CTA Paikka

Tilaajavastuulaki uudistuu syyskuun alusta

Syyskuun alussa voimaan astuvan tilaajavastuulain muutosten myötä rakennusalan alihankintakäytännöt selkiytyvät.
21.8.2012

Ville Wartiovaara asiamies, varatuomari, Talonrakennusteollisuus ry

Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä velvoittaa työn tilaajan selvittämään, että hänen sopimuskumppaninsa on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa. Laki on ollut voimassa vuoden 2007 alusta lähtien. Pian lain voimaan­tulon jälkeen havaittiin sekä valvovan viranomaisen että lakia koskevien tilaajatahojen puolelta epäselvyyksiä ja käytännön ongelmia lain sisällössä ja tulkinnassa. Lain vaikuttavuus harmaan talouden torjunnassa onkin jäänyt osin hampaattomaksi, johtuen tietoisesti tilaajavastuulain selvitysvelvollisuutta rikkoville määrättävien laiminlyöntimaksujen pienuudesta sekä tilaajan selvitysvelvollisuutta koskevien poikkeustilanteiden tulkintaepäselvyyksistä.Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syksyllä 2010 työryhmän pohtimaan harmaan talouden torjuntatoimia rakennusalalla ja ravintola-alalla. Muutosehdotuksista on toteutettu toistaiseksi rakennusalan veronumero. Työryhmän esittämien ehdotusten pohjalta aloitettiin tilaajavastuulain osittainen uudistamistyö edellä mainituilla aloilla syksyllä 2011.Alkuperäisestä tehtävänannosta poiketen työryhmän lopulliset muutosesitykset koskivat vain rakennustoimintaa, ja niiden perusteella hallituksen esitys tilaajavastuulain uudistamisesta annettiin keväällä 2012. Sekä viranomaiset ja rakennusalan etujärjestöt ovat olleet tyytyväisiä siihen, miten lakia on nyt uudistettu rakennusalalla, vaikka laki kaipaakin kokonaisuudistusta.Muutosten myötä rakennusalan tilaajan on jatkossa vaadittava käytännössä aina kaikilta alihankkijoiltaan tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset ja näihin on sisällyttävä myös todistus tapaturmavakuutuksen ottamisesta. Lisäksi otetaan käyttöön korotettu laiminlyöntimaksu tahallisesta huijariyrityksen käytöstä. Uudistukset tulevat voimaan 1. syyskuuta 2012.Tapaturmavakuutus osaksi selvitettäviä asioitaRakennustoiminnassa tilaajan on pyydettävä ja alihankkijan annettava uutena todistuksena todistus tapaturmavakuu­tuksen ottamisesta. Rakennusalalla tapaturmavakuuttamisen tärkeys korostuu, koska rakennustyömailla tapahtuu enemmän työtapaturmia kuin monella muulla alalla. Siksi onkin perusteltua, että rakennusalan tilaajan selvitysvelvollisuutta on laajennettu edellyttämään alihankkijalta todistus tapaturmavakuutuksen ottamisesta.Vakuutusyhtiöt antavat todistuksen pyyntöä vastaan tapaturmavakuutuksen ottajalle. Toistaiseksi todistuksia ei toimiteta vielä sähköisessä muodossa muutamaa vakuutusyhtiötä lukuun ottamatta. Jatkossa on kuitenkin toivottavaa, että todistuksen saa yrityksistä myös sähköisessä muodossa, jotta se saadaan osaksi yritysten tietojärjestelmiä. Näin myös väärennösten mahdollisuus poistuu.Uudistus puree erityisesti EU:n ulkopuolisista, niin sanotuista kolmansista maista, tuleviin yrityksiin ja niiden työntekijöiden turvaan. Käytännössä niiden tulee uudistuksen myötä ottaa suomalainen tapaturmavakuutus, vaikka yrityksellä olisi otettuna tapaturmavakuutus työntekijöilleen kotimaassaan.EU- ja ETA-maista tulevien yritysten kohdalla riittää, kun ulkomailta Suomeen lähetetyillä työntekijöillä on voimassa oleva lähetetyn työntekijän todistus, joka osoittaa, että työntekijän sosiaaliturva-asiat on hoidettu lähtömaassa. Työntekijäkohtainen lähetetyn työntekijän todistus vastaa ulkomaalaisten yritysten kohdalla myös lain edellyttämää todistusta eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta. Jatkossa tilaajavastuuselvitykset tulee tehdä joka kertaVoimassa olevan tilaajavastuulain mukaan lain vaatimia todistuksia ei tarvitse pyytää, jos alihankkijan toiminta on vakiintunutta tai tilaajan ja alihankkijan välinen sopimussuhde on vakiintunut taikka jos sopimuskumppani on julkisoikeudellinen yhteisö tai julkinen osakeyhtiö. Alkuperäinen lain tarkoitus on ollut vähentää tarpeetonta byrokratiaa ja välttää todistusten pyytämistä tilanteissa, joissa osapuolet tuntevat kumppaninsa asiat niin hyvin, että todistusten pyytämisellä ei saada lisäarvoa. Lakiuudistuksen myötä poikkeus selvitysvelvollisuudesta vakiintuneisuustilanteissa poistuu rakennusalalta.Rakennusalan järjestäytyneessä kentässä on jo vuosia suositeltu sitä, että todistukset pyydetään kaikilta – myös vakiintuneilta – yrityksiltä ja vakiintuneissa sopimussuhteissa. Näin ollen lakiuudistus ei tältä osin tuo suurta muutosta jo vallalla olevaan käytäntöön järjestäytyneissä yrityksissä.Rakennusalalla on nähty ongelmaksi tilanteet, joissa todistuksia ei ole alun perin pyydetty syystä tai toisesta, mutta tarkastustilanteessa on jälkikäteen keksitty vedota vakiintuneisuuteen. Tämä on johtanut vaikeisiin tulkinta- ja selvittelykysymyksiin, minkä johdosta lain noudattamista valvovien tilaajavastuutarkastajien toiminnan tehokkuus on kärsinyt.Vuonna 2011 rakennusalalla tehdyissä tilaajavastuutarkastuksissa yli 35 prosentissa tapauksista ei tilaajayrityksellä ollut lain mukaista ehdotonta selvitysvelvollisuutta. Näin ollen jatkossa rakennusalan tilaajavastuutarkastajien toiminta tehostuu turhien tarkastusten ja selvitysten jäädessä pois.Korotettu laiminlyöntimaksu saa tilaajat varovaisiksiKolmas ja periaatteellisesti ehkä tärkein uudistus koskee korotetun laiminlyöntimaksun käyttöön ottamista rakennusalalla. Korotetun laiminlyöntimaksun suuruus on 16 000–50 000 euroa. Se määrätään tilaajalle, joka on tehnyt sopimuksen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa tai yrityksen kanssa, jonka yhtiömies, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai muussa näihin rinnastettavassa asemassa oleva henkilö on määrätty liiketoimintakieltoon.Korotettu laiminlyönti määrätään myös, jos sopimus tehdään sellaisen sopimuskumppanin kanssa, jonka tilaajan on täytynyt tietää jättävän lakisääteiset velvoitteensa hoitamatta. Korotettu laiminlyöntimaksu panee tilaajan tarkistamaan epäilyttävän tarjoajan taustat tarkemmin kuin tähän asti. Tätä kautta se edistää tasapuolista ja rehellistä kilpailua.Tyypillinen tilanne, jossa korotettu laiminlyönti voidaan määrätä on, kun tilaaja on tietoinen siitä, että aliurakoit­sijan työntekijöille ei makseta rakennusalan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, ja tilaaja tekee siitä huolimatta sopimuksen aliurakoitsijan kanssa. Tällä uudistuksella pyritään osaltaan puuttumaan siihen, etteivät suomalaiset tilaajaosapuolet voi ummistaa silmiään ulkomaisen työvoiman alipalkkaukselta.Suomalaisen yleissitovan työehtosopimuksen sitovuus ulkomaisten yritysten työntekijöiden palkkauksessa tulee vieläkin ”yllätyksenä” varsin monelle yritykselle.Mikäli aliurakoitsijan tarjous on sellainen, että tilaajan olisi tullut ymmärtää, ettei sillä voida maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja suorittaa vero- ja eläkemaksuja, tilaajan tulee hylätä tarjous alihintaisena. Muuten tilaaja ottaa riskin siitä, että sille voidaan määrätä korotettu laiminlyöntimaksu. Tämä tilanne korostuu julkisista hankinnoista pidettävissä urakkatarjouskilpailuissa, joissa useimmiten urakkatarjouskilpailun voittaa alimman urakkatarjouksen tehnyt yritys.Tilaajavastuulain uudistuksen yhteydessä muutettiin myös lakia julkisista hankinnoista siten, että kaikkien julkisten hankintayksiköiden on urakkasopimuksiin sisällytettävä lauseke, jonka mukaan sopimukseen liittyvissä työsuhteissa on noudatettava vähintään niitä työsuhteen vähimmäisehtoja, joita Suomen lain ja työehtosopimusmääräysten mukaan on noudatettava.Toinen esimerkkitilanne on, että tilaaja on saanut jo aiemmin laiminlyöntimaksun samaisen yrityksen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella, kun aliurakoitsijayrityksellä on verovelkaa.Tilaajavastuulaki kaipaa kokonaisuudistustaRakennusalan uudistusten jälkeen tilaajavastuulain kokonaisuudistustarvetta aletaan kartoittaa pikaisesti. Tilaajavastuulain kokonaisuudistusta pohtiva työryhmä aloittaa työnsä syksyllä ja sen ehdottamat mahdolliset muutokset lakiin tullaan tekemään niin, että ne ovat näillä näkymin voimassa vuoden 2014 alusta. Oletettavaa on, että rakennusalalla tehdyt lakimuutokset tullaan ottamaan käyttöön, ainakin osittain, myös muita aloja koskevina. Tilaajavastuulain voimassaoloaikana on ilmennyt puutteita, joihin toivottavasti puututaan kokonaisuudistuksen yhteydessä. Laki muun muassa edellyttää tarkastamaan 12 kuukauden välein työeläketodistukset ja verotodistukset, mikäli sopimuksen kesto on yli 12 kuukautta. Laissa ei oteta kuitenkaan kantaa siihen, miten tilaajan tulisi toimia, mikäli esimerkiksi verotodistuksesta ilmenee tällöin rästejä.Samoin on ristiriitaista, ettei yrityksen tilintarkastajan katsota olevan sellainen vastuullinen henkilö, jonka liiketoimintakiellolla olisi vaikutusta tilaajavastuulain näkö­kulmasta. Osakeyhtiölaki ja tilintarkastajia koskevat säädökset huomioiden tilintarkastaja olisi pitänyt lisätä laissa mainittuihin vastuullisiin henkilöihin. Ongelmaan on jo törmätty useamman kerran. Tähän toivottavasti puututaan lain kokonaisuudistuksen yhteydessä.Tilaajavastuulain eräs ongelma on se, ettei tilaajavastuulaki koske yksityisiä kotitalouksia, vaikka laki koskeekin tilaajina toimivia taloyhtiöitä. Yleisesti ottaen rakennusalan harmaan talouden torjunnassa yksityistaloudet ovat jääneet lakiuudistusten ulkopuolelle, vaikka harmaata taloutta esiintyy runsaasti myös omakotitalorakentamisessa, ja yli kolmannes vuosittain rakennettavasta rakennuskannasta on kuitenkin yksityisten rakennuttamaa. Vasta nyt on rakennusalan veronumeroon liittyvän ilmoitusmenettelyn osalta tulossa myös yksityisille rakennuttajille velvoitteita, joilla kavennetaan harmaan talouden toimia myös omakotitalorakentamisessa.Selvitysvelvollisuuden sisältöTilaajan pitää hankkia ennen alihankinta- tai vuokratyösopimuksen tekemistä seuraavat sopimuskumppania koskevat selvitykset ja todistukset:

  • selvitys merkinnästä ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
  • kaupparekisteriote
  • todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty
  • todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty
  • selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista.

Rakentamistoimintaan liittyvällä tilaajalla on lisäksi oltava todistus siitä, että sopimuspuoli on ottanut tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetun vakuutuksen.Todistukset eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Ulkomaalaisista yrityksistä pitää pyytää vastaavat selvitykset kuin suomalaisista yrityksistä. Mikäli ulkomaalaisella yrityksellä on sivuliike Suomessa tai se on saanut suomalaisen y-tunnuksen, pitää yrityksestä pyytää selvitykset sekä Suomesta että lähtömaasta. 

YritysjuridiikkaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki