Pienosakkaan kilpailukielto
Osakeyhtiön ja sen osakkeenomistajien edun mukaista on, etteivät yhtiön osakkaat tai työntekijät harjoita yhtiön kanssa kilpailevaa toimintaa riippumatta heidän asemastaan yhtiössä tai osakeomistuksensa määrästä. Osakeyhtiölaissa ei ole kieltoa osakkaiden harjoittamalle kilpailevalle toiminnalle, kun taas työsopimuslaki kieltää kilpailevan toiminnan työsuhteen aikana sekä mahdollistaa kilpailukiellon ulottamisen työsuhteen päättymisen jälkeiseenkin aikaan, jos siihen on erityisen painava syy.
Käytännössä osakkeenomistajien kilpailukielloista sovitaan yleensä osakassopimuksissa. Toisaalta on huomioitava, että perustuslaki turvaa oikeuden valita vapaasti työnsä ja toimeentulonsa, ja tätä oikeutta voidaan rajoittaa vain lailla. Yhtiön osakkeenomistajaksi voidaan tulla monin eri tavoin. Varsin tavanomainen tapa on, että työntekijä osallistuu työnantajan työntekijöillensä suuntaamaan osakeantiin. Tällä työnantaja sitouttaa työntekijöitä yhtiöön. Osakeannin ehtona on käytännössä aina sitoutuminen osakkeenomistajia koskevaan osakassopimukseen.
Koska työsopimuslaki on työntekijää suojaavaa ja osin pakottavaa lainsäädäntöä, on arvioitava, missä määrin sen säännökset rajoittavat osakkeenomistajien välistä sopimusvapautta. Jos osakkeenomistaja on tavallisessa työsuhteessa yhtiöön ja kilpailukiellosta on sovittu osakassopimuksessa, voi syntyä tulkintaongelmia siitä, sitooko tällainen kilpailukieltoehto työntekijää, ja missä määrin siihen sovelletaan työsopimuslain kilpailukieltoa koskevia säännöksiä.
Lakimuutos kilpailukieltosopimuksista tuli voimaan 1.1.2022. Tilisanomissa on kirjoitettu aiheesta useasti aikaisemminkin, muun muassa 26.8.2022 kilpailukieltosopimuksen ja salassapitosopimuksen rajanvedosta sekä 6.5.2024 turvaamistoimenpiteen hakemisesta kilpailukieltosopimuksen rikkomisen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi ennakolta.
Työsopimuslain mukaan kilpailukiellosta sopiminen edellyttää aina erityisen painavaa syytä.
Kilpailukielto osakassopimuksessa
Osakkuusasemaan perustuvasta kilpailukiellosta voidaan sopia melko laajasti osakkaiden tahdon mukaisesti. Työsopimuslain mukaan kilpailukiellosta sopiminen edellyttää aina erityisen painavaa syytä, ja siihen kohdistuu muutenkin pakottavia säännöksiä, kuten työnantajan korvausvelvollisuus.
Pääsääntöisesti työntekijää koskeva kilpailukielto sovitaan osana työsopimusta. Kilpailukiellosta voidaan sopia myös erillisessä työnantajan ja työntekijän välisessä kilpailukieltosopimuksessa, mutta myös osana osakassopimusta. Osakassopimusta ei tehdä työntekijän roolissa vaan osakkeenomistajana, eikä yhtiö eli pienosakkaan työnantaja, ole läheskään aina osakassopimuksen osapuoli.
Pienosakkaalla tarkoitetaan tässä luonnollista henkilöä, joka omistaa pienen määrän osakkeita hänen työantajanaan toimivasta osakeyhtiöstä eikä hän käytä merkittävää määräysvaltaa yhtiön päätöksenteossa. Hän on niin sanottu työntekijäosakas, joka on sitoutunut osakkaiden keskinäiseen osakassopimukseen mutta on myös työsopimuslain (55/2001) 1. luvun 1§:n mukaisessa työsuhteessa yhtiöön.
Osakassopimus on osapuolten välinen vapaaehtoinen sopimus, ja siten sisällöltään hyvin pitkälle osapuolten itsensä määrittelemä. Osakassopimuksen pätevyyteen, tulkintaan ja ehtojen täytäntöönpanoon sovelletaan sopimusoikeuden yleisiä periaatteita ja lain varallisuusoikeudellista oikeustoimista (228/1929) (oikeustoimilain) säännöksiä.
Työsopimukseen sen sijaan sovelletaan työsopimuslakia (55/2001), joka sisältää erityissäännöksiä työntekijän ja työnantajan välisestä suhteesta, kuten kilpailukiellosta. Työsopimuslaki on osin pakottavaa oikeutta, eikä sen pakottavia säännöksiä voida syrjäyttää työntekijän vahingoksi sopimuksin, kuten esimerkiksi osakassopimuksella. Osakassopimukseen otettavalla kilpailukieltomääräyksellä ei siten voida kiertää työsopimuslain pakottavia säännöksiä. Mainituta syystä työsopimuslain 3.luvun 5§:n säännös kilpailukieltosopimuksesta voisi tulla sovellettavaksi myös koskien osakassopimuksessa sovittua. Osakkaan asemassa olevan työntekijän osalta on kilpailukieltosopimuksia siis arvioitava suhteessa niin osakassopimukseen (osakasasema) kuin myös hänen asemaansa työntekijänä.
Työsopimuslain tarkoittama kilpailukieltosopimus
Työsopimuslain (55/2001) 3. luvun 3§:n mukaan työntekijä ei saa työsuhteen aikana harjoittaa työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa, eikä myöskään ryhtyä ei-hyväksyttäviin kilpailevan toiminnan valmisteleviin toimenpiteisiin.
Työsopimuslain 3. luvun 5§:n mukaan työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa. Työsopimuslain mukaan sellainen kilpailukieltosopimus, joka rajoittaisi työntekijän oikeutta tehdä työsopimus kilpailevan työantajan kanssa työsuhteen jälkeen, on tehtävä nimenomaisesti.
Kun arvioidaan, sovelletaanko työsopimuslain kilpailukieltoa koskevia säännöksiä osakassopimuksessa sovittuun kilpailukieltoehtoon, on tarkasteltava sitä, missä määrin työsopimuslain pakottavat säännökset rajoittavat osakkeenomistajien välistä sopimusvapautta.
Työsopimuslain säännöksiä ei voida sivuuttaa, jos työntekijäosakkaan osalta täyttyvät työsopimuslain 1. luvun 1§:n mukaiset työsuhteen tunnusmerkit, eikä työntekijä toimi tehtävänsä tai asemansa perusteella yrityksen tai sen itsenäisen osan johtajana tai tällaiseen rinnastettavissa tehtävissä itsenäisessä asemassa.
Mikäli osakkeenomistaja omistaa enemmistön yhtiön osakkeista ja käyttää yhtiössä tosiasiallista määräysvaltaa, ei tilanteeseen tule sovellettavaksi työsopimuslaki. Tällöin osakassopimuksen kilpailukieltomääräystä on arvioitava yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla.
Mikäli työntekijäosakas, jonka katsottaisiin olevan työsuhteessa yhtiöön ja sitten toimisi edellä mainitussa itsenäisessä asemassa, eli hänen tehtäviensä ja asemansa perusteella katsottaisiin tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa, ei häntä koskisi se mitä työsopimuslain 3. luvun 5§:sä säädetään kilpailukieltosopimuksen keston rajoittamisesta ja sopimussakon enimmäismäärästä. Korvausvelvollisuus siis koskisi mainitussa asemassa olevia työntekijöitä, mutta heitä ei koskisi se mitä on säädetty kilpailukieltosopimuksen keston rajoittamisesta ja sopimussakon enimmäismäärästä. Tällöin osakassopimuksessa voitaisiin sopia pidemmästä kilpailukiellosta ja suuremmasta korvauksesta, kuin työsopimuslaissa on rajattu.
Työsopimuslaissa mainitaan mahdollisuus poiketa sopimussakon enimmäismäärästä, mutta ei vähimmäismäärästä. Osakassopimuksella ei siis voitane sopia työsopimuslaissa säädetystä minimikorvauksesta alaspäin.
Osakassopimus on osapuolten välinen vapaaehtoinen sopimus, ja siten sisällöltään hyvin pitkälle osapuolten itsensä määrittelemä.
Melko usein osakassopimuksissa on määräyksiä, joiden mukaan osakkaiden osakeomistus on sidottu työsuhteen jatkumiseen. Osakkaan työsuhteen päättyminen yhtiössä, syystä tai toisesta, voisi johtaa velvollisuuteen luovuttaa yhtiön osakkeet. Tällainen ehto sitoo vahvasti osakassopimuksessa sovitun ja työsuhteen toisiinsa. Voidaankin todeta, jos osakkeiden omistus on osakassopimuksen mukaisesti sidottu työsuhteeseen tai osakkeenomistajan asema vastaa tosiasiallisesti työntekijän asemaa, saatetaan tilanteessa soveltaa työsopimuslain kilpailukieltoa koskevia säännöksiä, vaikka kilpailukiellosta olisi sovittu osakassopimuksessa eikä työsopimuksessa. Tällöin osakassopimuksen kilpailukieltolauseke voidaan tulkita työsopimuslain tarkoittamaksi kilpailukieltosopimukseksi, ja sen pätevyys arvioidaan työsopimuslain sääntöjen mukaisesti.
Oma lukunsa on, täyttyykö ylipäätään työsopimuslaissa säädetty edellytys työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä, jolloin työsopimuslain perusteella kilpailukiellosta sopiminen olisi lähtökohtaisesti mahdollista. Asian arviointi on aina tapauskohtaista. Osakassopimusta laadittaessa myös tämä lähtökohta on kuitenkin syytä ottaa tarkasteluun, koska jos työsopimuslaki tulisi sovellettavaksi, ei osakassopimuksen kilpailukieltoehto olisi välttämättä lainkaan työntekijäosakasta sitova.
Kilpailukielto ei työsopimuslain mukaan sido työntekijää myöskään silloin, kun työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, esimerkiksi irtisanomisesta työsuhteen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla.
Kilpailukiellon kesto ja maksettava korvaus
Osakassopimuksissa kilpailukielto on yleensä ajallisesti sidottu osakeomistuksen päättymiseen, kun taas työsopimuksiin sisältyvän kilpailukiellon soveltaminen alkaa työsuhteen päättyessä.
Osakassopimuksissa kilpailukiellon kesto sopimuksen päättymisen jälkeen vaihtelee tyypillisesti yhdestä kolmeen vuoteen. Työsopimuslain mukaan kilpailukiellon voimassaoloaika työsuhteen päättymisen jälkeen voi olla enintään 12 kuukautta, joka edellyttää erityisen painavaa syytä.
Jos kilpailukiellon rajoitusajaksi on sovittu enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta. Mikäli rajoitusaika ylittää kuusi kuukautta, korvauksen suuruus nousee 60 prosenttiin palkasta. Itsenäisessä asemassa olevan työntekijän osalta ei siis sovelleta korvauksen enimmäismäärästä säädettyä.
Ellei työsopimuslaki tule sovellettavaksi, määräytyy korvaus osakassopimuksessa sovitun mukaisesti. Käytännössä osakassopimuksissa ei yleensä sovita maksettavaksi lainkaan erillistä korvausta kilpailukiellosta, vaan sopimukseen sisällytetään päinvastoin ehto sopimussakosta, joka realisoituu, mikäli kieltoa rikotaan.
Kilpailukieltosopimus edellyttää aina harkintaa
Vaikka osakassopimuksiin sovelletaan sopimusvapautta, työsopimuslaki voi rajoittaa kilpailukieltojen asettamista ja niiden laajuutta, jos osakkeenomistaja on samalla työntekijäasemassa tai hänen osakkeidensa luovuttamisvelvollisuus on sidottu työsuhteen päättymiseen. Tällöin osakassopimuksen kilpailukieltoa voidaan pitää työsopimuslain tarkoittamana kilpailukieltona ja työsopimuslain pakottavat säännökset ja rajoitukset tulevat sovellettaviksi. Kysymys on kuitenkin tulkinnanvarainen, eikä asiasta ole vielä oikeuskäytäntöä. Aivan yksinkertaista ei ole myöskään määritellä, kuka yrityksessä toimii siinä määrin johtavassa asemassa, että sillä on merkitystä kilpailukieltosopimusten näkökulmasta, tai mihin kulloinkin vedetään raja työsuhteen ja yrittäjäaseman välillä.
Kilpailukieltosopimusten sisällyttäminen työsopimuksiin tai osakassopimuksiin edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa sekä kyseisen tilanteen olosuhteiden ja erityispiirteiden huolellista arviointia. Tilanne on usein tulkinnanvarainen myös siksi, että työsopimus solmitaan työntekijän ja yhtiön välillä, kun taas osakassopimus tehdään osakkeenomistajien kesken – eikä yhtiö itse ole välttämättä lainkaan osapuolena osakassopimuksessa.
