Uusi digipalvelusäädös lisää turvaa ja avoimuutta
Digipalvelusäädös on asetustasoinen, eli se on suoraan voimassa olevaa lainsäädäntöä ilman, että asiasta säädetään erillistä kansallista lainsäädäntöä. Asetuksen voimaan tulon ajankohta on vielä avoin, mutta sen arvellaan kokonaisuudessaan tulevan voimaan aikaisintaan vuoden 2024 alusta. On mahdollista, että tietyt velvollisuudet erityisesti suuria alustoja koskien tulisivat voimaan jo vuoden 2023 alussa. Alkuperäinen komission ehdotus on annettu jo vuonna 2020. Neuvottelut säädöksestä ovat kestäneet pitkään, yli vuoden, joten poliittiset neuvottelut ovat olleet hankalia.
Neuvottelut ovat yhteensovittaneet useita eri perusoikeuksiin liittyviä intressejä, muun muassa velvollisuuden laittoman sisällön poistamiseen ja sananvapauden. Uudistus on merkittävä
askel kohti turvallisempaa verkkoympäristöä. Internetin sisältöä koskeva lainsäädäntö on pitkään laahannut digimaailman kehityksen perässä.
Säädöksen tavoite
Digipalvelusäädöksen keskiössä on oikeudenmukaiset ja turvalliset digitaalisten palveluiden tarjoamisen puitteet ja laittomaan sisältöön puuttuminen. Se uudistaa ja täydentää eCommerce- direktiiviä. Digipalvelusäädöksen tavoitteena on parantaa kuluttajien ja heidän perusoikeuksiensa suojelua verkossa. Lisäksi tavoitteena on myös luoda verkkoalustoille vahva avoimuutta edistävä ja vastuuvelvollisuutta selkeyttävä kehys sekä edistää innovointia, kasvua ja kilpailukykyä sisämarkkinoilla. Päätavoite on luoda turvallinen verkkoympäristö ja saattaa aikaansa perässä laahaava lainsäädäntö digimaailman tasalle.
Digipalvelusäädöksen sisältö hyvin lyhyesti on se, että se sääntelee laitonta sisältöä sekä disinformaatiota verkossa ja myös suojaa tiettyjä ryhmiä kohdennetulta mainonnalta. Digipalvelusäädös asettaa välityspalveluille pelisäännöt, joilla estetään laittoman sisällön leviäminen digitaalisessa ympäristössä ja varmistetaan perusoikeuksien suojelu.
Digipalvelusäädös asettaa välityspalveluille pelisäännöt, joilla estetään laittoman sisällön leviäminen digitaalisessa ympäristössä ja varmistetaan perusoikeuksien suojelu.
Ketä säädös velvoittaa
Digipalvelusäädöksestä sovelletaan verkossa toimiviin välityspalveluita tarjoaviin yrityksiin EU:n alueella. Se koskee myös kolmansiin maihin sijoittautuneita välityspalveluita tarjoavia yrityksiä, kun ne tarjoavat palveluita EU:ssa.
Säädöksessä tarkoitettuja internetin välityspalveluja tarjoavia yrityksiä ovat pelkän siirtotoiminnan, välimuistiin tallentamisen ja hostingpalvelujen tarjoajat. Nämä kattavat laajan ja monipuolisen joukon erilaisia verkkotoimijoita, esimerkiksi internetoperaattorit, pilvipalveluntarjoajat sekä verkkosivujen latautumista nopeuttavat sisällönjakoverkkopalvelut. Myös muun muassa verkkoalustat, kuten verkon markkinapaikat, joissa myydään tuotteita ja palveluja, sosiaalisen median alustat, sovelluskaupat ja yhteistyötalouden alustat ovat esimerkkejä säädöksen tarkoittamista välityspalveluista.
Erittäin suuriin verkkoalustoihin liittyy laittoman sisällön leviämisen ja yhteiskunnallisten haittojen riskejä, minkä vuoksi säädöksessä on erityissäännöksiä verkkoalustoille, jotka tavoittavat 45 miljoonaa aktiivista käyttäjää EU:ssa. Keskisuuret ja pienyritykset ovat vapautettu osasta velvoitteista.
Laiton sisältö
Digipalvelusäädös on merkittävää lainsäädäntöä, joka saattaa verkkoalustat tilintekovelvolliseksi laittomasta sisällöstä, laittomista tuotteista ja palveluista, vihapuheesta ja valeuutisista. Digipalvelusäädös velvoittaa laatimaan ilmoitus- ja toimintamekanismit ja suojatoimet laittomien tuotteiden, palvelujen tai verkkosisällön poistamista varten. Verkkoalustojen täytyy siis pystyä moderoimaan eli poistamaan tai estämään laittoman sisällön näkyminen sivustoillaan. Lisäksi alustojen tulee toimia sisältöjen moderoinnissa vastuullisesti ja läpinäkyvästi.
Lisäksi asetus säätää siitä, miten verkossa olevaa sisältöä tulee moderoida ja miten toimia, kun verkkoalustalla havaitaan laitonta sisältöä tai disinformaatiota. Käyttäjät voivat tehdä laittomuuksista ilmoituksia ja alustojen on reagoitava niihin nopeasti. Käyttäjillä täytyy myös olla mahdollisuus riitauttaa alustojen tekemät sisällön poistamis- tai estämispäätökset eli moderointipäätökset, mikäli kokevat sananvapauttansa loukatun.
Asetus säätää siitä, miten verkossa olevaa sisältöä tulee moderoida ja miten toimia, kun verkkoalustalla havaitaan laitonta sisältöä tai disinformaatiota.
Digipalvelusäädös ei säädä yleistä velvollisuutta valvoa itse alustansa sisällön laillisuutta, mutta tiukan toimintavelvollisuuden, esimerkiksi juuri ilmoituksiin perustuen. Reklamaatio-oikeuksien avulla säädös tasapainottelee myös sananvapauden kanssa.
Kohdennettu mainonta
Digipalvelusäädös sääntelee verkossa tapahtuvaa mainontaa. Digipalvelusäädös kieltää kohdennetun mainonnan alaikäisille. Lisäksi se kieltää käyttämästä erityisiä tietoryhmiä kohdennetussa mainonnassa. Erityisillä tietoryhmillä tarkoitetaan henkilötietoa, jotka katsotaan arkaluontoisiksi tiedoiksi kuten etnistä alkuperää, poliittisia näkemyksiä, uskontoa, seksuaalista suuntautumista ja ammatillista järjestäytymistä. Yleisesti ottaen kohdennetusta mainonnasta kieltäytyminen ei saisi olla yhtään vaikeampaa tai viedä enemmän käyttäjän aikaa kuin sen hyväksyminen. Jos käyttäjä kieltäytyy kohdennetusta mainonnasta, hänen tulee silti voida käyttää verkkoalustaa (ns. ”tracking wall -kielto”).
Verkkoalustojen läpinäkyvyys
Säädöksellä pyritään myös parantamaan internetin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Alustojen on kerrottava käyttäjille suosittelujärjestelmistä ja tarjottava käyttäjälle ainakin yksi vaihtoehto, joka ei perustu käyttäjän profilointiin. Myös käyttäjien manipulointi on kielletty (ns. ”dark patterns -kielto”). Tällä tarkoitetaan sitä, että palvelumuotoilulla käyttäjiä ei tule ohjata antamaan suostumuksia tai hyväksyntöjä loukaten käyttäjän oikeutta tehdä vapaasti itsenäisesti ja tietoisena valintoja. Alustat eivät saa manipuloida käyttäjää niin, että tämä valitsee heidän palvelunsa.
Esimerkki tällaisesta manipuloinnista olisi kielto pyytää uudestaan suostumusta kieltäytymisen jälkeen sekä kielto pyytää suostumusta, jos käyttäjä on jo sen kieltänyt esimerkiksi teknisin ominaisuuksin kuten selainasetuksella. Esimerkki kielletystä manipuloinnista on myös se, että yhdelle vaihtoehdolle annetaan näkyvin paikka tai kehotetaan muuttamaan valintaa ponnahdusikkunoilla.
Vastuullisemmat markkinapaikat
Digipalvelusäädös säätää myös velvollisuudesta tunnistaa markkinapaikkojen yrityskäyttäjät (Tunne yritysasiakkaasi -periaate). Lisäksi toimijoiden on toteutettava kohtuullisia toimia palvelussa myytävien tuotteiden satunnaistarkastusten tekemiseksi ja otettava käyttöön uusia tuotteen jäljitettävyyden varmistavia tekniikoita.
Erittäin suuret verkkoalustat
Digipalvelusäädös asettaa tiukemmat sisältövaatimukset alustoille, joilla on yli 45 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää EU:ssa. Niihin katsotaan liittyvän erityisen suuria laittoman sisällön leviämisen ja yhteiskunnallisen haittojen riskejä. Tällaisilla verkkoalustoilla on esimerkiksi velvollisuus perustaa riippumaton elin arvioimaan sen toiminnan lainmukaisuutta. Suurilla alustoilla on siis merkittävämpiä ja ylimääräisiä läpinäkyvyyteen ja riskienhallintaan liittyviä velvoitteita. Isoilla verkkoalustoilla on velvollisuus ottaa käyttöön vuosittainen riskiarviointi oman alustansa palveluista.
Seuraamusmaksu rikkomisesta
Digipalvelusäädöksen rikkomisesta voi saada merkittävän sakon. Sakon maksimimäärä on kuusi prosenttia yhtiön maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Mikäli siis internetin onlinekauppapaikka ei esimerkiksi poista laitonta sisältöä tai tuotetta sivustoltaan ilmoituksen saatuaan, voi seurauksena olla merkittävä sanktio.
Digipalvelusäädöksen rikkomisesta voi saada merkittävän sakon.
Muut digisäädökset
Samaan aikaan komissio on valmistellut digimarkkinasäädöstä. Poliittiset neuvottelut siitä on myös saatu päätökseen. Digimarkkinasäädöstä sovelletaan suuriin portinvartijoihin, jotka tarjoavat ydinalustapalveluita EU:ssa. Digimarkkinasäädös puuttuu näiden portinvartijoina toimivien alustayritysten epäoikeudenmukaisiin kaupan käytänteisiin. Portinvartijan kriteereitä ovat esimerkiksi vahva taloudellinen asema, vahva asema palveluiden välittäjänä ja vakiintunut ja kestävä asema sekä se, että niiden liikevaihto ja asiakasmäärät ylittävät tietyt minimimäärät. Näiden perusteella säädös velvoittaa muun muassa Googlea, Metaa, Applea ja vastaavia jättejä. Säädös pyrkii säätelemään näiden jättämää jalanjälkeä digimarkkinoilla.
Digimarkkinasäädös sisältää 18 määräystä tai velvoitetta, ja niihin kuuluu esimerkiksi se, ettei portinvartija voi suosia omia tuotteitaan tai palveluitaan hakutuloksissa. Yritykset yleensä voivat saada portinvartijalta enemmän tietoa, miten niiden tuotteet ja palvelut menestyvät alustoilla ja tiedon avulla yritykset voivat houkutella helpommin kuluttajia, joita portinvartijat eivät voi enää lukita ja varata vain itselleen. Digimarkkinasäädöksen on suunniteltu tulevan asteittain voimaan vuoden 2023 aikana.
Komissiossa on valmisteilla myös datasäädös, joka on tässä vaiheessa vain luonnos. Datasäädös tulee kohdistumaan tuotteen tai palvelun käytössä syntyvään dataan. Se sisältää säännöksiä siitä, miten ja kenelle dataa voidaan antaa käyttöön ja mitä tarkoitusta varten eri talouden aloilla. Säädös kattaa suhteet kuluttajaan eli B2C-suhteen ja yritysten väliset eli B2B-suhteet. Lisäksi säädös sisältää määräyksiä suhteessa julkiseen sektoriin eli se kattaa B2Gsuhteen tietyissä tilanteissa, kuten esimerkiksi tiedon luovutuksen julkiselle toimijalle hätätilan ratkaisemiseksi.
Lopuksi
Uusi digipalvelusäädös korostaa sitä, miten tärkeää internetin turvallisuus ja sen sisältämä tieto EU-kansalaisille on. Digipalvelusäädös hakee myös tasapainoa ihmisten perusoikeuksien suojelemisen ja toisaalta taas sanan- ja ilmaisunvapauden välille. Asetuksella pyritään myös säilyttämään kuluttajien luottamus verkon ekosysteemiin. Yhdistettynä muihin digisäädöksiin, erityisesti digimarkkina-asetukseen, uudet säädökset luovat kokonaisuuden, joka merkitsee läpinäkyvämpää ja vastuullisempaa digimaailmaa sekä sitä, että uusien yritysten ja markkinatulokkaiden on helpompi kasvaa ja laajentua sekä kilpailla alan merkittävimpien toimijoiden kanssa.
