CTA Paikka

Säätiöiden uudet säännöt

15.3.2016

Kari Lydman, KHT

Veronsaaja ei ole ollut mukana uutta säätiölakia säädettäessä. Uudesta laista ei voi vetää mitään johtopäätöksiä siitä, mikä on verottajan tulkinta toiminnan verollisuudesta. Hyödyllisyys ei ole välttämättä yleishyödyllisyyttä, jonka sisältö vaihtelee eri (vero)laeissa (EVL, TVL, ALV, Perintö- ja lahjaverolaki, ARA-säännökset ym.).

Säätiön tuloslaskelman peruskaavan mukaan pääryhmät ovat varsinainen toiminta, varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustoiminta.

 

Varsinainen toiminta liiketoimintana

Säätiölain mukaan säätiön tarkoituksen on oltava hyödyllinen. Tästä voitanee otaksua, että myös säätiökonsernin toiminnan tulee olla kokonaisuutena arvioiden säätiön toiminnan kannalta hyödyllistä. Säätiö voi harjoittaa joko itse tai konserniyritysten kautta säätiön toimintamuotoihin välittömästi liittyvää liiketoimintaa, jolloin se katsottaneen ilman muuta hyödylliseksi. Tällöin säätiön varsinaista toimintaa vain harjoitetaan liiketoiminnan muodossa, jonka ei esimerkiksi tarvitse olla voittoa tuottavaa – kuten ei muunkaan aatteellisen yhteisön tai säätiön varsinaisen toiminnan. Varsinaisen toiminnan rahoittamiseksi harjoitetaan varainhankintaa, sijoitus- ja rahoitustoimintaa.

 

Muu liiketoiminta

Säätiö voi harjoittaa säännöissä määrättyä muuta liiketoimintaa varsinaisten toimintamuotojensa rahoittamiseksi. Muun liiketoiminnan hyödyllisyys arvioidaan sen perusteella, kuinka hyvin se täyttää tehtävänsä varsinaisen toiminnan rahoittamisessa tai sijoituksena, jonka tarkoitus voi myös olla pelkkä varallisuuden hoitaminen (säilyttäminen mutta ei pelkästään kartuttaminen).

Säätiössä ei ole lainkaan vapaata omaa pääomaa vaan kaikki oma pääoma on sidottu säännöissä määrätyn tarkoituksen toteuttamiseen. Säätiöllä ei siten ole myöskään omaa omaisuutta eli rahaa tuhlattavaksi riskipitoiseen liiketoimintaan. Sen sijaan sillä, katsotaanko muu liiketoiminta varainhankinnaksi vai sijoitus- tai rahoitustoiminnaksi, ei ole ratkaisevaa merkitystä. 

 

Uusi laki ei paranna hallintoa – säätiön on tehtävä se itse

Uudessa säätiölaissa ei ole paljonkaan uutta hyvin hallinnoidun säätiön kannalta. Uusi laki ei paranna säätiön hallintoa, säätiön on tehtävä se itse. Lähipiirin ylisääntelyyn lienee vaikuttanut joidenkin yksittäisten säätiöiden toiminnan moitteiden saama julkisuus. Toimitusjohtaja-toimielin tarjoaa uuden mahdollisuuden selkeyttää säätiön jokapäiväisen toiminnan johtamista sekä vallan- ja vastuunjakoa suhteessa hallitukseen.

Seuraavassa esitetyt näkökohdat ovat yleisiä, eivätkä voi mitenkään kattaa suurinta osaa säätiöistä saati kaikkia yksittäisiä säätiöitä. Vaikka säätiöt voidaan luokitella esimerkiksi toiminnallisiin, apurahoja jakaviin, pääoma- tai laitossäätiöihin, jatkuvarahoitteisiin säätiöihin sekä tuki- ja sukusäätiöihin, jokainen niistä on yksilö.

 

Riskinä hallitusten jäsenten tietämättömyys

Hallituksen jäseneksi suostuvan on hyvä pitää lähtökohtana sitä, että säätiössä sen hallitus on (edelleen) kaikesta ja yksin vastuussa. Keskeisin heikkous säätiöissä voi olla sen hallitus, jonka jäsenet eivät ole olleet tehtäviensä tasalla. Syyt tähän voivat olla moninaisia:

  • säätiön tarkoitus ja sen toteuttaminen 
  • ei ole jäsenelle tärkeintä
  • jäsen vain edustaa jotakin tahoa
  • hallituksessa ollaan jäsenenä vain valvomassa jonkin tahon toiveiden toteutumista eikä säätiön tarkoituksen toteutumista
  • jäsen ei ymmärrä taloudellisista asioista riittävästi
  • jäsen luottaa, että joku muu hoitaa asiat
  • jäsen ei ymmärrä maailman muuttuneen eikä 
  • kyseenalaista vanhoja toimintatapoja
  • suostutaan jäseneksi ilman henkilökohtaisia 
  • edellytyksiä
  • suostutaan jäseneksi, koska esimies määrää
  • jäsen ei toimi itsenäisesti vaan toisen (hallituksen jäsenen tai muun) vaikutusvallassa
  • esteellisyyteen päätöksenteossa ei kiinnitetä 
  • huomiota (ml. säätiökonsernin tytäryritykset)
  • ollaan hiljaa vaikka olisikin asiaa

Käytännössä suurin vastuu hallituksen asianmukaisesta toiminnasta on sen puheenjohtajalla.

Uudessa laissa määrätään erityisesti, että säätiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä säätiön tarkoituksen toteutumista ja säätiön etua. Säätiölaissa säätiön johdolla tarkoitetaan sen hallitusta, jonka lisäksi säännöissä voidaan määrätä, että säätiöllä voi olla laissa tarkoitetut toimitusjohtaja ja hallintoneuvosto. Kaikki voimavarat, sekä henkiset että taloudelliset, on annettava säätiön tarkoituksen hyväksi.

 

Millaisella mandaatilla johtaja toimii?

Jatkossa on tärkeä tietää, millä mandaatilla säätiön käytännön toiminnasta vastaava ylin johtaja toimii. Onko säätiön pääsihteeri, asiamies, toiminnanjohtaja, toimitusjohtaja tai muu vastaava myös tai erityisesti säätiölaissa tarkoitettu toimitusjohtaja? Jos kysymyksessä ei ole säätiölaissa tarkoitettu toimitusjohtaja, toimitusjohtaja-nimikkeen käytöstä tulisi luopua.

Jos säännöissä määrätään toimitusjohtajasta, hänet valitsee ja erottaa hallitus. Toimitusjohtajasta säätiön toimielimenä on haettu mallia osakeyhtiölaista. Toimitusjohtaja huolehtii säätiön tarkoituksen toteutumisesta ja hoitaa säätiön muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti – ei siis sen mukaisesti, kuin itse kulloinkin parhaaksi näkee tai hallituksesta välittämättä. Toimitusjohtaja vastaa myös siitä, että säätiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan tulee osata säätiön tilinpäätös. Tilinpäätöksen lainmukaisuus ei ole talouspäällikön tai tilintarkastajan vastuulla.

Toimitusjohtaja saa ryhtyä säätiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin pääsääntöisesti vain, jos hänellä on siihen hallituksen lupa.

 

Hallintoneuvosto valvoo hallituksen toimintaa

Säätiöllä ei ole omistajia eikä jäseniä. Säätiössä päämies on perustajan tahto, joka käy ilmi säätiön säännöissä määrätystä tarkoituksesta. Säätiön hallintoneuvostolla on osakeyhtiön yhtiökokoukseen tai yhdistyksen jäsenkokoukseen rinnastettavia tehtäviä, kuten hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinta. Hallintoneuvosto katsoo säätiön asioita ikään kuin ulkopuolelta ja valvoo hallituksen toimintaa.

Hallintoneuvostolle ei voida säännöissäkään antaa oikeutta edustaa säätiötä. Muutenkin hallintoneuvostolle voidaan säännöissä määrätä vain hallituksen yleistoimi­valtaan kuuluvia tehtäviä. Hallintoneuvoston jäsenet saattavat kokea jäsenyytensä (vain) edustuksellisena, mikä voi olla ymmärrettävää ottaen huomioon hallintoneuvoston luonteen joissakin säätiöissä. Hallintoneuvoston tarpeellisuus tulee harkita tarkoin säätiötä perustettaessa tai sääntöjä muutettaessa. 

Muutostarpeiden arviointi

Jos säätiön säännöissä on uuden lain vastaisia määräyksiä, on ne muutettava kolmen vuoden kuluessa uuden lain voimaantulosta eli viimeistään 1.12.2018. Säännöt on hyvä tarkistaa esimerkiksi vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

  1. Onko kaikki toimintamuodot mainittu säännöissä?
  2. Sisältävätkö säännöt tuki-/sukusäätiötä koskevat määräykset?
  3. Onko säännöissä määrätty liiketoiminnasta toimintamuotojen rahoittamiseksi?
  4. Onko säännöissä määritetty hallintoneuvostoa tai muuta hallituksen yläpuolella olevaa elintä?
  5. Onko säätiön johtaja säätiölaissa tarkoitettu toimitusjohtaja ja tuleeko johtajasopimusta muuttaa?
  6. Tuleeko hallituksen toimintatapoja muuttaa (lähipiiritoimet)?

Lähipiirisääntelyn tarkoitus

Lähipiirisääntelyllä korostetaan sitä, että säätiö ei ole sen lähipiiriin kuuluvien yksityisten taloudellisten intressien edistämisen väline. Luottamusta säätiöiden toimintaan yleisen hyvän edistäjinä halutaan lisätä. 

Säätiön tarkoituksena ei voi olla taloudellisen edun tuottaminen lähipiiriin kuuluvalle eikä edun, joka on kokonaan tai osittain vastikkeeton ja joka ei ole muiden säätiön toiminnan kohteena olevien saatavilla samoin ehdoin (pl. tuki- ja sukusäätiöt). Säätiön johtoon kuuluva on esteellinen osallistumaan omaa lähipiiriä koskevan edun käsittelemiseen. Niin sanotun suppean lähipiirin kanssa tehdyistä vastikkeettomista ja vastikkeellisista taloudellisista toimista on annettava tiedot toimintakertomuksessa.

Lähipiiriryhmät

1. Säätiön  
•    perustaja (ihminen, yhteisö ja säätiö) sekä tämän tytäryhteisöt ja -säätiöt 
•    säätiössä määräysvaltaa käyttävä sekä tämän tytäryhteisöt ja -säätiöt 
•    säätiön tytäryhteisöt ja -säätiöt  

2. Säätiön ja 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön ja säätiön  
•    hallituksen jäsen ja varajäsen
•    hallintoneuvoston jäsen ja varajäsen
•    toimitusjohtaja ja tämän sijainen
•    vastuunalainen yhtiömies
•    tilintarkastaja  

3. Säätiön asiamies ja muu henkilö, joka osallistuu säätiön johtamiseen 

4. Ihmisen, jota tarkoitetaan 1–3 kohdassa, perheenjäsen tai muu lähisukulainen
•    aviopuoliso ja avopuoliso
•    oma ja puolison lapsi, tämän puoliso ja jälkeläinen
•    oma ja puolison vanhempi, isovanhempi ja tämän vanhempi 

5. Ihmisen, jota tarkoitetaan 1–4 kohdassa, tai yhdessä toimivien ihmisten määräysvallassa oleva yhteisö ja säätiö

Selvitä nämä vuoden 2015 toimintakertomukseen

Pienet säätiöt kirjanpitolain perusteella: 
• Tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella ja 
sen päättymisen jälkeen.
• Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä.
• Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta.

Suuret säätiöt kirjanpitolain perusteella (vähintään 2 seuraavista kohdista ylittyy 2 peräkkäisenä tilikautena: liikevaihto 7,3 milj. euroa, taseen loppusumma 3,65 milj. euroa, henkilöstö keskimäärin 50 henkilöä):

• Arvioitava säätiön toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita säätiön (liike)toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja, taloudellista asemaa sekä tulosta.
• Annettava keskeisimmät tunnusluvut säätiön (liike)toiminnan sekä taloudellisen aseman ja tuloksen ymmärtämiseksi, annettava tunnusluvut ja muut tiedot henkilöstöstä ja ympäristötekijöistä sekä muista mahdollisista säätiön (liike)toiminnassa merkityksellisistä seikoista.
• Tarvittaessa esitettävä täydentävää tietoa ja lisäselvityksiä tilinpäätöksessä ilmoitetuista luvuista.

Kaikki säätiöt säätiölain perusteella:
• Ilmoitettava, millä tavoin on toimittu tarkoituksen 
toteuttamiseksi.
• Annettava selostus, jos säätiö on hankkinut määräysvallan toisesta kirjanpitovelvollisesta tai se on ollut sulautumiseen osallisena tilikaudella.
• Annettava selostus, jos säätiön sääntöjä on muutettu tilikaudella.

Kaikki säätiöt säätiölain perusteella lähipiiristä:
• Tiedot em. 1–4 ja 5 kohdassa tarkoitetulle lähipiirille, (lukuun ottamatta lähisukulaisten määräysvallassa olevaa yhteisöä ja säätiötä) annetuista avustuksista ja muista osittain tai kokonaan vastikkeettomista taloudellisista eduista ja muista säätiön ja edellä tässä kohdassa mainitun välisistä taloudellisista toimista.
• Tietoina ilmoitettava lähipiirisuhteen luonne, kuvaus toimesta tai taloudellisesta edusta ja toimen tai taloudellisen edun raha-arvosta (tiedot voi antaa jaoteltuina kunkin kohdan tarkoittamien lähipiiriin kuuluvien yhteenlaskettuihin kokonaan tai osittain vastikkeettomiin etuihin ja muihin taloudellisiin toimiin.
• Erikseen ilmoitettava rahalainoista, vastuista ja vastuusitoumuksista lähipiiriin kuuluville ja näiden puolesta niiden pääasialliset ehdot, jos rahalainojen, vastuiden ja vastuu­sitoumusten yhteismäärä ylittää 20 000 euroa tai 5 {be22849a1ddabe0c5f27cb7dad0d52973e84ce7d17ff6a4709d8c6219a532c75} omasta pääomasta (pienemmät ilmoitetaan vähintään osana muuta lähipiiriraportointia).
• Lisäksi ilmoitettava, miten em. lainat, vastuut ja sitoumukset liittyvät säätiön tarkoituksen toteuttamiseen, toimintamuotoihin ja varainhoitoon.

Tilintarkastus

Tilintarkastuslaissa säädetyn lisäksi tilintarkastuskertomuksessa on oltava lausunnot seuraavista kohdista:

• Onko säätiön tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettu säätiön toiminnasta tilikaudella tiedot, jotka ovat olennaisia säätiön tarkoitusta ja toimintamuotoja koskevien sääntömääräysten noudattamisen arvioimiseksi?

• Onko säätiön toimielinten jäsenille säätiön ja sen tytäryhteisön ja -säätiön suorittamia palkkioita ja korvauksia pidettävä tavanomaisina?

Vanhan lain mukaan säätiön hallituksen tuli erityisesti huolehtia siitä, että säätiön varat sijoitetaan varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Tästä piti myös tilintarkastajan lausua tilintarkastuskertomuksessa. Varmuus ja tulon tuottaminen erikseen säädettyinä velvoitteina eivät sisälly uuteen säätiölakiin.

Uusi laki säätää, että tilintarkastaja voi ilmoittaa rekisteriviranomaiselle säätiötä koskevasta seikasta tai päätöksestä, jonka hän on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan. Tilintarkastaja voi myös toimittaa rekisteriviranomaiselle jäljennöksen tilintarkastuslain 16 §:ssä tarkoitetusta tilintarkastuspöytäkirjasta. Vilpittömässä mielessä toimineelle tilintarkastajalle ei lain mukaan aiheudu vastuuta näistä toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta. 

Konsernitilinpäätös

Konsernin emosäätiönä toimivan on aina laadittava konsernitilinpäätös, jolloin tytäryrityksen tilinpäätös saadaan jättää yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, jos yhdisteleminen on tarpeetonta oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi säätiön toiminnasta ja taloudellisesta asemasta ottaen huomioon säätiölain säännökset säätiön tarkoituksesta ja toiminnasta.

Kirjanpitolautakunta

Kirjanpitolautakunta antoi 3.11.2015 laajan omaehtoisen lausunnon lähipiiritoimien esittämisestä säätiön toimintakertomuksessa sekä tytäryrityksen tilinpäätöksen yhdistelemättä jättämisestä (KILA 1945/2015). 

YritysjuridiikkaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki