Projekti ulkomailla – alv-rekisteröitymisen pelisääntöjä
Suomalaiset yritykset ovat osallistuneet koko uuden vuosituhannen ajan enenevässä määrin ulkomaisiin projekteihin joko ali- tai pääurakoitsijan ominaisuudessa. Tämän vuoksi yhä useammin yrityksen pohdittavaksi tulevat myös kansainväliset arvonlisäverokysymykset ja mahdollisen arvonlisäverorekisteröinnin tarve ulkomailla.Käännetty arvonlisäveromenettely – helpotuksista huolimatta haasteellistaMonissa tilanteissa ulkomaisten yritysten hallinnollisia velvoitteita arvonlisäveron osalta kohdemaassa on helpotettu niin sanotun käännetyn arvonlisäveromenettelyn kautta. Esimerkiksi toisessa EU-maassa tapahtuviin asennustoimituksiin soveltuu useimmissa maissa käännetty arvonlisäverovelvollisuus, jossa ostaja vastaa myynnin arvonlisäveron ilmoittamisesta omalla arvonlisäveroilmoituksellaan.EU:n palvelukaupan 1.1.2010 voimaan tullut myyntimaasäännöksiä muuttava direktiivi laajensi käännetyn arvonlisäveromenettelyn käyttöä ja vähensi osaltaan jonkin verran arvonlisäverorekisteröitymisen tarvetta ulkomailla. Vaikka EU:n arvonlisäverodirektiivit velvoittavat jäsenmaita yhdenmukaistamaan lainsäädäntöään ulkomaisten yritysten arvonlisäverokohtelun osalta, saattaa eri EU-maiden lainsäädäntö tietyissä tapauksissa poiketa toisistaan tai sisältää tulkinnanvaraisia lainkohtia.Tämän vuoksi ulkomaisissa projekteissa on aina suositeltavaa selvittää arvonlisäverokäsittely ja mahdollisen arvonlisäverorekisteröitymisen tarve etukäteen. Erityisen tärkeää tämä on EU:n ulkopuolisten maiden osalta, joiden paikallinen lainsäädäntö määrittelee tilanteet, joissa ulkomainen yritys joutuu rekisteröitymään kohdemaahan alv-velvolliseksi.Rekisteröintivelvoitteen arviointi tehtävä ajoissaTyypillisiä tilanteita, joissa alv-rekisteröintivelvoitteen muodostumista pitää arvioida erityisen huolellisesti, ovat ulkomailla olevien tavaroiden myynti, tavaran myynti asennettuna kohdemaassa, kohdemaan sisäiset tavarankuljetukset, ulkomaille perustettu tavaravarasto, kiinteä toimipaikka, rakennukseen kohdistuvat työsuoritukset, tavaran tuonti EU:n ulkopuolelta sekä yhteisömyynnit tai yhteisöhankinnat ulkomailla.Mikäli yritys suunnittelee edellä mainitun toiminnan aloittamista ulkomailla, on järkevää selvittää etukäteen kohdemaan lainsäädännöstä, synnyttääkö toiminta alv-rekisteröitymisvelvoitteen. Jos alv-rekisteröitymisvelvoite tulee yllätyksenä vasta kesken projektin, se voi aiheuttaa haitallisia viivästyksiä projektiin ja ylimääräisiä kuluja muun muassa myöhästymismaksujen ja korkojen muodossa.Rekisteröitymisprosessi – pitkä kesto saattaa yllättääJos arvonlisäverovelvollisuus kohdemaassa muodostuu, on rekisteröitymisprosessi syytä aloittaa niin pian kuin mahdollista – rekisteröitymishakemusten käsittelyajat vaihtelevat eri maissa muutamasta päivästä jopa useisiin kuukausiin. Kun yritys on rekisteröity paikalliseen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, se saa paikallisen arvonlisäverotunnisteen. Tunnisteen muoto ja pituus vaihtelevat eri EU-maissa, mutta yleensä etuliitteenä on kunkin maan tunniste (Suomessa FI) ja tunnisteen pituus on tyypillisesti 8-12 merkkiä. Yrityksen tulee käyttää tunnistetta kohdemaan myyntilaskuillaan ja laatia lasku paikallisten arvonlisäverosäädösten mukaan.Rekisteröitymispäivästä alkaen yrityksellä on velvollisuus antaa kohdemaan verottajalle arvonlisäveroilmoituksia maasta riippuen joko kuukausittain, joka toinen kuukausi, neljännesvuosittain tai vuosittain. Lisäksi toiminnan luonteesta riippuen yritykselle saattaa muodostua velvollisuus antaa kohdemaahan yhteenvetoilmoituksia tai intrastat-ilmoituksia, vaikka vastaavat ilmoitukset annettaisiin jo Suomeen.
Kannattaa myös huomioida, että mikäli yritys on arvonlisäverorekisteröitynyt tiettyyn EU-maahan, ei se yleensä voi hakea tavaroiden ja palveluiden ostoihin sisältyvää paikallista arvonlisäveroa ulkomaalaispalautuksena, vaan arvonlisäveron vähennykset on tehtävä paikallisella arvonlisäveroilmoituksella. Tämä koskee myös matkakulujen sisältämää arvonlisäveroa.Materiaalin toimitus jatkojalostukseen toiseen EU-maahan katsottiin yhteisötoimitukseksi
Suomalainen tavarakauppaa harjoittava yritys toimitti materiaalia jatkojalostukseen Itävallasta toiseen EU-maahan.
Vaikka Itävallassa ei harjoitettu maan sisäistä liiketoimintaa, oli yrityksen kuitenkin rekisteröidyttävä Itävaltaan arvolisäverovelvolliseksi voidakseen antaa Itävallan verottajan vaatimat ilmoitukset tavaran yhteisötoimituksista toisiin EU-maihin. Koska toiminnan laajuus pian ylitti myös Intrastatin ilmoituskynnyksen, oli yrityksen annettava myös Intrastat-ilmoitukset Itävaltaan. Varastosta myynti aiheutti rekisteröintivelvoitteen Liettuassa
Suomalainen kemian alan yritys aloitti liiketoiminnan Liettuassa ja perusti sinne paikallisen myyntivaraston. Tästä varastosta tuotteita myytiin suoraan liettualaiselle yritysasiakkaalle. Koska tuotteiden omistusoikeus siirtyi vasta, kun tavara toimitettiin varastosta liettualaiselle ostajalle, kyseessä oli maan sisäinen toimitus, eikä myynteihin voitu soveltaa käännettyä arvonlisäveromenettelyä.
Suomalaisen yrityksen tuli rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi Liettuaan ja laskuttaa paikalliset myyntinsä Liettuan arvonlisäverolla. ”Ulkopuolinen apu minimoi riskit”
Maailmanlaajuisesti toimiva, paperiteollisuuden ilmalaitteisiin erikoistuneen TM System Finland Oy:n liiketoiminta on hyvä esimerkki yrityksestä, jolle alv-rekisteröintiin liittyvät asiat nousevat usein esille.
”Ydinliiketoimintaamme ei ole arvonlisävero-osaaminen, vaikka meillä onkin talossa omat asiantuntijat sitä varten. Tästä huolimatta tulee vastaan tilanteita, joissa ulkopuolisen apu minimoi riskimme joutua maksamaan myöhemmin sanktioita paikalliselle verottajalle”, talouspäällikkö Eeva-Maija Hallapuro kertoo.
”Tekemiemme projektien koko, aikataulut ja kohteet vaihtelevat siinä määrin runsaasti, että käymme jokaisen projektin alv-rekisteröintivelvoitteen erikseen läpi. Sanktiot voivat nousta merkittäviksikin, jos asiaa ei ole tutkittu etukäteen. Myöskään kotimaisella verottajalla ei välttämättä ole saatavillaan ajantasaista tietoa eri maita koskevasta verotuskäytännöstä.”
”EU-maat pyrkivät yhdenmukaistamaan lainsäädäntöä. Silti jatkuvat muutokset aiheuttavat sen, että lainsäädäntö on voinut muuttua kohdemaassa eri projektien aloittamisen välisenä aikana”, Hallapuro kiteyttää alv-asioiden haasteita.
