CTA Paikka

Yritysvastuu johtamisen kohteeksi

Jotta yritys voi nähdä vastuullisuuden todellisen arvon liiketoiminnalle, tulisi sen hahmottaa yritysvastuun merkitys oman arvonluontinsa osana. Vain tällöin investoinnilta voidaan odottaa takaisinmaksua. Mikäli yritysvastuuta tehdään hieman vasemmalla kädellä ja vain raportoinnin vuoksi, tulee prosessista helposti pelkkä kuluerä.
23.8.2016

Sirpa Juutinen, yritysvastuupalveluiden johtaja, YTL, PwC

Suomalaisista yrityksistä vajaa 160 raportoi yritysvastuustaan joko erillisellä yritysvastuuraportilla tai julkaisemalla vastuullisuustietoja verkkosivuillaan tai vuosikertomuksen yhteydessä. Luku ei juuri ole muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana, vaikka samaan aikaa yleinen tietoisuus yritysvastuusta on lisääntynyt huomattavasti. Eikö Suomessa vastuullisten yritysten määrä kasvakaan?

Raportoinnin yleisyyden ja vastuullisuuden määrän välille ei voi vetää yhtäläisyysmerkkejä, vaikka totta kai ne ovat yhtey­dessä toisiinsa. Yritys ei voi raportoida, ellei se tee käytännön elämässä jotain vastuullisuuden eteen, tai vaikka tekisin, ellei vastuullisuutta mitata. Yleisesti käytössä olevan raportointiviitekehyksen Global Reporting Intitiativen (GRI:n) G4-versio kuitenkin edellyttää joitakin toimenpiteitä, joihin liittyvät vaatimukset eivät täyty pelkkien hyväntekeväisyystapahtumista kertovien case-kuvausten avulla.

 

Raportointi osalle lakisääteiseksi ensi vuonna

GRI:n mukainen raportointi on Suomessa yleistä. Kolmannes raportin julkaisseista on soveltanut sitä viite­kehyksenään. Näilläkin yrityksillä on paljon vapausasteita sen määrittelemisessä, missä kaikissa asioissa ne tahtovat noudattaa GRI:n vaatimuksia, missä taas käyttää sitä soveltuvin osin. Silti GRI:n käyttö tuo vastuullisuusraportointiin asioita, jotka voivat tuntua yritysvastuutaan vähän vasemmalla kädellä hoiteleville yrityksille hankalilta tuntuvilta odotuksilta. Tällaisiksi saatetaan kokea yritysvastuun olennaisten asioiden määrittelyprosessi tai vaikkapa vastuullisuuden eri aihe­alueiden johtamiskäytäntöjen kuvaukset tilanteissa, joissa näistä käytännöistä ei ole sovittu. Jos yritysvastuu ei ole johtamisen kohteena, sille tuskin on asetettu tavoitteitakaan, joista puolestaan GRI-viitekehystä käyttävien yritysten pitäisi raportoida.

Ensimmäinen johtopäätös on, että raportoijien määrä on suhteellisen vakiintunut ainakin vielä siinä tilanteessa, jossa yritysvastuun raportointi ei ole lakisääteistä.

Asiat tulevat muuttumaan. EU:n antama direktiivi 2014/95/EU, muiden kuin taloudellisten tietojen julkaisemisesta, velvoittaa yleisen edun kannalta merkittävät yhtiöt, jotka työllistävät yli 500 työntekijää, julkaisemaan näitä tietoa vuonna 2017 alkavasta raportointikaudesta alkaen. Tällaisia yhtiöitä ovat suuret listayhtiöt sekä rahoitus- ja vakuutus­alan yhtiöt. Näistä aika moni on jo hoitanut yritysvastuun raportointiasiat, mutta joukossa on toki sellaisiakin, joilla tämä on vielä edessä.

 

Pelkkä raportti ei riitä – yritysvastuun merkitys tunnistettava

Toinen johtopäätös, neuvo suorastaan, on, että jos nyt on vasta aloittamassa raportointia, kannattaa työ käynnistää pikemminkin yritysvastuun kuin raportoinnin kehittämishankkeena. Jotta yritysvastuusta voi saada myös taloudellista lisäarvoa, on sen merkitys liiketoiminnan arvoa luovana tekijänä ensin tunnistettava. Tämä on luontevaa nivoa osaksi olennaisuuden määrittelyprosessia, jota on vaikea välttää EU-direktiivinkin mukaan raportoitaessa. 

Direktiivissä nimittäin ei anneta valmiita listoja asioista, joista yrityksen pitäisi raportoida. Sen sijaan se kehottaa julkaisemaan relevantteja tietoja ympäristön, sosiaalisen vastuun, työntekijöiden, ihmisoikeuksien kunnioituksen sekä lahjonnan ja korruption torjuntaan liittyvien asioiden aihealueilta. Relevanteista asioista on kerrottava muun muassa niihin sovellettavat politiikat, riskit sekä tulokset. Jotta tämän voi tehdä, on valituille asioille tehtävä jotain. Jos työ otetaan pelkkänä raportointiharjoituksena, tulee siitä uusi kuluerä muiden joukkoon. Jos taas samalla mietitään yrityksen tuottaman lisäarvon kannalta olennaiset asiat, voi investoinnille odottaa jollakin aikavälillä myös takaisinmaksua.

 

Arvonluonnin kuvaus yleistymässä

Arvonluonnin kuvaus yritysvastuuraporteissa on lisääntymässä nopeasti. PwC:n Yritysvastuubarometri 2015 kertoi, että 9 prosenttia raportoivista yrityksistä oli jo sisällyttänyt siitä kertovan kuvan raporttiinsa. Tämä alkoi yleistyä integroidun raportoinnin ajatusten yleistymisen myötä, kun alettiin korostaa sijoittajien tarpeita ymmärtää paremmin niitä asioita, joilla on oma roolinsa yrityksen menestyksessä.

Tämän vuoden barometrin analyysityö on paljastanut lisää tällaisia yrityksiä. Arvonluontikuvat sisältävät yrityksen oman analyysin siitä, mitä kaikkia panoksia yritykset tarvitsevat oman liiketoimintansa pyörittämiseen kuudesta eri pääomanlajista: taloudellisesta, valmistetusta, inhimillisestä, aineettomasta, sosiaalisesta sekä luonnonpääomasta. Yritys myös kuvaa syntyvät tuotokset sekä niiden sosiaaliset, taloudelliset sekä ympäristövaikutukset. Arvonluonnin kuvauksen valmistelu tuo saman pöydän ääreen eri pääomanlajien kanssa työskentelevät, minkä seurauksena kaikille osapuolille syntyy kokonaisvaltaisempi kuva arvonluonnin edellytyksistä sekä siitä, mitä kaikkea siihen lopulta tarvitaan. 

Kolmas johtopäätös on, että vastuullisuuden todellinen arvo alkaa paljastua tekemällä yritysvastuun moninaiset arvonluontiin vaikuttavat ulottuvuudet näkyviksi ja osallistamalla tähän työhön muitakin kuin yritysvastuun ammattilaisia. Jos pakollinen raportointi tai integroidun raportoinnin viitekehyksen käyttöön ottaminen tai vaikkapa GRI-ohjeiston soveltaminen vievät yritykset tähän pisteeseen, on yritysvastuuraportointi tehnyt liiketoiminnalle suuren palveluksen. Jos taas se jää kuolleeksi kirjaimeksi tai hyvien tekojen luettelemiseksi, on se kustannuserä, joka jossakin taantumassa on helppoa pyyhkäistä pois budjetista tai tyytyä pelkästään lain kirjaimen täyttämiseen. 

Raportoinnista arvonluontiin

Tänä vuonna seitsemännen kerran julkaistava yritysvastuubarometri nostaa esiin muun muassa yritysten arvonluontiin, raportointivaatimuksiin, toimitusketjuun sekä ilmasto­strategiaan liittyviä tuloksia. Painotukset peilaavat suomalaisten yritysten toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, joita barometri on vuodesta 2009 lähtien kartoittanut. Kuinka suomalainen yritysvastuu on siis muuttunut vuosien varrella? 

Yritysvastuuraportointi on lisääntynyt selvästi. Kun ensimmäisessä barometrissä yritysvastuusta raportoivien yritysten lukumäärä oli 121, oli viime vuonna vastaava luku 157. Samanaikaisesti GRI-ohjeistusta soveltuvien yritysten osuus on noussut 45 prosentista 58 prosenttiin. Myös yritysvastuu­tietojen varmennus on yleistynyt – viime vuoden barometrin perusteella 32 yritystä varmensi yritysvastuutietojaan, kun vuonna 2009 varmennuksia oli 17. Lainsäädännön muutosten odotetaan jatkossakin ohjaavan yritysvastuuraportoinnin kehitystä. 

Raportoinnin yleistyessä myös yritysvastuun johtaminen on kehittynyt. Noin puolet raportoivista yrityksistä on määritellyt yritysvastuun olennaiset asiat, ja joka kolmas yritys on asettanut tavoitteita kaikille yritysvastuun osa-alueille. Erityisesti toimitusketjun osalta kehitys on ollut nopeaa – vuonna 2009 vastuullisuusvaatimuksia toimitusketjulleen asetti 24 yritystä, vuoden 2015 barometrissä vastaava luku oli 116. 

Myös strateginen yritysvastuu on kehittynyt. Noin kolmannes yrityksistä kokee yritysvastuun olennaiseksi osaksi liike­toimintastrategiaa. Yritysvastuun avain­lukuja raportoivien osuus on tuplaantunut seitsemässä vuodessa, ja joka kolmas yritys on esittänyt käytännön esimerkkejä yritysvastuun liiketoimintamahdollisuuksista. 

Vaikka yritysvastuu on vakiinnuttanut roolinsa, kasvattaa se edelleen paino­arvoaan liiketoiminnassa. Tämä edellyttää vahvaa ymmärrystä yritysvastuun tuomista mahdollisuuksista liiketoiminnassa, tuotekehityksessä ja riskienhallinnassa. Arvonluonnin yleistyminen raportoinnissa luo uskoa siihen, että myös tämä osa-alue tulee kehittymään nopeasti jatkossa.

Teksti: Jussi Nokkala, asiantuntija, PwC

Yritysvastuubarometri – Suomen laajin yritysvastuututkimus

PwC:n yritysvastuubarometri on Suomen laajin yritys­vastuututkimus. Yritysvastuubarometriin kartoitettiin vuonna 2015 yhteensä 579 yritystä ja organisaatiota. Tarkempaan arviointiin otetaan mukaan ne suomalaiset yritykset, jotka julkaisevat yritysvastuutietojaan joko erillisessä yritysvastuu­raportissa, vuosi­kertomuksessa tai verkkosivuillaan. 

Arvioitavien yritysten kartoittaminen aloitetaan Talouselämä 500 -listan yrityksistä ja sitä jatketaan listan ulkopuolisilla yrityksillä, jotka julkaisevat yritysvastuutietojaan. Viime vuonna tarkemmassa arvioinnissa oli mukana 157 yritysvastuun tietoja julkaisevaa suomalaista yritystä. Tänä vuonna määrä tulee olemaan jotakuinkin sama.

Yritysvastuubarometri analysoi yritysten vastuullisuustietojen raportointia strategisen yritysvastuun, yritysvastuun johtamisen sekä yritysvastuun raportoinnin näkökulmista. Jokainen osa-alue sisältää useampia kriteereitä, joita vasten yrityksen julkaisemaa vastuullisuustietoa peilataan. Otamme myös vuosittain arviointiin mukaan uusia kriteereitä, jotka heijastavat nousevia trendejä yritysvastuukentällä. Arviointityön tulosten perusteella raportoijat jaetaan joka näkökulman osalta pronssi-, hopea-, kulta- ja platinaluokkiin. Platinaluokkaan yltävät yritykset, jotka ovat pärjänneet arvioinnissa parhaiten. Viime vuonna eri näkökulmien platina-luokkaan pääsi kymmenkunta yritystä, joten tätä joukkoa voi kutsua suomalaisiksi yritysvastuun edelläkävijöiksi.

Vuoden 2016 yritysvastuubarometrin arviointi on käynnissä parhaillaan. Kisälli-ohjelmassa on mukana kolme barometriarvioijaa. He käyvät suuren määrän raportteja läpi ja arvioivat ne barometrin kriteeristöä vasten. Tuloksena on laaja näkemys siitä, millaiset asiat ovat raporteilla mielenkiintoisia, mikä niissä ilahduttaa, mikä puolestaan ei ja mitä asioita raporteilla näkyy enemmän viime vuoteen verrattuna. 

Seuraava PwC:n yritysvastuubarometri julkaistaan syyskuussa 2016.  

Teksti: Annika Virtanen, asiantuntija, PwC

YritysjuridiikkaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki