20 euron tuntipalkka muuttuu 100 euroksi. Silti tulos on nolla.

Kun kaiken jälkeen työhuippuina olisi joustettava ylitöillä, alkaa itku ja hammasten kiristys. Kitinä ylityökorvauksista ja -lisistä.

Mitä tämä kaikki maksaminen on suomeksi?

Jos pienen kahvilan työntekijä sairastuu yllättäen, on kahvila­yrittäjällä aamulla kaksi mahdollisuutta. 1. Laittaa kahvila kiinni tai 2. palkata jostain kallis tilapäis- tai vielä kalliimpi vuokratyöntekijä sairausloman ajaksi.

Jos kahvilan laittaa kiinni, tuloja ei ole lainkaan, mutta vuokrat ja palkat on maksettava. Jos pitää kahvilan auki, saa todennäköisesti vähemmän tuloja, koska uusi työntekijä ei heti voi täysin korvata sairastunutta työntekijää ja yrittäjän omaa aikaa menee opastukseen. Palkkamenot siltä päivältä ovat yli kaksinkertaiset.

Suuret yritykset ovat ulkoistaneet monet toimintonsa, koska palkkaaminen on niin kallista. Ne kiristävät pieniltä alihankkijoilta palveluhinnat, jotka käytännössä vievät alihankkijat kannattavuuskriisiin. Ainakin silloin, jos on yksikin työntekijä, joka ei voi hoitaa omaa osuuttaan.

Saavutetuista eduista ei tingitä

Kaiken jälkeen eurostakaan ei luovuta. Vaikka Suomella ja työnantajalla menisi kuinka huonosti tahansa, työntekijät eivät luovu mistään, eivätkä koskaan. Tai kyllä työntekijät, mutta eivät heidän suuripalkkaiset ay-johtajansa. Kun ensin on maksettu ylisuuret palkankorotukset, onkin varaa alentaa hitusen palkankorotusvaatimuksia. Prosenttikorotuksilla pienetkin purot ovat suuria, kun ne lasketaan liian suurista palkoista.

Kun työntekijän palkkaaminen on tehty kalliiksi ja tuskalliseksi, eivät pienet työnantajat uskalla enää palkata uutta työvoimaa, vaikka työtä olisikin tarjolla. Siksi ne käyttävät vuokratyövoimaa, joka sekin tulee kalliiksi.

Kun työ on yhä useammalle vapaa-aikaa, ei ole ihme, et-temme enää menesty kansainvälisessä kilpailussa. Emmekä pärjää kotimaassakaan, kun kansalaisten ostovoima hupenee työttömyyteen.

Pauli Vahtera
paulivahtera@gmail.com